Hae
Palasia Arjestani

Oodi anopille

Processed with VSCO with hb1 preset

Aika monen ihmisen suusta olen kuullut miten kauhea anoppi heillä on. Mullakin on joskus ollut anoppikokelaana ihminen, jonka kanssa en yksinkertaisesti tullut toimeen. Ihminen, joka luuli aina olevansa oikeassa ja tiesi kaiken jopa mun omasta elämästä paremmin kuin minä itse. Kerran sattui jopa sellainen, jonka mielestä oli mun tehtäväni potkia hänen laiska poikansa kouluun ja etsimään uraa. Mun mielestä se on jokaisen aikuisen ihmisen ihan oma tehtävä. Nämä kaikki ajat ja anopin ovat onneksi takana päin ja kaikkien näiden rikkaruohojen tilalle olen saanut todellisen ruusun!

Meillä käy kotona aika harvoin vieraita ja vielä harvemmin meillä kokataan isommalle porukalle enkä yhtään tiedä miksi. Ehkä sen takia, koska mua ahdistaa meidän pieni keittiö johon ei mahdu kerralla kovin montaa ihmistä syömään. No, eilen meillä oli kuitenkin anoppi syömässä ja katsomassa Vain elämää. Laitettiin ”perjantairuokaa” eli broiskupihvejä, ranskalaisia ja siihen salaatti kylkeen. Syötiin, oltiin ja juteltiin. Katsottiin Vain elämää. Relattiin. Jälleen kerran mietin mitä olen tehnyt elämässäni oikein, että löysin itselleni ihanan miehen ja kaupan päälle sain hänen mielettömän perheensä. Oma perheeni kun on vähintäänkin erikoinen (me ollaan siskon kanssa ainoat normaalit ) niin on ollut jännittävää päästä niin läheiseen perheeseen kuin miehelläni on. Mun anoppi on aivan huikea tyyppi! En voi edes kuvitella parempaa. Tuskin sellaista edes löytyy tältä maapallolta. Toivottavasti osaan olla samanlainen anoppi oman lapseni puolisolle joskus tulevaisuudessa 🙂

Mitenkäs teillä: löytyykö se kauhujen anoppi vai aivan loistava tyyppi?

16 kommenttia

  1. Solssu kirjoitti:

    Olet onnekas, itseäni on myöskin siunattu loistavalla anopilla, loistava kuuntelija, tuki ja ennenkaikkea kokki 🙂

    Musta se on tosi tärkeä osa parisuhdetta että miten anopin kanssa klikkaa, sillä huonot välit vaikuttaa myös parisuhteeseen. Onni on hyvä anoppi <3

    • Jonna kirjoitti:

      Mun anoppi on myös todella hyvä kokki ja paljon olen häneltä oppinut ruuanlaitosta! Onni on todellakin hyvä anoppi 🙂

  2. Emmi kirjoitti:

    Itselläni on maailman herttaisin ja ihanin anoppi!<3

  3. ulla kirjoitti:

    Täällä kans yksi, jolla on onni omistaa yksi maailman ihanimmista anopeista !!!
    Hänelle voi puhua kaikesta, hän soittaa mulle kun mieltä painaa. Eikä koskaan ole puuttunut tai tullut neuvomaan meidän elämää.
    Neuvoa ja apua saa kun pyytää ! 🙂 Onni on tosiaan huikee Anoppi !!!

  4. Anni kirjoitti:

    Anoppini on hiukan laskelmoiva ja pinnallinen ihminen, jolta yhdentoista vuoden aikana olen saanut muutamat terveiset ja yhden Pradan käsilaukun. Appiukkoni sen sijaan on maailman sydämellisin ja hauskin ihminen, jolle voin soittaa joskus muuten vaan, jonka luo voi piipahtaa kylään, ja jonka uusi puoliso on maailman suloisin ihminen. Appiukon uuden puolison kautta olen vihdoin saanut elämääni lämpimän ja osallistuvan anoppihahmon ja hyvä niin!

    • Jonna kirjoitti:

      Sulla on käynyt tuuri, kun sulla on niin ihana appiukko. Ja onneksi sait myös uuden ja entistä paremman anoppipuolen 😉

  5. pia karhunen kirjoitti:

    Ei me kyllä siskosein mitään normaaleja olla😃 mutta mahtava anoppi on melkein kuin lottovoitto. Itsellänikin oli sellainen ❤

  6. Sappis kirjoitti:

    Voi että, just eilen olin melkein itku silmässä appivanhempien takia… Eivät todellakaan häiritse liikaa meidän elämäämme, kuopusta (kohta puolivuotias) on anoppi nähnyt 2 kertaa, vaikka ajaa meidän ohi 2 kertaa viikossa. Esikoinen on jo niin vanha, että osaa pyytää kylään suoraan appivanhemmilta, kuittaavat vastaukseksi vain ”et voi voi kun ollaan vielä työelämässä”.
    Itse olen luovuttanut heidän suhteen, pidän välit viileän asiallisina. Lasten takia silti edelleen pahoitan välillä tosi pahasti mieleni.
    Olen työskennellyt paljon saattohoidossa olevien kanssa ja hyvin yleinen aihe, josta he puhuvat on lasten ja lastenlasten kanssa oleminen tai ennenkin se katumus, jos ei ole aikanaan viettänyt heidän kanssa tarpeeksi aikaa. Siksi minua harmittaa myös aidosti appivanhempien takia, he tässä menettävät jotakin aivan ainutlaatuista.

    • Jonna kirjoitti:

      Tuon on todella surullista käytöstä aikuisilta ihmisiltä. Todennäköisesti tulee aika, kun hekin miettivät että kunpa vain olisin…Lapset ovat pieniä vain hetken ja myöhemmin on turha enää yhteyttä yrittää luoda. Lapset ovat jo vieraantuneet siinä vaiheessa 🙁 Olen tämän joutunut omassakin lähisuvussa todistamaan.

  7. miniä kirjoitti:

    Voinko kehua tähän appiukkoni? 🙂 Korvaamaton, ihana ihminen <3 Aina valmis auttamaan, niin lasten kyyditsemisessä harrastuksiin kuin koiran hoidossa matkojen aikana. Soittaa juoksemieni maratonien jälkeen kuulumiset ja onnittelee suorituksista. Ennenkaikkea ihan huippu vaari lapsenlapsilleen!
    Anoppi sitten… noh… äiti opetti, että jos hyvää sanottavaa ei ole, niin silloin on parasta olla hiljaa 😉

    • Jonna kirjoitti:

      Äitisi on opettanut hyviä asioita 😉 Mutta myös appiukkoa saa kehua! Itselläni on myös loistava sellainen 🙂

  8. Eve kirjoitti:

    Aivan ihana anoppi löytyy täältä. <3 Ehkä vähän ylihössö välillä mutta aina hän ajattelee pelkkää hyvää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *