Tultiin eilen mökiltä ja keittiöön astuessani totesin että kotonani on viidakko. Miten ja milloin se on sinne tupsahtanut onkin ihan hämärän tiedossa. Viidakkotunnelmasta ei voi syyttää ketään muuta kuin minua, hullua kasvimuijaa, joka on haalinut kasveja kotiin kahmalokaupalla. Itsehän pidän viidakkotunnelmasta, mutta mies ei niinkään 😀 Ja onhan noissa jo hommaa, myönnettäköön. Joka päivä saa olla kastelemassa, pyyhkimässä lehdiltä pölyjä, istuttamassa suurempaan ruukkuun, rakentamassa sammaltukea tai pelaamassa kasvitetristä. Mutta se on ihanaa! Rakastan viherkasvien kanssa puuhastelua yli kaiken eikä se tunnu ollenkaan raskaalta, vaikka kasveja on jo paljon, päinvastoin. Rrrrrrakastan!

Jättiläiskasvi keittiössä

Oltiin tosiaan viikonloppu mökillä ja ennen sinne lähtöä nostelin kasveja keittiönpöydälle, jotta ne saavat kunnolla valoa eteläikkunalla. Minulle kävi sellainen pieni hupsis vähän aikaa sitten, että tilasin aivan liian suuren kasvin, kun en ollut lukenut kunnolla kasvin tietoja. Luulin saavani ihan peruskokoisen Alocasia gageanan, mutta sainkin aivan valtavan kokoisen! Eilen kotiin palatessa ja meidän keittiöön kurkatessani iski pienoinen paniikki, sillä en ollut vieläkään keksinyt kasville sopivaa paikkaa. Tiesin ettei sellaista meidän kotoa mokomalle jättiläiselle edes löytyisi ja minun olisi luovuttava joko suuresta gageanasta tai useammasta peikonlehdestä. Päädyin luopumaan ensimmäisestä ja laitoin sen heti eilen Huonekasvien huutokauppaan facebookiin myyntiin. Näyttää kovasti siltä, että kasvi pääsee suurempaan ja sille parempaan kotiin <3 Taisipa mieheltäkin päästä pieni helpotuksen huokaus kun kerroin päätöksestäni. Gageanan lisäksi taidan laittaa myyntiin myös muutaman muunkin isomman kasvin, joista nappasen vain pienet pistokkaat itselleni.

Alocasia longiloba ja takana myös muita alocasioita.

nyt meni kasvihanat kiinni

Lupasin miehelle lauantaina etten enää osta yhtään lisää kasveja kotiin ainakaan hetkeen ja olen itse täysin samaa mieltä. Viikonlopun aikana ostin nimittäin pari uutta kasvia huutokaupasta (jotka olivat omalla pakko saada -listallani) + kävin meidän läheltä eräältä harrastajalta hakemassa muutaman kasvin lisää. Näistä jälkimmäisistä napsin pistokkaat ainakin työkaverille ja todennäköisesti vielä myyntiinkin. Nyt on vielä hyvä aika myydä kasveja ja lähettää postilla ympäri Suomea. Myöhemmin syksyllä alkaa olemaan jo liian kylmä, jotta kasvit selviäisivät matkasta hengissä. Eihän noilla vielä rikastumaan pääse, mutta saa ainakin osan omistaan takaisin 🙂 Minulla on todella paljon pieniä pistokkaita kotona, joista aikanaan kasvaa suuria kasveja. Ehkä siksi minun mielestä määrä ei tunnu kovin suurelta ja niin kovin mielelläni hankkisin vielä useamman kasvin lisää. Ymmärrän toki miehen mielipiteen ja arvostan sitä. Kodin pitää olla kaikille ihana ja rauhallinen paikka olla. Niinpä taidan nyt jättää lähitulevaisuudessa kasvit kauppaan ja keskityn hoitamaan jo näitä olemassa olevia 🙂

Keittiön seinältä löytyy myös muutama muu. Ylähyllylä terracottaruukussa Hoya carnosa ja sen vieressä Alocasia ycatan princess. Keraamisessa amppelissa Calathea white fusion. Viereisessä amppelissa ylhäällä Monstera karstenianum ja alhaalla Alocasia frydek.

kotonani on viidakko, ihana sellainen!

Kotonani on viidakko, mutta se on minulle rakas ja tuo suunnatonta iloa päiviini. Mies oli varma, että tämä innostus menee ohi nopeasti, mutta eipä kyllä näytä siltä yhtään! Tällä hetkellä valmistaudun kasvien kanssa talveen. Olen hankkinut meille useamman kasvivalon ja mietin parasta aikaa, että mikä laitetaan mihinkin. Koskaan aikaisemmin minulla ei ole ollut käytössä kasvivaloja ja ihmettelen miten mun kasvit ovat selvinneet hengissä talvesta toiseen. Kituutellen varmasti. Olen varmasti senkin takia näin innoissani kasviharrastuksesta, koska se sisältää todella paljon asioita, joista en tiedä yhtään mitään: valot, kasvupohjat, pistokkaiden ottaminen, juurruttaminen, vauvakasvien kasvattaminen, ilmankosteus, kasvikaapit jne. On niin paljon opittavaa ja se on ihanaa!

Onko sinulla joku harrastus, joka tuottaa suunnatonta iloa joka päivä?

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA

Loppuloman aikaan mietin kovasti omaa arkeani ja sitä että arkeen on saatava muutoksia aikaiseksi. Olen usein arkisin aivan järjettömän väsynyt ja kaikki tuntuu välillä kaatuvan päälle. Kun asiat kaatuu niin sanotusti niskaan, niin mielialakaan ei ole varsinaisesti mikään maailman riemukkain. Samaistutteko ajatukseen? Yleensä tykkään arjestani suunnattoman paljon ja kaikki sujuu omalla painollaan. Kevään mittaan huomasin kuitenkin joitain asioita, jotka varjostivat omaa fiilistä sekä töissä että kotona. Näihin asioihin haluan ja yritän saada muutosta pikkuhiljaa ja sitä myötä omaa arkeani entistä miellyttävämmäksi. Sitähän tässä kuitenkin eletään viikosta toiseen, joten ei ole kovin kivaa jos ei ole kivaa!

Tapaan työssäni paljon ihmisiä päivän aikana ja monesti olen ihan jo senkin takia iltaisin ihan loppu. Tämän vuoksi haluan, että kotona on rauhallista ja miellyttävää olla. Haluan, että koti on suhteellisen siisti eikä nurkissa pyöri epämääräisiä nyssäköitä tai pyykkipinoja. Keväällä olin usein niin väsynyt, että pyykit odottivat olkkarissa monta päivää kaappiin pääsyä ja nurkassa nökötti pahvilaatikko poikineen purkamista ja setvimistä. Joskus arki-illat on niin täynnä jo ruuanlaittoa, harrastuksia ja koiran lenkitystä ettei _yhtään_ millekään ylimääräiselle ole aikaa. Siis edes pienille hommille, kuten pahvien viennille keräykseen. Ja sitten kaikki hommat kasaantuvat ja yhtäkkiä onkin iso sotku odottamassa ja se odottaa ja odottaa…ja aina vain ärsyttää enemmän, kun mitään ei ehdi eikä jaksa tehdä.

Kiva olis arkena puuhailla enemmän mm.kasvien kanssa!

Arkeen on saatava muutoksia

Voin ihan rehellisesti sanoa, että ennen kesälomaa mulla meni aivan liian paljon aikaa iltaisin esim. somen selailuun. Huomaamattani istahdin sohvalle ja otin kännykän käteen. Siitä sitten pläräämään sovelluksia sinne ja tänne, instagramin uusimmat jutut, facebook-ryhmät ym ja hups, sinne hurahti tunti ja vähän päälle! Ei ihme, jos kotihommat ei hoidu ja kaikki vain kasaantuu. Niinpä ensimmäinen muutos jonka tein, on puhelimen käytön vähentäminen kotona. Mietin ja kirjaan aamulla jo valmiiksi illalle jäävät hommat samalle päivälle ja kännykän saa ottaa esille vasta, kun hommat on tehty. Vähän niin kuin palkintona :d Ja apuakin olen opetellut pyytämään. Yksin ei tarvitse tehdä kaikkea! Ehkä yksi huonoimmista piirteistäni on ”minä itse” eli en halua pyytää apua keneltäkään. En halua vaivata. Teen hommat yksin samalla hiljaa kiroten mielessäni. No, enpä tee enää!

Liian vähäiset unet ovat toinen asia, joka minua rasittaa arjessa. Kun jätän kaikki kotihommat iltaan, myös nukkumaanmeno myöhästyy. Hyvät yöunet haluan priorisoida arjessa ihan ykköseksi. Muuten olen jo keskiviikon kohdalla umpiväsynyt ja kaikki tuntuu tahmealta ja laimealta. Sängyssä on oltava ihan viimeistään klo 21, muutama sivu hyvää kirjaa ja höyhensaarille. Kun on nukkunut riittävästi, jaksaa tehdä työt innolla, treenata, harrastaa koiran kanssa, touhuta lapsen kanssa ja hoitaa kotihommatkin helposti ja nopeasti. Sanoisinpa, että kunnon unet on ne joilla arki rullaa säännöllisten (nukkuma)rutiinien lisäksi.

Enää tarvitsee vain noudattaa ajateltuja aikatauluja, tehdä kotihommat suunnitellusti ja loihtia tästä kaikesta selkeä rutiini! Helppoa ja yksinkertaista 😀 Jäänee nähtäväksi miten homma sujuu, mutta ainakin ajatus ratkaisusta on jo laitettu alulle…

Sujuuko teidän arki helposti vai olisiko siinä petrattavaa?

Edellinen postaus: Itse tehty jääkahvi – kesän makoisin juoma

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA