Hae
Palasia Arjestani

Melkoinen viherpeukalo

melkoinen viherpeukalo

rahapuu ei ole ystäväni

Meikäläinen on meidän lähipiirin mukaan melkoinen viherpeukalo eikä aina niin positiivisessa mielessä. Meillä on kotona aika paljon viherkasveja, jotka olen onnistunut pitämään hengissä, mutta aika paljon olen ”urani” aikana niitä myös teloittanut. Rahapuu ja saniainen ovat sellaisia kasveja, joita en enää kotiini ota. Tapan ne alta aikayksikön, vaikka rahapuunkin pitäisi olla kohtuullisen helppohoitoinen ja vaikeasti tapettavissa. Olen tässä 15 vuoden aikana saanut anopilta ainakin kymmenen rahapuun pistokasta ja jokaisen elinikä on jäänyt näiden seinien sisällä varsin lyhyeksi. Silti mietin aina välillä, että jos vielä kerran kokeilisi? 😀 Noita kuvissa näkyviä kaupan yrttejä isken aina ruukkuihin jos jonkinlaisiin. Tällä kertaa käytin hyödykseni vanhat maapähkinävoipurkit sekä tomaattimurskan metallipurkin. Välillä laitan ne vain rasiaan, jossa koko ajan vettä. Yleensä kaupan yrtit ja salaatit saa kasvamaan kotonakin todella hyvin!

enemmän intoa kuin osaamista (ja jaksamista)

Olen suunnattoman innokas ja intohimoinen mitä tulee viherkasveihin, kukkiin ja hyötykasveihin. Mielelläni haalisin niitä kotiin kymmenittäin ja olen vähän väliä hankkimassa jos jonkinlaisia siemeniä. Varsinkin näin keväällä iskee varsinainen hulluus! Alan kasaamaan pitkää listaa kukista ja hyötykasveista, joita haluan sekä parvekkeelle että mökille kasvimaalle. Minä niin tykkäisin runsaasta ja värikkäästä parvekkeesta, mutta jossain vaiheessa järki tulee aina vastaan. Meidän parvekkeelle paistaa aurinko melkein koko päivän ja se on iltapäivällä jo läkähdyttävän kuuma. Harva kasvi pärjää sellaisessa paahteessa ilman huolellista ja jatkuvaa hoitoa ja  kastelua. Olen monena kesänä kantanut partsille tomaateille, kurkulle ja kesäkurpitsalle vettä selkä vääränä ja kannan varmasti tulevanakin kesänä. Tämä on asia, jota en vain opi!

melkoinen viherpeukalo

melkoinen viherpeukalo

Myönnettäköön etten ole istuttanut vielä siemenen siementä, mutta ajatuksia asiasta on ollut sitäkin enemmän. Kaikki välineet on kaivettu esille, mutta se lopullinen toteutus vain puuttuu. Viime kesänä kävin ostamassa kaikki taimet valmiina, mutta tänä vuonna aion kasvattaa kasvit itse siemenestä, joten kiire tulee, jos en tartu toimeen heti huomenna. Minulla on ainakin kesäkurpitsan ja kurkun siemeniä, tomaattien siemenet otan suoraan jääkaapissa olevista tomaateista. Lisäksi minulla on suippopaprikan, passionhedelmän ja granaattiomenan siemeniä, jotka istutan ihan huvikseni ja katson mitä niistä tulee. Löysin myös keittiön laatikosta iän ikuisia siemenpusseja ja tyrkkään niitäkin multaan. Niistä saadaan hyvällä tuurilla mansikkaa, paria eri basilikaa, krassia ja vähän lisää basilikaa. Jotain kukkien siemeniäkin voisi toki vielä ostaa ja kokeilla. Ja chiliä pitäisi kasvattaa taas miehelle! Viime kesänä ostin Lidlistä orvokin siemeniä valmiissa minikasvihuoneessa ja niistä kasvoi aivan valtavan kauniita orvokkeja! Tulisipa niitä myyntiin tänäkin vuonna 🙂

melkoinen viherpeukalo

oikea viherkasvi hakusessa

Olen aina haaveillut olevani jonkin sortin kasviharrastaja, mutta en ole vielä keksinyt mitä kasveja alkaisin harrastamaan. Orkideat on kauniita, mutta meillä ei ole niille oikeat olosuhteet. Vaikka kuinka hoidan niitä kaikkien sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti, en saa niitä koskaan kukkimaan uudestaan. Kaktuksista pidän myös kovasti, mutta en niistäkään tiedä juuri mitään. Täytyy miettiä asiaa ja lueskella vielä lisää kasviharrastajien ryhmistä. Ehkä se oikea kasvi tulee sieltä vielä eteen tai sitten ei. Uusimpana olen hankkinut meille peikonlehden että katsotaan miten sen kanssa käy. Jännästi nämä meidän viherkasvit menestyy parhaiten tytön huoneessa ja keittiössä, vaikka pitäisin kaikki mieluiten olohuoneessa…

Minä olen aina välillä (otsikon mukaisesti) melkoinen viherpeukalo, mutta mites sinä? Onko sinulla paljon viherkasveja tai kasvatatko hyötykasveja kesällä?

Edellinen postaus: Meillä on pieni koti enkä häpeä sitä yhtään!

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA

Meillä on pieni koti enkä häpeä sitä yhtään!

pieni asunto

Kuten ehkä jo muistattekin, meillä on pieni koti enkä häpeä sitä yhtään! Keskusteltiin työkaverin kanssa tovi sitten asunnoista. Selasin ruokatunnilla ihan huvikseni Etuovea ja katselin taloja Keski-Suomesta. Meillähän on haaveena muuttaa jossain vaiheessa elämää sille suunnalle ja ollaan pikku hiljaa alettu seurailemaan asuntojen tarjontaa. Selasin siis ruokiksella taloja ja tuskailin niiden neliö- ja huonemääriä. Satuin sanomaan ääneen, että mihin ihmeeseen me tarvittais 120 neliötä ja 5 huonetta? Ei mihinkään. Työkaverin silmät meinasivat pullistua päästä, kun päästelin sanat suustani. Hänen mielestään tuokaan ei olisi riittävästi tilaa kodissa! Siitäpä virisi melkoisen mielenkiintoinen keskustelu ihmisten asumistottumuksista.

Meillä on pieni koti

Tosiaan, meillä on pieni koti monen mittapuulla. Asutaan (kolme henkeä) reilun 63 neliön kaksiossa kera ison koiran ja kahden kissan. Ei, meillä ei ole yhtään ahdasta ja mahdutaan varsin hyvin! En kaipaa yhtään enempää tilaa ympärilleni. Enemmän neliöitä tarkoittaisi enemmän lainaa, suurempia asumiskustannuksia ja samalla luopumista jostain muusta. Se tarkoittaisi myös enemmän siivoamista ja puunaamista, jota en kaipaa elämääni yhtään enempää. Nyt kun tavaraa on laitettu ihan reippaasti kiertoon, meillä on tilaa yllin kyllin. Vaikka olen kasvanut omakotitalossa, niin viihdyn varsin hyvin näissä meidän pienissä neliöissä. Minulle asunnon koko ei ole merkki varakkuudesta tai sen puutteesta. Monet ottaa nykypäivänä aivan liian suuria lainoja vain näyttääkseen ulkopuolelle, että on varaa ostaa suuri talo, vaikka todellisuudessa se on ostettu lainarahalla ja ollaan aivan hemmetin tiukilla lainan ja muiden kulujen takia. Tykkään, että elämässä on taloudellisesti liekaa sen verran ettei se kaadu kovin helposti. Jos talous vedetään liian tiukille ison lainan takia, pienetkin takaiskut saattavat kaataa talouden pahanpäiväisesti.

pieni asunto

Taulujen tilalle aion tehdä makrameen tässä joku kaunis päivä!

pieni asunto

Koti muuttuu tilanteiden mukaan

Meidän koti on elänyt vuosien mittaan varsin paljon ja tulee elämään vielä jatkossakin. Kun tyttö oli pieni, makkari oli meidän käytössä. Nyt makkari taas on tytön huoneena ja meidän sänky olohuoneessa. Olkkari on sen verran suuri, että 180cm sänky mahtuu sinne varsin hyvin. Viime syksynä hävitettiin olkkarista suuri kulmasohva ja hankittiin tilalle siro kolmen istuttava sohva. Olen myynyt meiltä pois mm. ison peilin, suuren senkin, kukkapöydän ja läjän muuta tavaraa. Hankittiin vaatesäilytykseen kunnon liukuovikaapisto eteiseen. Olen karsinut, karsinut ja karsinut vähän lisää ja se kuulkaa toimii! Nyt muutoksen alla on keittiö, sillä meidän pöytä on aivan liian iso ja epäkäytännöllinen. Haaveena on Ikean 103cm pyöreä docksta-pöytä, joka olisi oikein passeli meidän keittiöön. Ei vaan mokomaa tahdo löytyä käytettynä ja uutena en millään raaskisi ostaa. Toivottavasti joku päivä tärppää, niin saadaan keittiökin vähän järkevämmälle mallille.

1 huone lisää = 100 000e

Kuten ehkä jo ymmärsittekin, niin meillä ei ole tarvetta muuttaa isompiin neliöihin vai sen takia, että niin ”pitäisi tehdä” tai että se näyttäisi ulos päin paremmalta. Jos joku haluaa ajatella, että asutaan pienessä asunnossa, koskaan ollaan köyhiä, niin siinähän ajattelee. Me ei haluta ottaa lisää lainaa yli 100 000 euroa vain yhden lisähuoneen takia, vaikka siihen olisi varaakin. Se ei vain ole sen arvoista. Toki mieli voi tästä muuttua, kun tyttö tulee murrosikään, mutta se on sen ajan huoli sitten se  😀 Silloin täytyy taas keksiä uusia järjestelyitä!

Minkäs kokoisissa neliöissä te asustelette? Onko tilaa riittävästi vai liian vähän?

Lue myös:

Kotihäpeä on todellista minulle

Tavoitteena toimiva koti

Miten meidän koti pysyy siistinä?

 

Edellinen postaus: Helppo suklaabrowniekakku

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA