Hae
Palasia Arjestani

Ihan tavallinen maanantai mun matkassa

Pitkästä aikaa päivä mun matkassa-postaus! Näitä on toivottu aina välillä ja yhteen aikaan näitä teinkin aika paljon. Mun mielestä on aina hauska lueskella toisten arjesta ja kurkistella miten kukin elämäänsä elää. Tässäpä mun aika tavallinen maanantai.

Tyttö herättää tapojensa vastaisesti jo klo 7. Normaalisti nukkua posottaa yhdeksään asti, mutta aina kun mua väsyttäis niin neiti on pirteä kuin peipponen. Raahustan silmät puoliummessa laittamaan kahvin keittimen päälle. Tyttö vaatii muumeja ja muroja. Taas muumeja. Osaan jokaisen jakson ulkoa etu- ja takaperin. Pienen protestoinnin jälkeen laitan tytölle muumit pyörimään ja vien hänelle murokipon. Kippo kaatuu kivasti sohvalle ja maidot valuu pitkin poikin. Siivoan jäljet ja menen laittamaan itselleni aamupalan. Herkkuleipäset on mun juttu. En jaksa muuta ajatellakaan aamuisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAAamukahvin jälkeen pää virkoaa sen verran, että alan suunnitella päivän kulkua. Kotona riittäisi hommia, mutta jonkin treeninkin voisin tehdä. Napsautan astianpesukoneen päälle ja siivoilen keittiötä. Katson tytölle tarhavaatteet valmiiksi ja itselleni lenkkivaatteet. Päätän hakea tänään kaupasta valmiin salaatin niin pääsen kerrankin vähän helpommalla. Tyttö leikkii hetken olohuoneessa ja kauhistelin miten päivän aikana koko olkkari onkin saatu ihan mullin mallin. Tuntuu, että meidän kämppä oikein pyrkii täydelliseen kaaokseen. Vikahan ei ole minussa 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPuetaan tytön kanssa vaatteet päälle ja käydään viemässä pyykit kuivaushuoneeseen. Heitän hiljaisen kiitoksen pesukoneen ajastuksen keksijälle! Miten kätevää. Mennään takaisin kotiin ja puetaan ulkovaatteet päälle. Viedään tarhaan lähtiessä roskatkin. Ollaanpa tänään reippaita!

20150316_091210Vien tytön kymmenen jälestä päiväkotiin, jonne hän jää nykyään varsin mielellään. Kaikki parhaat kamut onkin siellä odottamassa. Viedään tytön synttäreiden kunniaksi kavereille Muumi-keksejä. Pussataan ja sanotaan heipat. Muistutan pitämään huolta poneista ja että isi tulee välipalan jälkeen hakemaan. Tyttö ei edes kuule viimeisiä sanoja kun viipottaa menemään kavereiden kanssa. Mietin kävisinkö pidemmän kävelylenkin vai lyhkäsemmän. Päädyn vähän lyhyempään, mutta vauhdikkaampaan. Vihaan juoksemista, mutta yritän opetella sitä. Niin kuin joka kevät. Aurinko paistaa ja on hyvä fiilis. Huomenna alkaa LOMA! Jolkottelen menemään 30 minuutin ajan, jonka jälkeen käyn nopsaan kaupassa: maitoa, valmis salaatti, mandariineja, banskuja ja mustikoita. Niitä löytyy mun korista tällä kertaa. Perussetti.

20150316_094643Lenkin jälkeen tulen kotiin ja otan imurin käteeni. Imuroin koko kämpän, järjestelyhommat siirrän miehelle. Yritän aina iltavuoropäivinä saada mahdollisimman paljon aikaiseksi ettei viikolle jäisi muuten hirveästi hommia. Loman ansiosta ehkä vähän laiskistun siivoushommiin ja päätän siivoilla sit loppuviikosta. Saan loistavan idean blogipostaukseen ja se on pakko kirjoittaa heti!

PicsArt_1426592108230Teen vielä Yoogaian 30 minuutin putkirullaustreenin alakropalle. Reidet huutaa hoosiannaa ja opin taas pari uutta kikkaa putkirullaukseen. Voi kun olis enemmänkin aikaa tehdä lihashuoltoa. Sitä ei voi tehdä koskaan liikaa! Mun olkapäät vaativat todella paljon liikkuvuusharjoittelua ja oon muutenkin melkoinen rautakanki. No, tästä on taas hyvä jatkaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPicsArt_1426592066525PicsArt_1426591953615PicsArt_1426592032663Huomaan, että kello on taas tykittänyt kauheaa vauhtia eteenpäin ja kohta pitäis olla jo bussilla. Miks näin käy joka kerta!? Teen nopsaan smoothien ja hörpin sitä samalla kun laitan tukan kuosiin ja duunikamat valmiiksi. Ai niin, parvekkeelta vielä synttärikakun jämät mukaan! En halua myöhästyä töistä ja hölköttelen kamoineni ja kakkukupuineni bussipysäkille. Saavun töihin 13.30 ja suht rauhalliselta näyttää tuleva ilta. Asiakkaita virtaa tasaiseen tahtiin ja aika kuluu nopsaan. Ei mitään ihmeellistä, rutiinihommia vaan: verikokeita, sydänfilmejä, spirometriapuhalluksia. Mun normaaliarkea. Neljän maissa lähden syömään, kun asiakasvirta hiljenee.

20150316_160837Ruuan jälkeen on taas muutama ajanvaraus. Teen lisäksi rästiin jääneitä paperihommia ja huollan laitteita. Totean taas rakastavani työtäni. Se on välillä kiireistä ja haasteellista, mutta palkitsevaa. Joka päivä oppii jotain uutta ja kuulee erilaisia ihmistarinoita. Tykkään jutella paljon ihmisten kanssa ja käyttäisin jokaiseen asiakkaaseen mielelläni pidemmän ajan, mutta aina se ei ole mahdollista.

This is where the magic happens!

This is where the magic happens!

20150316_193537Loppuilta on melkoisen hiljaista ja ehdin roikkua netissä vähän turhankin kauan. Aloittelen yhtä blogipostausta ja juttelen Even kanssa facebookissa. Seiskan aikaan käyn syömässä salaatin jämät ja maistan itse tekemääni täytekakkua jälkiruuaksi.

20150316_19161520150316_195658Loppuaika kahdeksaan saakka menee siivoillessa ja täyudentäessä tarvikkeita seuraavan aamun labra-tädille. Hyvillä fiiliksillä lähden bussiin ja kuolaan mennessäni taas Robert´s coffeen herkkukahveja. Onneksi ei ole aikaa jäädä kahville.

20150316_200840Istun bussissa kun puhelin piippaa facebook-viestin merkiksi. Viesti on Napsulta. Mitä helv…. Siinä lukee, että olen voittanut 500 euron matkalahjakortin!!!! Meinaan paskoa housuuni ja mietin onko soveliasta alkaa huutaa ja tanssia bussissa? Laitan Evelle viestin ja sieltä tulee isot riemunkiljahdukset. Ihan uskomatonta! Kipitän kotiin ja kerron miehelle uutiset. Se ei usko millään. Mies on lähinnä naureskellut mun harastukselle osallistua kilpailuihin, mutta nyt lällättelen sille pitkän nenän 😀 Saan maksettua Bulgarian matkan huimasti etuajassa! Mä en koskaan voita mistään mitään ja tää oli kuin lottovoitto (sitä oikeaa odotellessa) mulle! Aivan huikeeta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERALeikitään tytön kanssa vähän aikaa ja syödään iltapalaa. Saan kuvitteellista tytön valmistamaa makaronia ja kastiketta. Erinomaista on! Iltapalaksin maistan Alpron uutta mantelisoijajogurttia, josta itse tykkään todella paljon. Tyttö vaatii omaa purkkia. Siitä on tullut melkoinen ahmatti..

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAPuoli kymmenen aikaan pestään hampaat ja kömmitään sänkyyn lukemaan Prinsessa Ruususta. Sammutan valot eikä hetkeäkään kun olen jo unessa…

 

 

 

 

11 kommenttia

  1. Eve / Queen Of Everything kirjoitti:

    Vitsi toi on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin siisti juttu että voitit sen matkalahjakortin, ja vitsit mikä tsägä! Siis kun just ollaan puhuttu kaikista noista matkoista ja arvonnoista ja mitä on pientä voitettu (asentajahanskat heheh) niin kyllä jymähti. Meni niin oikeaan osoitteeseen kuin olla ja voi.

    Btw, onkohan teillä joku kotitonttu joka sotkee siellä olkkarissa? Hauska kuva. Ainakin rehellinen 😀

    • Jonna kirjoitti:

      No joo! En olis kyllä uskonut. Kyllähän noista aina haaveilee, mutta että sattuu omalle kohdalle… Housuihin paskominen oli kyllä hyvin lähellä 😀 Nyt uskaltaa ehkä haaveille jostakin äkkilähdöstä jo huhtikuulle kun meillä on molemmilla loppukuusta viikon loma. Mut pitää katsoa vähän mikä sillon on tilanne ja mitä tarjolla. Mieli tekis lämpöiseen 🙂 Mut Praha tai Berliinikin olis aika kova.

      Meillä on kuule varsinainen armeija kotitonttuja täällä sotkemassa. Siltä ainakin tuntuu. Kun selkänsä kääntää niin on jo kaikki käännetty mullin mallin 😀

  2. Virpi kirjoitti:

    Hienoa! Upeeta ja mahtavaa! Oikein iloiset onnentoivotukset arvontavoiton johdosta. Siis tuohan on jo ruhtinaallinen palkinto. Ja vielä kun teillä on matkakin jo tiedossa. Olen tosi onnellinen teidän puolesta! Itsekin poden kaiken aikaa matkakuumetta. Kamalan ihana sairaus 😉

    • Jonna kirjoitti:

      No niin on! Mä voitan todella harvoin mistään mutta näköjään sit isommin niillä vähillä kerroilla. Vuosi sitten voitin 500e lahjakortin S-kauppoihin ja nyt saman suuruisen matkalahjakortin. Olen näistä suunnattoman onnellinen ja kiitollinen!

      Matkakuume on todellakin kamala sairaus! Aloin jo eilen miettiä olisko varaa lähteä huhtikuussa jonnekin lämpimään äkkilähdöllä. Mies on tosi tyytyväinen näihin älynväläyksiin 😀

  3. ulla kirjoitti:

    🙂 IHana, mielenkiintoinen, avoin …
    Siinä adjektiiveja jutustasi 🙂 . Oli tosi ihanaa luettavaa.

  4. Heidi kirjoitti:

    Ihana kuva tyttärestäsi – tuo ”nyrpistely”kuva 🙂 <3
    Toinen ihana juttu se, että onni suosi arvonnassa, aivan mahtava palkinto, onneksi olkoon! Tässähän heräsi itsellekin toivo, että josko joskus arpaonni osuisi kohdalle. Ainoa arpajaispalkinto mitä olen ikinä voittanut, on Jyväskylän torilta ostetun arvan voitto: korkkiruuvi. Olin silloin noin 4-vuotias, joten ihan hitosti ei mieltä lämmittänyt. Mutta voitto kuin voitto.
    Ja olipa kiva lukea, että joku muukin sanoo "nukkua posottaa". Olen lähinnä saanut kysymysmerkki-ilmeitä, kun tuota olen käyttänyt 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Korkiruuvi, haha 😀 Vähän sama kun mä voitin tovi sitten asentajahanskat. Joo, en tiedä minäkään mitkä hitot ne on ja mies nauroi vedet silmissä kun kuuli mun palkinnon 😀 Eipä siinä, hyvät on hanskat olleet ulkotreeneissä!

      Mistäs päin sä olet? Muistaakseni tuo nukkua posottaa on mulle tullut Kuopion suunnalta. En muista millon se on sanavarastoon tullut, varmaan ihan muksuna 🙂 Mä oon töissä jo niin tottunut, että ihmiset katsoo kysymysmerkkinä mun puhetta. Ei nää paljasjalkaiset tsadilaiset oikein ymmärrä savon murretta…

      • Heidi kirjoitti:

        Minä olen keskisuomalainen, Jyväskylässä nykyisin. Keski-Suomessahan on sekaisin kaikki mahdolliset murteet, joten ei sitten ihme, jos meillä on yhteinen posotus -sanakin. Ja eikäpä Kuopioon täältä pitkä matka olekaan. Mukava kaupunki. Vieläkö siellä on mahtaa olla se kovasti tykkäämäni Musta Lammas -ravintola kellarissa? 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *