Haluaisin olla edes jossain asiassa hyvä
Viime päivinä minut on vallannut vahvat keskinkertaisuuden tunteet. Elämässä on ajanjaksoja jolloin kaikki tuntuu takkuavan ja tuntuu ettei mikään onnistu. Minulla on menossa juuri sellainen elämänvaihe. Suoraan sanottuna vihaan tätä tunnetta, kun tuntuu etten ole missään asiassa hyvä. En edes sellaisissa, joista pidän todella paljon. En tiedä onko tämä joku minun sisäinen keinoni ajaa itseäni eteenpäin vai mitä tämä on, mutta ärsyttävää se on joka tapauksessa. Elämässä täytyy olla haasteita ja niitä tuntuu tällä hetkellä riittävän. Ei, ne eivät ole mitään konkreettisia haasteita, jotka muut voisivat nähdä. Ne ovat haasteita, jotka ovat vain omassa päässäni ja vain minä koen ne.
Tuntuu, että läpi elämäni olen ollut kaikessa vain keskinkertainen. Sanotaan, että jokaisella meistä on asia, jossa tulee todella hyväksi. Vähän niin kuin persoonariippuvainen piirre. Se on meillä kaikilla. Yksi on lahjakas piirtämään tai laulamaan, toinen urheilemaan ja kolmas älykäs tai kielellisesti lahjakas. Minä en ole koskaan ollut missään asiassa hyvä. Koulussa en ollut missään erityisen lahjakas, urheilussa en ole koskaan ollut erityisen hyvä (vaikka kuinka haluan!), sisustuslehtiä rakastan, mutta mulla ei ole minkäänlaista sisustajan silmää, blogi junnaa paikallaan, koska en ole erityisen hyvä kirjoittamaan saati kuvaamaan…Lista on loputon. Miksi en saa olla hyvä asioissa, joista oikeasti pidän?
Ennen kuin tämä menee ihan masisteluksi niin pakko kertoa, että uskon minunkin löytävän joskus sen asian missä olen oikeasti hyvä. Sehän voi olla jokin sellainen mitä en ole koskaan ajatellutkaan ja ajaudun sen pariin ihan sattumalta viiden tai kymmenen vuoden päästä? Minua ei ärsytä mikään muu niin paljon kuin se, että tunnen itseni epäonnistujaksi asioissa, joista pidän. Sen sijaan moni muu onnistuu näissä asioissa vasemmalla kädellä ja se tuntuu välillä epäreilulta. Sekin asia täytyy vain hyväksyä, koska en voi vaikuttaa toisten elämään millään tavoin.
Haluaisin vain niin kovin löytää sen mun ”jutun”. Onko teillä koskaan tällaisia fiiliksiä?
No mutta nyt mutruhuulet piiloon sillä kohta päästään nauttimaan joulusta kaikin siemauksin! Täällä on siivoiltu ja koristeltu kotia koko päivä, mutta hommaa riittää vielä huomisellekin 🙂 Mitä te aiotte leipoa jouluksi?
Edit. Tässä teille vielä mun eilen julkaisema video töllisteltäväksi, jos kiinnostelee! Mun muita videoita pääset tsekkailmaan täältä. Muista tilata myös kanava, se ei maksa mitään 🙂
♥ SEURAA MINUA ♥
Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.
Snapchat: jonnamusakka
tunnistan itseni tästä. Olen monessa asiassa ihan hyvä mutta en mielestäni missään erityisen lahjakas. osaan soittaa pianoa, osaan leipoa, olen edennyt uralla.. mutta mistään en osaa sanoa, että olisin oikeasti lahjakas. Ehkä vielä joskus..
Jossainhan senkin taidon pitää olla! Ei auta kuin etsiä…
tuttu tunne! olen aina ollut porukassa se ihan hyvä, ihan mukava yms. jospa se meidänkin taito joskus löytyisi 🙂
Kyllä se vielä löytyy 😉
Oot kyllä hyvä tekemään näitä juttuja ja videoita , minusta ei olisi siihen ( ei niin innosta 🙂 )
Vaikka tykkäisin.
Mutta on asioita, joissa olen hyvä .
Usko pois, on niitä sinullakin !!!!! Nyt häntä pystyyn 😉
Heh, onhan niitä, mutta ei tahdo löytyä sitä ”omaa juttua” jossa loistaisi!
Tuttuja ajatuksia! Elämä tuntuu junnaavan paikallaan ja vaikka kaikki on oikeasti tosi tosi hyvin, niin silti välillä ahdistaa kun jotain muka puuttuu. Tuntuu että jollain tavalla itseään pitäisi kehittää jatkuvasti. Ja sitten sitä pohtii pitäisikö aloittaa uusi harrastus, opiskella uutta kieltä vai lisäkouluttautua työelämässä. Mutta kun näissäkin erittäin todennäköisesti päätyy olemaan vain, noh, keskinkertainen 😀 Ja sitten on se tosiasia että joka asiassa löytyy kuitenkin joku joka on itseäsi parempi, joten olisiko sittenkin vaan parempi koittaa tyytyä siihen omaan keskinkertaisuuteen… Mene ja tiedä 😀
No just toi ”jonkin puuttumisen” tunne! Niin tuttu tunne. Sitä on vaikeaa selittää sellaiselle ihmiselle, joka ei ole sitä kokenut. No, jospa se oma juttu löytyisi vielä meille molemmille 🙂
Mun mielestä sä oot ainakin tavallista parempi kirjoittaja! Sun tekstejä on helppo lukea ja samaistun suhun tosi paljon. Eikös se olis sit jonkinlainen sosiaalinen ja verbaalinen taito? Ihan ku oisin lukenu, että älykkyyden yhdeks alalajiks voidaan laskea myös omien tunteiden tunnistaminen ja tulkinta, ja niissähän sä oot ihan ässä! 😉
Oon huomannu, että omassa lähipiirissä just ne kaikista mukavimmat, vähän turhan vaatimattomat tyypit sanoo, ettei ne oo missään lahjakkaita. Tällanen tunne tuntuu olevan usein täysin riippumaton tyyppien todellisista saavutuksista. Tosi harva loppupeleissä on mitenkään ”lahjakas” missään, vaan taustalla voi helposti olla ihan järjetön määrä työtä ja epäonnistumisia, joista ei välttämättä koskaan puhuta mitään.
Oi, olet enkeli! Mulla on huono tapa verrata itseäni muihin ja löydän aina parempia kirjoittajia ja sitten…no, tulee taas se fiilis, että pitäisi olla tässäkin asiassa parempi.
On totta, että lahjakkuuden taustalla on valtava määrä työtä. Siispä täytyy tehdä työtä…sen jonkin eteen :d
Samoja ajatuksia olen pyörittänyt päässäni jo kauan. Välillä tekee mieli lopettaa niiden asioiden tekeminen joista oikeasti tykkää, koska näyttää että en edisty niissä yhtään. Työelämässä taas kaikki muut menee oikealta ja vasemmalta ohi. Kun ei ole missään asiassa hyvä, niin vaikuttaahan se omaan mielialaankin aina silloin tällöin. Minä uskon myös siihen, että joskus eteen tulee se juttu jossa minäkin saan loistaa. Tällä hetkellä se ajatus ei aina vaan lohduta.
Minun mielestä osaat kyllä nämä blogi ja video hommat, olet yksi niistä harvoista joiden blogia seuraan säännöllisesti.
Jep, silloin kun se ajatus puskee päälle niin mikään ei lohduta. Sitä miettii vain, että miksi minä en voi olla missään todella hyvä. Ehkä se asia tulee vielä eteen jonain päivänä tai sen asian ymmärtää vasta vanhusten kodissa kiikkustuolissa istuessa. Mene ja tiedä, mutta jossain se on!
Sama juttu. Mulla tosin tähän liittyy huono itsetunto ja välillä jopa inho. En ole missään erityisen hyvä, mutta osaan luetella todella paljon asioita joissa olen huono. En ole tyytyväinen ammattiini, mutta en tiedä mitä opiskella, koska en tosiaan ole missään hyvä…
Tuo ammatti-asiakin on muuten jännä. Mulla kesti todella kauan ennen kuin löysin oman ammattini. Ehdin opiskella parturi-kampaajalla sekä ympäristöteknologiaa ennen kuin ymmärsin mikä voisi oikeasti kiinnostaa. Ja kouluunkin pääsin vasta toisella yrittämällä! En tiedä minkä ikäinen olet, mutta olen itse tähän ikään mennessä jo ymmärtänyt missä asioissa olen huono ja se on ihan ok. On ihan ok olla myös huono, joskin olisi mukavaa olla jossain asiassa myös todella hyvä. Elämä on välillä vaikeaa. Itsetunnolla on suuri merkitys ”hyvyyden” kokemuksessa ja tunnistan myös nuo sinun ajatuksesi. Mulla oli pitkään todella huono itsetunto, mutta iän myötä se on parantunut, kun olan ns. löytänyt itseni ja ymmärtänyt minkälainen ihminen olen.
Monilla tosiaan sen lahjakkuuden takana on ihan järkyttävä määrä työtä. Lahjakkuus muodostaa oikeasti.aika pienen osan siitä kokonaisuudesta. Itse olen ollut tosi monessa asiassa lahjakas: musiikillisesti, kielissä, kirjoittamisessa jne. Mulla oli hyvä esimiestason työpaikka mutta vakavien mielenterveysongelmien ja fyysisten kiputilojen vuoksi olen jo vuosia joutunut olemaan pois työelämästä eikä paluuta ole näkyvissä koska sairautenion obn krooninen. Lapsia en ole pystynyt hankkimaan koska en vain luota omiin kykyihini ja jaksamiseen niistä huolehtiessa. Voin myöntää että ajoittain olen todella kateellinen kaikille ”tavallisille” ihmisille jotka voi tehdä töitä ja perustaa perheen. Välillä tuntuu että multa on viety kaikki pois vaikka asia ei ihan niinkään ole. Mulla on kuitenkin ihana mies ja koti pään päällä sekä lemmikkejä. Joten ole onnellinen siitä mitä sulla on äläkä surkuttele omaa keskinkertaisuutta, sitä paitsi voi olla että sulla on oikeasti lahjakkuutta monessakin asiassa mutta et ehkä itse näe niitä!
Viisaita sanoja Tuulis! Välillä pitäisi muistaa iloita myös siitä mitä jo on eikä aina tavoitella jotain lisää <3