Hae
Palasia Arjestani

Pää täynnä kysymysmerkkejä

Processed with VSCO with a6 preset

Mä olen eilisen ja tämän päivän vaeltanut kotona huoneesta toiseen ja miettinyt, miettinyt ja vähän lisää miettinyt. Tätä käden tilannetta nimittäin. Ja omia treenejä. Lähinnä niiden puutetta. Motivaatio on todella nyt nollissa enkä tiedä miten sen tuolta pohjamudista nostaisin. Välillä luulen saavani ajatuksista kiinni kunnes alkava ajatus katoaa. Muistan ajan jolloin olin koko ajan flunssassa enkä pystynyt tekemään mitään. Muistan sen riemun, kun flunssa oli ohi ja pääsin taas salille. Muistan myös sen karmaisevan pettymyksen kun jo viikon päästä sairastuin uudestaan. Viime keväästä asti on käyty vähän samanlaista rallia tän olkapään kanssa. Välillä se on ihan kunnossa ja pystyn elämään normaalia elämää ja varsinkin treenaamaan ihan normaalisti. Sitten se taas kipeytyy enkä pysty tekemään mitään yläkropan työntäviä liikkeitä. Paitsi että nyt tilanne on vieläkin huonompi. Kipeän olkapään lisäksi mulla todettiin tenniskyynerpää eli en pysty tekemään enää mitään liikkeitä joissa roikutaan tai jossa joutuu kannattelemaan tankoa. Kyykkyä, vatsatreeniä ja lenkkeilyä it is tästä lähtien. Suurimmat kysymykset ovat nyt, että miten ja missä jatkan treenaamista? Ja mistä hemmetistä kaivan motivaation?

Processed with VSCO with a6 presetProcessed with VSCO with a6 preset

Tuntuu ettei tässä ole mitään järkeä. Miksi mua koitellaan taas tällä tavalla? Mitä olen tehnyt elämässäni niin väärin, että ensin joudun kestämään helvetinmoisen sairastelukierteen ja nyt vielä tämän. Tiedetään, huolet voisivat olla suurempiakin ja monella onkin, mutta tämä on mun elämää tässä ja nyt. Ja se on ihan perseestä. Toisaalta tunnen itseni niin hyvin, että tiedän miten tässä käy. Ryven hetken itsesäälissä ja olen ehkä tekemättä mitään. Sitten ryhdistäydyn ja teen sen minkä kykenen ja nautin siitä täysillä. Yritän selittää tällä hetkellä itselleni ettei tälle tilanteelle mitään nyt mahda. Se on mitä on eikä se murehtimalla muuksi muutu. Vain aika näyttää kuinka tässä käy. Jos osaan hoitaa itseni fiksusti kuntoon niin voi olla, että vältyn suuremmilta toimenpiteiltä. Nyt on vain odotettava kipeytyykö olkapää kortisonipiikin jälkeen uudestaan. Jos kipeytyy niin seuraava etappi on ortopedille.

Processed with VSCO with a6 presetProcessed with VSCO with a6 preset

Ehkä tämä tästä vielä elämäksi muuttuu? Huomenna olen päättänyt mennä kyykkäämään salille jos olkapää on yhtään tästä rauhoittunut ja pääsen ylipäänsä tangon alle. Tänään voisin tehdä jonkin Yoogaian pilateksen ja ehkä vatsatreeninkin. Kas, tässähän alkaa vallan innostua! Yksi hyvä keino torjua tätä alakuloa on ollut ulkoilu. Vaikka pakkasta on kuin Siperiassa ja silmät jäätyy päähän kiinni niin käytiin eilen ja tänään pulkkamäessä. Muksujen remakointi toi kummasti hymyn omillekin huulille. Tänään käytiin tytön kanssa laskemassa mäkeä meidän takapihalla tunnin verran. Ja olihan se hauskaa! Kummasti pää tyhjenee omista ajatuksista ja aivot saa kunnolla happea. Mulla on onneksi tämä loppuviikko nyt lomaa töistä ja aikaa parannella kättä sekä päätä. Ompahan aikaa puuhastella kotona ja testailla uusia reseptejä! Jonkun vaan pitäis lähteä tuonne pakkaseen ja kauppareissulle hakemaan mulle raakakakkuun ainekset…

Jokos siellä ollaan käyty pulkkamäessä?

3 kommenttia

  1. minessan kirjoitti:

    Moi! Voi olla et ehdottelen itsestäänselvyyksiä, mut ehdottelen silti, ku itellä on kans kaikenlaista kokemusta vaikka mistä krempoista 😀 Ootko käyny hierotuttamassa sun käsivartta sillee kunnolla ja paljon? Esim. viiden kerran hierontaputki kolmen viikon aikana? Jos sun ongelmat ois kuitenki vaan jumiset lihakset, ku et säkää ihan kevyttä reeniä tee? 🙂 Ja ite oon tullu myös aika skeptiseksi kaikille diagnooseille, ku tuntuu et tavalliset lääkärit tai fyssarit ei ees välttis noista ongelmista tiiä vaan ehdottaa aina sitä ”helpointa” selitystä vaivaan. Ite oon käyny ortopedisellä osteopaatilla näyttämäs mun vaivoja ja tähän asti kaikki on ollu vaan jumeista kii. Edellisen kerran syksyllä olin jo ihan varma et mul on välilevynpullistuma ym kivaa ja se lopettaa mun kaikki treenit, mut lopulta se oli vaan ne jumit ja sitkeet jumit oliki ja sai tosissaan hieroa niitä auki 😀

    Toivottavasti saisit sun käden (ja olkapään) kuntoon! Tiiän miten syvältä se on ku ei pääse kunnolla sykkimään 🙁

    • Jonna kirjoitti:

      Ongelmahan on se ettei tota voi nyt tulehduksen takia hieroa ollenkaan. Erehdyttiin pari viikkoa sitten hieromaan ja sen meni entistä kipeämmäksi 🙁 Mutta muuten yläkroppaa ja varsinkin yläselkää on kyllä murjottu auki ja kohtapuoliin on aika mennä taas osteopaatille kunhan tilanne tästä vähän rauhoittuu. Mulla on nyt selkeestä vähän alkanut kivut helpottamaan kortisonipiikin jälkeen ja sit kun sain vielä ton tuen tenniskyynerpäähän.

      Mulla on nyt aika hyvä lääkäri. Sanoi radiologin lausuntoa tutkiessaan ettei hän usko, että kaikki mun vaivat johtuu limapussin tulehduksesta vaan oireet tulevat jostain muualta. Nyt vaan pitää alkaa tutkimaan et mistä ne tulee. Onko vika kuitenkin esim. yläselässä tai vasemmassa lavassa tms? Mähän kävin useamman hoitokerran osteopaatilla ja jumeja kyllä löytyi, mutta kireyttä olkapäässä ei saatu millään pois ja noi kivuthan tuli hoidoista huolimatta. Eli jotain tuolla on vialla joka taas johtaa siihen ettei olkapää kestä treeniä. Kun vaan löytäis sen alkuperäisen kohteen…

  2. Outi Karita kirjoitti:

    Mä jaan sun fiiliksiä… Flunssakierre on katkaistu, mutta ranneongelmat pian vaivanneet vuoden, välillä ei häiritse treenejä lainkaan ja välillä taas haittaa paljonkin ja joutuu jättämään treenejä väliin…. Ei niitä jalkojakaan jaksais kokoaikaa hinkata, vaikka pepputreeni kuinka olus muodissa 😛 Tsemppiä sullekin käden ongelmien kanssa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *