Heiiiii, naama on kaventunut!! Sieltäkö se kaikki paino on lähteny??

Olipas kiva päästä taas tänään aamukäppäilylle! Maanantaina satoi vettä ja eilen meillä oli aikasin neuvola niin ei päässyt ulos heti aamusta. Aamut lähtee paljon paremmin käyntiin kun käy vähän taapertamassa raikkaassa ulkoilmassa 🙂 Mä oon vielä aina niin aikasin liikenteessä ettei siellä juuri muita näy muutamaa koiran kusettajaa lukuun ottamatta.

Tyttö sai taas eilen raivarit neuvolassa. On näköjään enemmän sääntö kun poikkeus 😀 Oli vähän omituinen lääkäri. Vissiin aika tuore tapaus. Nuori ja hiljainen nainen, jolta ei vastausta saanut yhtään mihinkään. Neuvola-täti oli kyllä hyvä, vaikka uusi olikin. Mimmi oli taas kasvanut hurjasti! Pituutta on nyt 65 cm ja painoa 6,4 kg 🙂 Kuinkahan kauan tätä rytmin vaihtelua kestää? Pari päivää mennään aina samalla kaavalla ja sit taas vaihtuu. Alkuviikko herättiin seiskalta, päiväunille puolen päivän maissa, iltaunille jo seiskalta ja kolmen aikaan aamuyöstä kukuttiin taas pari tuntia hereillä ja sit nukuttiin aamuun. Yösyöttöjä oli kolme. Tänään taas herättiin 5.30, otettiin pienet aamupäivä unet ja äsken hän nukahti päiväunille. Yöllä ei herättänyt kuin kerran. Ilta tuleekin olemaan mielenkiintoinen, kun mun osteopaatti on just nukkumaan meno aikaan 😀 Iskällä on täällä hikiset paikat 😀

Cat in the box.

Karvamangustit pötköllään.

Eilen kävin illalla tekasemassa hauikset ja jalat. Hauiksille kohtuu monta sarjaa scott konetta ja superina siihen takajalkoja istuen muutama setti. Etureisille hackia kolme sarjaa 60 kilolla. Vikana triplasetti: suorinjaloin mavea, askelkyykky kävelyä pitkällä askeleella ja paino kantapäillä ( –> takareisille & perberille) sekä reidenojennusta. Aika rivakalla tahdilla vielä tein ton triplasetin.  Meinas kunto loppua kesken, mut oli yritettävä aikasempaan bussiin. Kuinkas kävi? Se perhanan bussi meni ihan nenän edestä… Hanuri on ollut tänään ihan jumissa ja kipeenä, meni ainakin perille! Mulla saa liikkeet mennäkin aika paljon pakaroille, koska ei tota persettä ainakaan liiaksi ole. Monet haluaa pienemmän hanurin ja mä isomman 😀 Pienet on murheet.

Haluatteko muuten, että merkkailen liikkeiden sarjat ja painot niin kuin ennen vai kertoilenko tällain niin kuin nyt? Onko väliä?

Tän päivän lounas: uusia pottusia, jauhelihaa ja vihanneksia. Omnom.

Tänään ei muuta urheilua aamulenkin lisäks, kun illalla naksautellaan tota selkää. Toivottavasti se setä sais noi lukot auki ja jotain tolkkua tähän mun tilanteeseen.

Isäntä tilas taas vähän lisäravinteita rapakon takaa. Pitäs melkein joku päivä nostella kaikki meidän lisäravinteet pöydälle (ja lattialle) ja kuvata ne. Niitä ei nimittäin ole ihan vähän….

Helou, täällä kanat tirisee uunissa, kynttilä palaa pöydällä ja tyttö tuhisee sängyssä. Pitkästä aikaa maanantai, jolloin ei vituta jo heti aamusta. Syynä saattaa olla kunnon parhaimmat yöunet naismuistiin. Tyttö herätti tosin kaksi kertaa, mutta siihen on totuttu.

Viime viikko oli aivan kauhea. En saanut nukuttua kunnolla, tyttö kiukutteli ja itkeskeli paljon päivisin ja välillä tuntui, että kaikki kaatuu niskaan. Torstaina sain onneksi vähän purettua tuntojani miehelle ja elämä lähti paranemaan hiljalleen. Viikonloppu vietettiin mökillä ja siellä vasta huonosti nukuinkin, vaikka maalaisilmassahan sitä parhaimmat unet pitäis saada 🙂 Se perhanan sänky tappaa hihtaasti mutta varmasti mun selän. Selkä ei ole pitkään aikaan ollut näin kipeä kun se nyt on. Onneks on ylihuomenna osteopaatin käsittely. Tällä viikolla otan ohjelmaan myös syvien vatsojen treenauksen ihan kunnolla ja selän liikkuvuusharjoitteet. Ei tästä muuten mitään tule.

Treenien osalta viime viikko meni vähän kehnosti: 3 aamulenkkiä ja 2 salitreeniä. Huonojen unien takia en yksinkertaisesti kyennyt treenaamaan, kun jo pelkkä oleminenkin tuntui ylivoimaiselta. 2-jakoisen ohjelman ansiosta kroppa tuli kuitenkin treenattua kertaalleen läpi. Jalkatreenin taisinkin tänne jo päivittää. Yläkropan treenissä tein vinopenkkiä smithissä ( 2 sarjaa 50 kilolla!!! ), tasapenaa kässäreillä, olkapäille pystypunnerrusta koneessa ja vipareita sivulle, ojentajille ranskalaista monta monituista sarjaa ja selälle leukoja ja alataljaa superina. Eipä noita leukoja taas monia tullut, mutta tein sit negatiivisia ja pieniä rutistuksia loppuun. Hyvä treeni oli ja 2-jakoisella jatketaan tälläkin viikolla.

Vähistä treeneistä huolimatta painokin oli humpsahtanut aimo harppauksen alas päin. Kiva, että tapahtuu edistystä näinkin rennolla otteella. Ihanaa, kun ei tartte stressata dieetistä. Tää menee ”siinä sivussa” 🙂

Lueskelen aika paljon salitreeniä harrastavien blogeja ja yhtä blogia lukiessani viikonloppuna karvat nousi aika mojovasti pystyyn. Kirjoittajan ajatuksia lukiessa muistin taas kuinka pinnallinen laji tämä onkaan. Minusta oli aivan kauheaa lukea kuinka aloitteleva kisaaja arvosteli muita lajia harrastavia ja varsinkin heidän ulkonäköään ja rasvan määrää kehossa. Pitäisi kuulemma ”siistiä kuntoa” kun selluliitit hölskyivät reisissä. WTF!? Tekeekö se ihmisestä jotenkin muita huonomman jos on rasvaa kehossa enemmän kuin kisadieettiä pitävällä neitokaisella? Hei haloo. Ei kaikki ole menossa kisoihin jos sinä olet. Ei se tee ihmisestä tyhmempää, huonompaa tai muutenkaan epäkelvompaa ihmistä jos et ole kisakunnossa. Toisilla kroppa imee enemmän rasvaa kuin toisilla. Jollakin saattaa olla ongelmia vaikkapa kilpirauhasen toiminnassa. Ehkä joku ei yksinkertaisesti halua olla kireässä kunnossa ympäri vuoden. Läskin määrä ei kaikille ole prioriteetti numero 1 elämässä…

Tässä asiassa voin taas käyttää esimerkkinä, ketäs muutakaan kuin itseäni. Mulla oli molemmilla kisadieeteillä suhteellisen helppoa saada paino laskemaan ja rasva tirisemään. Tiedetään tiedetään, en ole koskaan ollut todella kireässä kunnossa mutta silti. Jos kisojen jälkeen olisin halunnut pitää itseni monien asettamassa painotavoitteessa eli +6-8kg kisapainosta niin olisin saanut hangata helvetisti aerobista, tehdä 5-6 salitreeniä viikossa, jokusen intervallin ja vielä aamulenkkejä päälle. Kalorit olisi saanut olla 2000 alapuolella. Kiinnostaako moinen? No ei todellakaan. Mulla paino asettuu vaivattomasti n.65 kiloon eli +12-13 kg kisapainosta. Siinä painossa on hyvä olla ja omasta mielestäni näytän hyvältä. Eikös se ole kaikista tärkeintä? Että on sinut itsensä kanssa ja hyvä olla? Ei se miltä muiden mielestä näyttää. Mun ei ainakaan tartte enää todistella mitään kenellekään, pelkästään itselleni. Nyt tavoitteena on pudottaa n. 8-9kg kropasta pikku hiljaa ja pysyä siinä. Mitään aikarajaakan pudotukselle en ole asettanut. Melko vapauttavaa 🙂

Raskaus ja lapsen saaminen on todellakin muuttanut mun ajatusmaailmani täysin. Syyllistyin ennen itsekin muiden arvostelemiseen ulkonäön ja varsinkin kunnon perusteella, mutta en enää. Totta kai haluan tiputtaa raskauskilot pois mutta se riittää minulle. Itseään vartenhan sitä treenataan ja siksi, että olisi hyvässä fyysisessä kunnossa. Kyllä mä ihailen edelleen tiettyjä kisaajia ja heidän tykkikuntoaan lavalla, mutta se ei tarkoita sitä että haluaisin itse olla samanlainen. Musta on aika surullista miten jo aloittelevat kisaajat puhuu paskaa toisista selän takana ja luovat negatiivista ilmapiiriä puheillaan. Kateuttaan kai, en tiedä… Onneksi lajin parissa on myös paljon aidosti positiivisia, ihania ja kannustavia ihmisiä. Mä en käsitä miksi pitää olla kateellinen muille, kun loppupeleissä jokainen voi vaikuttaa omaan treenaamiseensa ja omaan kuntoonsa vain ja ainoastaan itse. Ei ne muskelit paskaa puhumalla kasva. Päinvastoin.

Eiköhän kaikki nautita vaan treenaamisesta ja hyvästä olosta ja jätetä turhat muiden arvostelut sinne minne ne kuuluukin eli kisalavoille. Siellä on lupa arvostella 🙂

Tänään pidän vielä lepopäivän, koska aikataulut menis vähän turhan myöhäisiksi. Täytyy tyttö kuitenkin saada tarpeeksi ajoissa unille ettei tule maailmanloppu niin kuin viime torstaina 😀

Jos postauksesta heräsi ajatuksia niin ei muuta kuin kommentoimaan! Luulen, että tämä on asia jota yksi jos toinenkin on päässään pyöritellyt 🙂