Realistiset tavoitteet?

Anonyymi lukijani heitti minulle muutaman mielenkiintoisen kysymyksen tässä postauksessa. Sallinette minun

Sievästi siinä hän.

rykäisevän tähän valiin suoran lainauksen kommentista 🙂

”Hei, kiva kun olet taas terveempänä. Näitä postauksiasi on kiva lukea. Lajien eroista paljoa vielä tietämättömänä olisi mielenkiintoista lukea, miksi (näin olen ymmärtänyt) valitsit Womens physiquen lajiksesi; miksi koet, että se olisi lajina eniten sinua? Muutenkin tähtäimistä olisi kiva lukea; tarvitsetko pieniä välitavoitteita motivoituaksesi?”

Jotkut teistä ehkä tietävätkin, että olen ”treenihistoriani” aikana kisannut kaksi kertaa: kerran body fitneksessä vuonna nakki ja 2010 naisten classic bodybuildingissa eli ns. naturaali kehonrakennuksessa. Mä en ole pätkääkään korkkari ihmisiä, joten BF ei tunnu oikein mun lajilta. Ei tuntunut kisatessanikaan siinä. CBB sen sijaan kolahti ja kovaa. En jännittänyt yhtään lavalla ollessa vaan nautin siitä suunnattomasti. Nautin joka hetkestä, jonka sain lavalla olla. Joo tiedetään etten ollut parhaassa mahdollisessa kunnossa mut mitä siitä! Ensimmäisen CBB-kisan jälkeen päätin, että lavalle vielä nousen ja laji tulee olemaan sama. CBB poistui kisaohjelmistosta ja tilalle tuli saman tyylinen Women´s Physique (WP), joten se tulee olemaan mun lajini jos ja kun lavalle nousen.

Olen miettinyt, että voinko oikeasti edes haaveilla kisaamisesta, koska multa puuttuu monelle kisaajalle ominainen lähden vain voittamaan– asenne. Voiko ilman sitä ylipäätään onnistua dieetissä ja nousemaan lavalle elämänsä parhaassa kunnossa? Onko olemassa toista samanlaista kisaavaa ihmistä, joka ajattelee samalla tavalla kuin minä? Tiedättekö, kyllä on! Jokunen päivä sitten luin kaimani Jonnan ajatuksia ensi syksyn kisoista:

”Omalta kohdaltani, tahtomatta loukata yhtään ketään naispuolista kilpailijaa, on ilo päästä näyttämään rintalihaksia (niitä mitä nyt taas jäljelle jää) ilman silikoneja. Itse arvostan luonnollisuutta ja se linja pysyy. Mutta kuten todettu, en tarkoita loukata ketään ja edelleen kukin saa taplata juurikin sillä omalla tyylillään. Se EI ole minulta pois. Itselleni tätä hommaa edelleen teen, en voittaakseni muita. Se, keitä siellä lavalla vierellä seisoo ei sekään ole meikäläistä hetkauttava tekijä. Olkoot keitä tahansa –ja syksyllä siellä taatusti on erittäin kovia fysiikoita ja mahdottoman paljon lihaksikkaampia likkoja, kuin minä. Mutta saa olla. Ja kiva, jos mahdollisimman monta likkaa lauteille nousee. Ompahan katsomossakin enemmän aihetta sitten puhua fysiikoista. Silti nautin täysillä ja otan oman tilani siellä.”

Jonnan kanssa kisattiin molemmat ekaa kertaa CBB:ssä 2010 ja ihailin kaimani asennetta kisaamiseen, diettaamiseen ja elämään ylipäänsä jo silloin! Sama ihailu jatkuu edelleen 🙂 Jos Jonna luet tätä niin tiedoksesi vain, että fanitan sua ihan kybällä 🙂

Paita flagnorfail.com

Pikaräpsy ennen kuin kukaan tulee…

Main point on se, että tätä hommaahan tehdään vain itselle, ei muille. Seuraavan kerran kun lavalle nousen niin haluan olla paremmassa kunnossa kuin viimeksi ja kehitystäkin täytyy näkyä. Loppujen lopuksihan se on ihan arpapeliä ketä siellä lavalla on vastassa ja tulos voi olla mikä tahansa olit miten hyvässä kunnossa tahansa. Kyllä mä saan motivaatiota ihan joka treenissä, kun ajattelen tulevaa kisakoitosta ja huippu kondiksessa olevia mimmejä siellä lavalla. Jokainen kovaa tehty treeni on askel kohti omaa unelmakroppaa ja seuraavaa kisatavoitetta!

Eilen pukkariposet vähemmissä vaatteissa.

Semmottiis kondis.

Omaa kehitystä on todella vaikeaa nähdä ja minulla kehitystahti ei todellakaan ole ollut mitään päätä huimaavaa. Silti puurran kerrasta toiseen sata lasissa salilla ja teen parhaani. Joka ikinen kerta. Näin tekisin vaikkei kisasuunitelmia olisikaan. Mä en ole asettanut mitään varsinaisia välitavoitteita, paitsi sarjapaino puolella. Leuoissa on tavoitteena vetää sarjaa 15kg lisäpainolla, samoin dipissä. Kyykkyssä toivoisin kesällä näkeväni kolmenumeroisen luvun ja räkkivedossa haaveena on 150kg. Fysiikan puolella tahdon pysyä suht siistissä kunnossa ympäri vuoden ja muistuttaa edes hetkittäin urheilijaa 😀 Jokainen lihasgramma on tervetullut tähän pienen pieneen varteen!

Kuvien ottaminen tässä lajissa on kaikkein tärkeintä! Toki kehitystä tulee väkisinkin jos sarjapainot nousevat, mutta kyllä kuvista kehityksen näkee parhaiten. Ottakaa siis niitä kuvia säännöllisesti vaikka se tuntuisi kuinka typerältä. Kiitätte itseänne myöhemmin 🙂

Kyykylle mänössä!

Sivulta tommoset.

Tämän erittäin syvääluotaavan pohdinnan ja analysoinnin jälkeen siirrytään tämän päivän treeniin. Vuorossa koivet kokonaisuudessaan. Niinhän siinä on taas käynyt, että flunssa verotti kyykystä painoja pois ihan kiitettävästi. Pah sanon minä. Vaikka ärsyttin suunnattomasti niin nielin kiukkuni ja keskityin tekemään mahdollisimman hyvät sarjat vähän pienemmillä kuormilla. Ennen olisin lähtenyt ovet paukkuen salilta samoin tein 😀

Olipa muuten eilisen tissitreenin jälkeen vähän vaikeuksia päästä kyykkytangon alle 😀 Selkä ja rintafileet on ihan muussina vaikka venyttelin ne eilen ihan huolella. Sitä se treenitauko teettää… Alkulämmittelyihin sain käyttää taas tosi paljon aikaa. Kiristystä tuntuu vähän siellä ja täällä eli venyttelyä on tällekin illalle luvassa!

Jalkojen heiluttelua lämmittelynä.

Ihanan tarkkoja kuvia 😀

Sisäreidet lämmittelen ja venyttelen huolella ennen kyykkyjä. Samoin lonkankoukistajat!

Ennen salille lähtöä yritin taas jotain tehdä tälle tuulenpesälle joita hiuksiksikin kutsutaan. No tämmösen söttösen sain aikaan.

Etutötsä.

Vähän lettiä, ponnaria ja pinniä sekaan. Sai kelvata.

 Salilla silmiin osui jotain uutta, jännää ja maistamatonta. Oottekos maistaneet?

Illalla menee testiin.

Onko vastusta Fastin minttusuklaa puddingille?

Treenin päälle vetäsin lasagnen loput ja hiilariksi sämpylää ja banskua. En jaksanut muuta alkaa värkkäämään niin sai kelvata tällä kertaa.

Meillä oli mimmin kanssa ihana pieni lukuhetki tänään päivällä. Tytsy tykkää ihan hulluna lukea kirjoja. Tai se lähinnä osoittelee kuvia ja ölisee ja minä luen 😀

Sinne köllähti.

Mutsi mä häpeen sua 😀

Näihin kuviin ja tunnelmiin 🙂 Mukavaa keskiviikko iltaa kaikille! Kohta alkaa ”Rakas, sinusta on tullut pullukka”. Must see!