Luin uusimmasta Kodin Kuvalehdestä (21/2018) todella mielenkiintoisen artikkelin. Siinä haastateltiin Juha T. Hakalaa, joka on ammatiltaan kasvatustieteen professori. Tämä juttu kolahti jotenkin todella kovaa, koska olen itsekin paljon pohtinut milloin ja minkälaisissa tilanteissa saan parhaat ideat ja milloin aivokapasiteetti on aivan täyteen tuutattu, eikä mitään uutta tunnu syntyvän.
Hakalan mukaan tarvitsemme elämään tylsiä hetkiä, koska ne ovat todella hyväksi aivoille. Aivot tarvitsevat lepoa siinä missä muukin kroppa. Luovuus ja uudet ideat vaativat rentoutta, tylsyyttä ja laiskottelua. Aina ei ole pakko paahtaa sata lasissa tehtävästä toiseen ja olla ideanikkarina 24/7. Olen itse ihmisenä sellainen, että koko ajan on monta projektia meneillään ja välillä tuntuu etten pysty aloittamaan niistä yhtäkään, koska en yksinkertaisesti osaa päättää mitä tekisin. Silloin otan hengähdystauon, keitän teetä ja istun kupin kanssa sohvalle. Istun vain hiljaisuudessa ja katson kissojen temmellystä tai tuijotan ikkunasta ulos. Annan vain ajatusten tulla ja ideoiden muodostua. Istun tällä tavalla niin kauan kuin vain tarvitsee. Joskus 10 minuuttia, joskus 45 minuuttia.

Eilen tuli viimeksi tällainen tilanne. Olin puuhastellut kotona, miettinyt blogijuttuja, editoinut videota, rustannut kalenteria, pessyt pyykkiä ja vaikka mitä. Tuntui, että olen aivan loppu eikä päässä liikkunut yhtäkään järkevää ajatusta. Sanoin tytölle, että nyt äiti ottaa pienen aikalisän. Keitin kupin teetä ja istahdin juuri puunatun keittiönpöydän ääreen. Päässä pyöri niin monta asiaa mitä haluaisin tehdä, mutta en tiennyt minkä niistä valitsisin. Annoin ajatusten kulkea ja mietiskelin mitä ihmeellisempiä asioita. Vaikka tylsyys tuntuu välillä ikävältä, niin se tuntuu myös ihanalta. Välillä on ihanaa vain olla ilman sen suurempaa päämäärää. Tylsyyden lomassa minulle tulee parhaimmat idikset lenkkeilyn ohella. Myös kävellessä saan loistoajatuksia ja kotiin päästessä pää suorastaan pursuilee niitä!
Olen tietoisesti vähentänyt viime aikoina somettamista. Kirjoitin aiemmin joka päivä blogia ja luin kymmeniä muiden blogeja. Katsoin videoita ja tein omia. Käytin koko ajan instagramia, snäppiä ja facebookia. Kaikissa piti yrittää olla esillä, jotta saisi blogin menestymään mahdollisimman hyvin. Kaikessa ei kuitenkaan voi olla paras ja jokaiseen asiaan ei voi antaa itsestään 100%:a. Uuvuin ja menetin mielenkiintoni koko someen. Samaan aikaan ranne kipeytyi enkä edes pystynyt kirjoittamaan niin paljon. Huomasin miten paljon rentouttavampaa oli somen selaamisen sijaan katsoa hyvää sarjaa telkkarista tai lukea kirjaa. Silloin päätin, että vähemmän somea ja enemmän oikeasti rentouttavia asioita elämään. Nykyään luen enemmän kirjoja, piirrän ja askartelen sekä teen käsitöitä netissä roikkumisen sijaan. Välillä olen surkutellut, että blogin lukijamäärät ovat tippuneet, mutta olen valmis maksamaan sen hinnan omasta hyvinvoinnista. Mulla on kuitenkin säännölliset palkkatulot ja haluan kirjoittaa blogiakin puhtaasta ilosta, en pakosta. Toivon, että tämä alkaa näkyä täälläkin pikku hiljaa. Jos minulla ei ole jollekin päivälle ideaa blogipostaukseen, niin silloin en kirjoita, vaan teen jotain muuta.
Moni sanoo, että arki on tylsää ja liian kaavamaista. No onhan se, jos siitä tekee sellaista! Arjesta ei ole pakko selviytyä täydellisesti, niin kuin ei mistään muustakaan asiasta elämässä. Meillä on jo pitkään ollut sellainen tilanne ettei kukaan ole ehtinyt siivoamaan kotia putipuhtaaksi. Niinpä me ollaan siivottu aina sen verran, kun pystytään ja imuroitu kotia osissa ja järjestelty sitä pikkuhiljaa. Nyt mulla oli kolme päivää vapaata putkeen ja järjestelin ja puunasin kodin melkein kokonaan. Välillä otin lepiä ja tein jotain muuta, ja sitten jatkoin taas uudestaan. Töissä arki ei ole ollenkaan tasaista. Jokainen päivä on erilainen ja tykkään siitä suunnattomasti. Rytmi on kutakuinkin sama joka päivä, mutta muuten päivä ovatkin hyvin vaihtelevia. Olen myös päättänyt etten tee enää treenejä hampaat irvessä ja itseäni pakottaen mihinkään. On ihan ok jäädä välillä kotiin chillaamaan tai normitreenin sijaan vetääkin aivan erilainen treeni! Nyt pidinkin pari päivää täyslepoa ja tänään menen jalkatreenin sijaan kokeilemaan sirkusakrobatiaa. Kuinka siistiä hei!
Mitä mieltä sinä olet tylsyydestä? Onko ihan ok välillä olla tekemättä yhtään mitään?

Edellinen postaus: Kaksi kolmesta kaatui

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.