Hae
Palasia Arjestani

KUKA MINÄ OLEN?


Nappasin tän kuva eilen illalla töistä tullessani. Illalla olin vääntänyt tukkaa hiki hatussa suoraksi ja tää oli lopputulos: villi ja kuriton kuontalo. Aloin siinä samalla miettiä miten paljon oonkaan muuttunut vuosien aikana. Kyllähän tuota ikääkin on kohta 26 wee, joten kyllä siihen aikaan mahtuu kaikenlaista ihmeellistä. Hius- ja vaatetyyli on muuttuneet varmaan miljoon kertaa. Muistan muksuna, kun mulla oli ihanan pitkät ja vaaleet hiukset, jotka ulottu reilusti yli puolen selän. Kuudennella luokalla keksin olevani poikatyttö ja leikkasin suortuvani aivan lyhkäsiks. Harmitti jonkun verran..

Yläasteella alkoi sitten se kuuluisa kovis-kausi. Tukka oli tiukka polkka, joka vaihtoi väriä muutaman viikon välein. Vaatteet koostui lähinnä tummista farkuista, ruutupaidasta ja maihareista. Oltiin niin kovia että! Vuosi mentiin tällä systeemillä ja sitten alkoi lökärikausia. Annoin tukan kasvaa taas hartioille asti ja värjäsin sen takasin vaaleaksi eli oman väriseksi. Kaikki vaatteet oli noin kymmenen numeroa liian isoja ja lippis piti olla päässä aina, väärin päin tai lippa sivulle, totta kai! Naurattaa aina kun nään noi kuvat 😉 Jou!

Lukion alkuaikoina aloin pyöristyä jonkun verran ja mikäs siihen olomuotoon sopii paremmin kuin kunnon ziksi-tyyli! Eli tiukkoja paitoja ja lyhkäsiä hameita. Onneks älysin aika nopeesti ettei nenäyttäneet kovinkaan hyviltä mun päällä, lähinnä oli kuin olis lenkki työnnetty nakin kuoriin. Tässä vaiheessa tukka ja meikki piti olla viimesen päälle, totta kai. Kaikille luokkakavereille oltiin niiiiin kateellisia niiden uusista vaatteista ja kengistä. On se nuoren ihmisen elämä vaikeeta…

Ziksi-tyylin jälkeen tuli taas joku rock´n roll vaihe ja oli kuulkaas elvis-tukkaa, rautakärkistä maiharia, nahkatakkia ja kireitä farkkuja käärittyine lahkeineen ja meikki oli mahdollisimman vahvaa of course! En ymmärrä mitä mun päässä on sillon liikkunut! Järkyttävää katseltavaa.. Ja sitä oltiin taas niin kovaa että. No, samanlaista oli kaveripiirikin..

Ikävuosina 19-25 oonkin ollut tyylillisesti täysin hukassa ja miettinyt et mikä helvetti mussa oikein on vikana! En tykkää käyttää tyttömäisia vaatteita ja tykkään kuitenkin. En halua kulkea lökäreissä, mut haluan kuitenkin. Korkkaritkin on ihan yök, vaikka ovatkin tosi kivat. Mut ehkä kaikilla ei tartte olla just sitä tiettyä tyyliä ja sopia samaan muottiin kuin muutkin, vai? Mä olen aamuisin variksenpelätin, päivällä valkoisessa labratakissa tukka kiinni, illalla naama punaisena ja hikisenä salilla ja illalla luonnon lapsi kotona. Jonkinlaisesta multipersoonallisuudesta on sit varmaan kyse. Vaatetyyli vapaa-aikanakin on mahdollisimman mukava ja rento, meikkiä hyvin vähän ja tukkakin saa kihartua ihan oman mielen mukaan. Oon jopa opetellut käyttämään värejä vaatteissa ja tää nykyinen hiustyyli tuntuu niin omalta. Kait mä oon sit semmonen peikko-bodari vaimikäsenytoli ;D Kyllä musta edelleen löytyy se pienen pieni prinsessakin, joka haluaa pukeutua ja laittautua juhlia varten. Niin ja tykkää ihan vaan pikkusen vaaleanpunaisestakin. Hihii..

Jeps, tää vetää nyt salikamat niskaan ja painuu olemaan taas hikinen, punainen ja primitiivisen aggressiivinen parin tunnin ajan. Kotikissa-Jonna voi sit ottaa vallan loppuillaks.