Hae
Palasia Arjestani

Kun äiti sairastaa

Kerroin jo, että meillä sairastettiin viikonloppuna ja maanantaina. Sain itse vatsataudin maanantaiaamuna ja kun tajusin sen niin mies oli jo lähtenyt töihin. Tyttö oli vielä nukkumassa ja minä vietin aamun aikaiset tunnin puhuessa arabiaa ja halaillessa pönttöä. Tämä asia jakaa varmasti mielipiteitä, mutta itselläni on ollut tapana viedä tyttö tarhaan jos olen ollut sairaana. Varsinkin niinä pahimpina sairauden päivinä. Koen etten pystyisi olemaan riittävästä lapselle läsnä sairaana ja tarvitsen itsekin lepoa taudin nujertamiseen. Pidättekö te aina sairastuessa lapsen kotona vai viettekö päiväkotiin? Meillä tosiaan on sekin etu, että päiväkoti on kivenheiton päässä kotiovelta eli matka ei tosiaankaan ole mikään kauhean pitkä. Sen jaksaa vaikka 39 asteen kuumeessa! Been there done that.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

No, mutta. Vatsatautisena ja heikkokuntoisena en kuitenkaan kyennyt tyttöä tarhaan maanantaina viemään enkä halunnutkaan. Vatsatauti tarttuu sen verran helposti etten tahtonut tartuttaa siihen yhtään enempää ihmisiä. Päivä oli kauhean raskas. En edes muista, koska viimeksi yksi päivä olisi ollut noin jumalattoman raskas! En kyennyt juuri muuta tekemään kuin makaamaan, vaikka olisin halunnutkin. Tyttö pyysi monta kertaa leikkimään, mutta niinä hyvinä hetkinä kun olin voimissani, leikkiminen petshopeilla piti suorittaa sohvalla makuuasennossa. Tuli niin kovin paha mieli, kun en pystynyt olemaan seurana omalle lapselleni. Katsottiin sitten päivän aikana aika monta jaksoa muumeja ja tyttö sain katsoa tablettiakin normaalia enemmän. Ruoka oli tyyliin sitä mitä sattui kaapista valmiina löytymään. Että mulla olikin maailman paskin mutsi-fiilis! En ole moista tunnetta ihan hetkeen tuntenut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miehellekin soitin päivänä aikana monta TUU JO KOTIIN!-puhelua vaan ei hänkään hirveän paljon aikaisemmin päässyt kotiin tulemaan. Mä painelin sillä sekunnilla unten maille kun mies kotiutui ja taisin nukkua kolme tuntia putkella. Sitten alkoikin jo elämä hymyilemään. Mietin vaan miten olisin jaksanut, jos tyttö olisi ollut vaikka vuoden ikäinen? 3-vuotias osaa jo pitkäänkin leikkiä yksinään ja tajusi selvästi ettei mutsi ole ihan tolkuissaan. Tyttö tuumasikin mulle montaa kertaa ”Äiti, jos oksettaa niin ota kippo”. ”Äiti, mee nukkumaan, kyllä mä pärjään”. Mutta ei. Mä en todellakaan voinut painella vaan nukkumaan ja jättää tyttöä vahtimatta. Onneks tuostakin taudista selvittiin ja korvasin tytön reippauden uintireussulla 🙂

Joo ja arvatkaas mitä eilen tapahtui! Katseltiin yhdessä aamulla muumien jaksoa, jossa muumilaaksoon tulee vedenpaisumus. Kun vesi alkoi tulvia muumilaaksoon niin tyttö tokaisi ”Ei helvetti…” 😀 Yritä siinä toista torua kun teki mieli revetä ihan täysin!

Onko teillä ollut tällaisia sairastelupäiviä koskaan kun lasta ei voi viedä mihinkään hoitoon ja itse on aivan finitoslutfinaalissa?

10 kommenttia

  1. Taru kirjoitti:

    Olin lasten kanssa neljä vuotta kotona, joten kyllä siihen monenlaisia sairauspäiviä ehti mahtua =D Siis ei ollut edes mitään hoitopaikkaa, mihin olisi voinut lapset viedä, piti vain pärjätä. Mutta oksennnustauti on kyllä jotain niin hirveää, että onneksi niinä parina kertana, kun olen itsekin sen sairastanut, on mies jäänyt kotiin huolehtimaan lapsista. Töistä on suorastaan kannustettu olemaan tulematta tartuttamaan muita. Ja niinhän siinä on melkein aina käynyt, että molemmat vanhemmat on sitten ökännyt, onneksi vuorotellen, sillä niin tyystin se voimat kyllä vie. Jos on pelkästään lapset ollut oksennustaudissa, niin jompi kumpi on sitten ollut kotona. Mutta kyllä varsinkin oksennustaudin kanssa sitä miettii, että miten helposti se tarttuu, eikä sitä todellakaan muille toivo, niin olisi hyvä jos ainakin lapset pysyisivät kotona, jos mahdollista.

    Eikö teillä tosiaan muut sairastuneet?

    Lasten sutkautukset on kyllä niin parhaita, usein on pokassa pitelemistä =D

    • Jonna kirjoitti:

      No sä ootkin sit nähnyt monenlaista! Meillä ei tainnut kovin montaa sairastelua olla kun olin tytön kanssa kotona. Paitsi vuoden iässä vastatauti…

      Minä ja tyttö podettiin tuo mahatauti, kukaan muu ei sitä saanut. Mies nyt ei muutenkaan koskaan sairastele, mutta on ihme ettei anoppilassa kenenkään tarttunut!

  2. mikaela kirjoitti:

    Hahaha vähänkö hajosin tohon mitä tyttös sanoi :D:D:D

  3. nasu kirjoitti:

    Heippodei! Ajattelin tänne hyökätä kysymään että seuraatkos Jonna sitä Viettelysten saarta kun jossain blogipäivityksessäsi muistaakseni kerroit odottavasi sitä. Teetkö joskus juttua siitä tänne että mitä mieltä olet jne? =)

    • Jonna kirjoitti:

      Joo, ekan jakson oon katsonut ja vähän alotin tänään toista. Voishan siitä jonkun postauksen taas vääntää kunhan asiat niin sanotusti etenee 😉

  4. Lukija kirjoitti:

    Hahhahaaa!! Päivän naurut tyttösi muumi-kommentista.. Yritä siinä sitten olla itse nauramatta. 🙂

  5. Outi Karita kirjoitti:

    Päiväkotitätinä sanon että juu ja ei, lapsen tuontiin päiväkotiin kun vanhempi on sairaana. Musta se on ihan ok juttu ja eihän sitä lasta pysty välttämättä itse hoitamaan kipeänä ollessaan. Vatsatauti on kuitenkin, juuri kuten kirjoititkin, hyvin tarttuvaa ja kun meidän pk:ssa oli alkuvuodesta oikein epidemia, niin suosittelimme pitämään lapsia kotona, jos jollakulla perheessä oli vatsatauti. Tietysti vatsatautisen voi olla myös hankala hoitaa itse lastaan… Eli sinäänsä vanhemman ollessa kipeänä on mun mielestä ihan sallittua viedä lapsi hoitoon, kunhan ottaa tartuntariskin huomioon 🙂 Ja voi teidän tyttöä 😀 <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *