Hae
Palasia Arjestani

Minkälainen nälkä sinulla on?

Herkutteletko kun sinulla on ongelmia? Tuoko herkuttelu/sortuminen ratkaisun ongelmaan? Täytyykö sinun syödä tiettyihin kellon aikoihin, vaikka sinulla ei olisi nälkä? Täytyykö sinun syödä pizzaa jos seuralaisesikin tekee niin? Miltä nämä kysymykset kuulostaa? Oletko koskaan miettinyt tällaisia asioita?

Ajatellaanpa eilisiä syömisiä, siis ihan kaikkea mitä laitoit suuhusi ja päätyi vatsaasi: ruuanjämät lapsen lautaselta, suupalat ruuanlaiton yhteydessä, suklaapalat työkaverin suklaalevystä. Ollaanpa sitten rehellisiä! Joka kerta kun laitoit jotain suuhusi, mieti miksi söit sen? Olitko nälkäinen? Ikävystynyt? Söitkö koska oli ”ruoka-aika”? Vai söitkö vain sen takia, koska muutkin söivät ja ruokaa oli esillä?

Erittäin todennäköisesti noin puolet syömiseen käyttämästäsi ajasta et ollut fyysisesti (siis oikeasti)  nälkäinen! Kysymys kuuluukin: minkälainen nälkä sinulla oikein oli? On nimittäin olemassa useammanlaisia nälänlaatuja ja kohta selviää minkälaisia  🙂

Fyysinen nälkä

Tämä on se The Nälkä! Kun olet fyysisesti nälkäinen, keho todella tarvitsee ruokaa: vatsa murisee, verensokeri laskee, sinulla on keskittymisvaikeuksia ja jopa pelkän parsakaalin pureskelu kuulostaa jumalaiselta. Fyysinen nälkä on kropan keino kertoa, että se tarvitsee ravinteita sekä energiaa. Jos tunnistat tämän nälän laadun- SYÖ!

Ravitsemuksellinen nälkä (”olen koko ajan nälkäinen”-nälkä)

Tämä ei siis ole sama asia kuin fyysinen nälkä. Ajattele niitä kertoja, kun poikkesit syömään esim. Mäkkäriin, Heseen tai johonkin muuhun roskaruokapaikkaan. Söit, vatsasi tuli täyteen ja sitten 15-60 minuutin päästä olit taas nälkäinen! Vaikka söit miehen kokoisen annoksen ja tulit siitä täyteen, kroppa huutaa ravinteita! Jos syömäsi ruoka on prosessoitua ja sokereilla sekä höttöhiilareilla kyllästettyä elimistö ei saa siitä riittävästi ravinteita eikä siksi tule kylläiseksi.  Syntyy melkoinen oravanpyörä: syöt roskaruokaa –> elimistö ei saa riittävästi ravinteita –> et tule kylläiseksi –> syöt lisää roskaruokaa jne.. Tällä systeemillä ylipainoa kertyy takuuvarmasti!

Hormonaalinen nälkä (naiset tietää…)

Suklaata, keksejä, kakkua, sipsejä… Tiedättehän sen tunteen kun aterian jälkeen vielä tekee vähän mieli jotain hyvää?  Joillekin meistä tämä tilanne on varsin tuttu ”tiettyyn aikaan” kuukaudesta 🙂 Herkkuhimoja ruokitaan helposti antamalle niille periksi. Ne johtuvat ainoastaan hormoneista ja aivokemiallisista tekijöistä, joten ei anneta niille periksi! Mitä paremmin pystyt pitämään itsesi kurissa, sitä harvemmin herkkuhimoja ”siihen aikaan” kuukaudesta enää tulee. Syö kunnollista ja terveellistä ruokaa ja hormonitkin käyttäytyvät huomattavasti paremmin 🙂

Tunnenälkä

Oletko surullinen, yksinäinen, stressaantunut, väsynyt, kärttyinen? Muista, että ruoka ei ole ratkaisu ongelmiin! Nykyaikana tuntuu, että ruuasta etsitään ratkaisua kaikkeen ja ruoka on läsnä joka paikassa. Ruoka myös yhdistetään esim. onnellisuuteen ja hyvänolon tunteeseen, joten eipä ole ihmekään että syömme kun olemme väsyneitä, kyllästyneitä, onnettomia… Sen sijaan, että pohtisimme missä vika OIKEASTI on, haemme nopeaa lohdutusta ruuasta ja herkuista ja toimiihan se -hyvin lyhyen aikaa! Jäätelö kyllä maistuu hyvältä, mutta korjaako se tilannetta ja miltä sinusta muuten tuntuu kun jäätelö on syöty? Usko tai älä, ruoka ei korjaa särkynyttä sydäntä, vie pois stressiä tai ratkaise onglemiasi. Itse asiassa, olo on aika paska sen jälkeen, kun on itselääkinnyt itseään roskaruoalla sekä sokerilla. Ruoka ei ole lääke mihinkään, ehkä korkeintaan halpa laastari joka täytyy vaihtaa 15 minuutin päästä uudestaan. Jos suklaa olisi ratkaisu kaikkeen niin maailmahan olisi paljon parempi paikkka! Siihen asti kunnes näin on, tunnista tunteesi ja selvitä ne niin elämä on huomattavasti helpompaa 🙂

Seuranälkä

No niin, olet ystäviesi kanssa ravintolassa illallisella. Söit kunnon pihvin lohkoperunoilla ja vihanneksilla. Olet täysin kylläinen tyytyväinen, kunnes muut alkavat tilata jälkiruokia! Yhtäkkiä täpötäydessä vatsassasi oleva ateria muuttaa muotoaan ja tekee tilaa palalle suklaakakkua. Kroppasi huutaa siis jälleen ruokaa, mutta vain sitä suklaakakkua. Vihanneksille sieltä ei löytyisi tilaa… Miten ja miksi näin tapahtuu? Saatamme olla täysin kylläisiä, mutta kun näemme jonkun syövän jotain todella ihanaa ja houkuttelevaa, huomaamme miten itsellekin mahtuisi vielä vähän.. mutta vain sitä herkkua! Tämä on klassinen esimerkki seuranälästä: luulemme olevamme nälkäisiä ja tunnemme, että meillä on oikeus syödä lisää, koska kaikki muutkin pöydässä olijat tekevät niin. Tätä voidaan verrata ryhmäpaineeseen, mutta ilman minkäänlaista painetta.

Käytännöllinen nälkä

Elämämme on kiireistä, eikö niin? Koko ajan ollaan menossa tapaamisiin, treeneihin, tapahtumista toiseen, elämä on aikataulutettua ja ruokailut menee miten sattuu. Kuinka monesti olet ollut tilanteessa, jossa pääset töistä neljältä ja menet töistä suoraan salille, et ole nälkäinen mutta syöt kuitenkin jotain ”ihan varmuuden vuoksi”? Tai: sinulla on tapaaminen 11.30 etkä ole aivan varma kuinka kauan tapaaminen kestää, ja siitä huolimatta että kello on 10.30 ja söit aamiaisen kaksi tuntia sitten, syöt lounaan – ihan varmuuden vuoksi. Aivan varmasti jokainen meistä menettelee näin ainakin pari kertaa viikossa: syömme vaikka ei olisikaan nälkä, koska.. emme halua tulla nälkäisiksi! Jostakin kumman syystä suurin osa ihmistä kokee oikean eli fyysisen nälän tunteen hyvin epämukavaksi. Jokainen meistä kyllä kestää nälkää paljon pidempään kuin uskommekaan ja oikea nälän tunne on välillä vain hyväksi 🙂

Makuaistillnen nälkä

Yksi sana: jälkiruokapöytä! Minkälainen mielikuva tuosta sanasta tulee? Näetkö pöydän notkuvan suklaata, kakkuja ja jätskiä? Tuleeko vesi kielelle pelkästä ajattelusta? Kuinka monta kertaa olet ollut juhlissa tai ravintolassa, jossa kaikki herkut näyttää niin ihanilta, että vaikka olisit kuinka täynnä kunnon ruoasta vesi herahtaa kielelle ja voit oikein tuntea suklaakakun sulavan suussa? Tässä tilanteessa syömme koska herkkuja on esillä – emme koska olisimme kylläisiä tai haluaisimme niitä. Herkut näyttävät ihanilta ja suorastaan kerjäävät haukkamaan palan! Miten pystyt vastustamaan niitä?

Tapasyöminen ja opittu syöminen

Aamiainen klo 7, lounas klo 12, illallinen klo 16 – voit asettaa kellosi ruoka-aikojen mukaan. Tai ehkäpä olet tyyppiä ”jos en syö kahden tunnin välien, lihakseni katoaa ja aineenvaihdunta kääntyy miinuksen puolelle?”. Tuntuuko leffaan meno tai töllön katselu ilman naposteltavia omituiselta? Nälän tunne ja varsinkin se milloin pitäisi olla nälkäinen, on opittua. Esimerkiksi pienet vauvat syövät silloin kuin niillä on oikea fyysinen nälkä ja lopettavat syömisen kun ovat kylläisiä. Näin tapahtuu, kunnes vanhemmat alkavat tarjota aamiaisen heti heräämisen jälkeen, lounaan keskipäivällä, illallisen kuudelta… Kohta alammekin tuntea nälkää juuri noihin aikoihin.  Pikku hiljaa alamme myös yhdistää syömisen tiettyihin tilanteisiin: naposteltavaa töllöä katsottaessa, pizzaa perjantaisin jne. Pystymme opettamaan kehomme toimimaan kellon mukaan ja vaatimaan ruokaa tiettyihin kellon aikoihin. Onko se normaalia? Noup.

Istahda päivän päätteeksi mukavasti sohvalle ja kirjaa ylös kaikki (siis ihan kaikki) päivän syömiset ja pohdiskele minkälainen nälkä sinulla oli syöntihetkellä? Yritä opetella kuuntelemaan kroppaa ja sen signaaleja: milloin olet oikeasti nälkäinen? Jos olet fyysisesti nälkäinen klo 10, syö lounas, äläkä odota keskipäivään, koska silloin on ”lounasaika”. Jos et ole nälkäinen vielä lounasaikaankaan, odota kunnes nälkä tulee ja syö vasta sitten.

Kroppasi on fiksu kapistus: se tietää mitä tarvitsee ja milloin. On turha pelata mitään nälkäpelejä ja yrittää ylikontrolloida omaa kroppaansa. Siitä seuraa vain ongelmia.

Minkälainen nälkä sinulla on?

Tämä on bloggaajan vapaa suomennos Robb Wolffin artikkelista What kind of hungry are you? Alkuperäinen artikkeli englanninkielisenä löytyy täältä. En ole mikään mestari suomentamaan englanninkielistä tekstiä, mut tämmönen siitä nyt tuli 🙂

Itse voin kyllä allekirjoittaa kuta kuinkin jokaisen kohdan noista. Varsinainen tunnesyöppö en oo koskaan ollut, mut usein syön vaikka ei olisi oikeasti edes nälkäkään, koska olen vaan tottunut syömään tiettyihin aikoihin. Ja tuo on kyllä niiiin totta, että vaikka olisi kuinka täynnä ravintolasafkasta niin aina sitä tilaa löytyy jälkkärille jos muutkin sitä tilaavat 😀 Ihan vesi herahti kielelle tätä kirjoittaessa kun ajattelinkin suklaakakkua ja jäätelöä….kuola….

11 kommenttia

  1. Adelheid kirjoitti:

    Mä syön aina kellon mukaan. Pitäis ehkä uskaltaa luottaa enemmän tohon näläntunteeseen, mutta pelkään että se menis helposti siihen että päivällä tulis syötyä liian vähän kun ei välttämättä olis nälkä ja illalla tulis sitten mätettyä kaloreita senkin edestä. Ei hyvä ollenkaan.

    • Jonna kirjoitti:

      Sekin on ihan totta. Varsinkin treenaavan ihmisen täytyy kyllä huolehtia että tulee syötyä oikeaan aikaan!

  2. Antti rossi kirjoitti:

    Nälkä koetaan nykymaailmassa hyvin kielteiseksi tunteeksi joka pitää hävittää heti sen ilmaannuttua! Nälkä on kuitenkin terve tunne ja kehon viesti, että nyt minä elimistö tarvitsen lisää energiaa! Nälän mukaan voi olla kuitenkin vaikea elää jos ei ole varmuutta/ kokemusta siitä minkälaisia ravitsemuksellisia valintoja olisi päivittäin tehdä omalla kohdalla. Nälän tullessa voi helposti syötyä liikaa sekä tehtyä vääränlaisia valintoja, joilla sitten tyydyttää pois nälkänsä.

    Nopeat hiilihydraatit esimerkiksi eivät pidä nälkää poissa kuten hitaammin imeytyvät. Samoin proteiinipitoinen ruoka toimii siinä, että nälkä pysyy pidempää poissa. Nälän kanssa voi kuitenkin oppia elämään ja syömään oikein, kun opiskelee ravitsemuksesta ja oppii samalla kuuntelemaan itseään 😉

    Hyvä kirjoitus Jonna ja mielestäni olit tämän Suomentanut ihan hyvin! Mielenkiintoitsa luettavaa. Kiitos sinulle tästä!

    Terveisin:
    Antti Rossi
    http://www.kevyestikuntoon.blogspot.fi

    • Jonna kirjoitti:

      Näin on! Itsekin teen välillä huonoja valintoja jos nälkä pääsee liian suureksi. Siks oliskin hyvä pitää aina pakastimessa varalla kunnollisia ja ravitsevia ruoka-annoksia.

      Mä oon huomannut että nälkä pysyy paleolla poissa huomattavasti pidempään kuin koskaan ennen. Protskulla ja rasvalka jaksaa hemmetin hyvin! Sopivissa väleissä hyvälaatuisia hiilareita niin energiaa riittää vaikka mihin 🙂

  3. Antti rossi kirjoitti:

    Nopeat sormet niin tulee kirjoitusvirheitä. Oikoluku jäi nyt väliin. Pahoittelen 😉

    ”Nälän tullessa voi helposti syötyä liikaa sekä tehtyä vääränlaisia valintoja, joilla sitten tyydyttää pois nälkänsä”.

    Tässä voi olla yksi mahdollinen syy siihen, että ylipainoa kerääntyy ja aineenvaihdunta on hidastunut.

  4. Eikku kirjoitti:

    Tää oli hyvä, kiitos!! Itse olin pitkään siinä luulossa, että enhän mä mikään tunnesyöjä ole, koska en syö ilooni tai suruuni. Luulin, että sitä se tunnesyöminen tarkoitti. Nyt vasta ehkä tän vuoden aikana olen tajunnut, että syön aina kun mulla on tylsää, ja se on kans just tunnesyömistä. Internet on luettu, lehdet on luettu, koirat on lenkitetty, äiti mitä mä tekisin…?!! (Kämppä ei yleensä ole siivottu, mutta mitä KIVAA mä tekisin?)

    Käytännöllinen nälkä on myös tuttu, kun töissä ollaan ja palaverit saattaa venyä, niin jos nyt varmuudeksi haukkaan tuosta vähän ruokaa.. Tämä on kyllä myös vähän häveliäisyyssyistäkin, koska jos ja kun mun maha alkaa vaatia sapuskaa, niin se ei tee sitä ihan hiljaa :D.

    • Jonna kirjoitti:

      No joo, mäkin kyllä alan yleensä kaivelemaan reseptivarastoja heti kun on vähänkään tylsää ja vaikka oon olevinaan päättänyt pitää herkuttoman viikonlopun nyt niin kyllähän se karkkipussi houkuttaa koska huomenna on lauantai = totuttu herkkupäivä. Katsotaan kuinka käy!

  5. treenari kirjoitti:

    Pakko kyllä vähän kritisoida tuota että ei sais syödä kellon mukaan. Minun mielestäni se on erittäin hyvä vaihtoehto verrattuna siihen että aina oottelee sitä supernälkää ja sen yllättäessä syö mitä sattuu olemaan saatavilla. Ja kun kroppa tottuu saamaan ruokaa tiettyyn aikaan se ei varastoi kaikkea mitä sinne suuhun pistää. Näin käy tilanteessa jossa ruoka-ajat eivät ole säännölliset, silloin kroppa ei tiedä koska se seuraavan kerran ruokaa saa, joten se varastoi kaiken. Tästä on mielestäni hyvänä esimerkkinä 90-vuotias mummoni. Hän on koko ikänsä syönyt tarkkaan tiettyinä kellon aikoina ja on mitä parhaimmassa kunnossa, ei ole läskiä ja syö normaalia kotiruokaa. Eli kyllä se 5 kertaa päivässä noin 2-3 tunnin välein on ihan hyvä sääntö. Muut asiat tuossa oliki ihan järkeviä.

    • Jonna kirjoitti:

      Toi on vähän kakspiippuinen juttu. Täytyy sanoa, että itsekin kyllä syön kellon mukaan treenipäivinä, mutta välipäivinä usein annan nälän tunteen käydä pieneksi ennen kuin syön. Treenaavan ihmisen on pakko syödä tiettyyn aikaan, jotta jaksaa treenata. Toinen kompastuskivi tuossa ohjeessa on se, että sitä ruokaa pitäisi sit todellakin olla jääkaapissa valmiina ettei sortuisi kaikkeen sontaan.

      Mäkin olen niin monta vuotta syönyt tietyllä rytmillä että kroppa alkaa vaatimaan ruokaa viimeistään kun neljä tuntia on kulunut edellisestä ateriasta. 3-4h ruokailuvälit on mun mielestä erittäin hyviä! Ehkä toi neuvo oli tarkoitettu ihmisille jotka pudottavat painoa paleodieetillä?

  6. Anne / 52weeksofdeliciousness.com kirjoitti:

    Olipa hyvä postaus! Tunnistin monta itse kokemaani nälkää listalta, itselläni on paha tapa retkahtaa syömään vaikka vatsa olisi jo täynnä mutta kun aina haluaisi kokeilla mahdollisimman monia eri ruokia joita on tarjolla.. syytän tästä lähes olematonta itsehillintääni ja ruokabloggausta 😉 olen opetellut syömään useammin ja pienempiä annoksia, mutta en ole lyönyt ”lukkoon” mitään kellonaikoja, koska eri päivinä on eri aikaan nälkä.. kaikki riippuu esim. aamiaisestani. Mutta tekisi kyllä todella hyvää listata vaikka viikon ajan syömisiään ylös ja pohtia omaa suhdetta nälkään. Yritän kyllä pääsääntöisesti kuunnella kroppaa ja antaa sille mitä se tarvitsee, mutta joskus omat mielihalut rynnivät päälle.

    • Jonna kirjoitti:

      Mulla on ihan sama tilanne jos tarjolla on monta herkullisen näköistä annosta! Pakko saada maistaa kaikkea 😀 syytän siitä myöskin tätä järjetöntä kiinnostusta ruokaan ja eri makuihin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *