Hae
Palasia Arjestani

Näitä päiviä.

Salilta jo viides päivä taukoa. Näkyy ja tuntuu muuten kropassa. Lähinnä tuntuu. Nälkä ei oo ollenkaan, edellisestä ateriastakin lienee jo kuusi tuntia. Ei vaan tee mieli syödä.

Viikonloppu meni mökillä. En sit treenannu siellä, vieläkään. Meinasin monta kertaa, mut aina tuli jotain muuta. Kävelyllä sentään käytiin ja vieläpä koko porukalla.

Sain appiukon kätköistä meille himaan semmoset metalliset ja kevyesti ruosteiset käsipainot. Eilen oli tarkotus tehdä niillä kotona olkapäätreeni. Arvatkaa kuinka kävi? Tytölle pukkas sunnuntaiyönä ekan hampaan ja koko päivä olikin sit aika vekkulia menoa. Ei siinä paljon mitään tehty kun neiti ei viihtynyt missään noin kolmea sekuntia pidempään. Huutoa ja kiukkua riitti koko päivälle ja vähän tällekin päivälle.

Tänään laitoin tytön päiväunille ja aioin tehdä sen eilen skipatun olkapäätreenin. Arvatkaa miten kävi? En saanu käsipainojen lukkoja auki. Olivat jumissa. Ihan vähän vaan. Vitutti sillai kivasti. Menin sit vaan hierojalle. Perse ja selkä murjottiin taas auki. Kohtuullisen jumissa oli taas koko perberiosasto.

Nyt istun sohvalla nälissäni ja päätän, että huomenna alkaa taas uusi elämä. Kurinalaista treeniä ja oikein syömistä. Kroppa on huutanut sokeria viikonlopun jäljiltä. Anoppi oli väsännyt ihan vaan vähän kaikkee herkkua. Isäntä ei voinut niitä syödä niin mun oli ihan pakko syödä senkin edestä 😀 Ihme ja kumma, paino ei ees noussut yhtään.

Näköjään on taas tältäkin blogilta hävinnyt lukijoita 🙁 Vähiin käy ennen kuin loppuu. No, paskoja juttuja täällä onkin eniveis.

Meen syömään isännän kanat. Moi.

Huomenna parempi päivä?

5 kommenttia

  1. Kirsu kirjoitti:

    Ihanan agstinen teksti :)Kyllä se siitä iloks vielä muuttuu, onneks huomenna voi aina aloittaa uuden elämän.

  2. Ellu kirjoitti:

    Kyllä se siitä, ihan varmasti, vaikka tämä nyt niin kliseiseltä kuulostaakin! Tsempit. 🙂

  3. Jonna1983 kirjoitti:

    Sitä se treenaamattomuus teettää 😉 onneks tänään pääsen salille.Luulin että tää päivä alko jo hyvin mut ei.. Pitäis päästä liikkeelle ja kauppaan mut toi tenava ei suostu syömään. Kohta tunnin oon yrittäny puuroa syöttää ja ehkä viis lusikallista oon saanu suuhun tungettua. Niistäkin puolet tuli aivastuksen mukana ulos. Kohta toi on niin väsynyt et on pakko laittaa unille. Ilmeisesti emme siis lähde kauppaan 😀

  4. Hande kirjoitti:

    Tsemppiä Jonna! Tuo hampaiden tulo on rankkaa aikaa, mutta onneksi on nestemäinen Panadol 😉 Meillä se ainakin auttoi, kun pahimmat tuskat oli päällä.Ja kyllä sitä vielä reenaamaan ehtii!

  5. Laura kirjoitti:

    Uuh, voimia ja jaksuja!Mun plokissa on sulle tunnustus, en ny muistanu, että ootko jo saanu? No, et multa aikasemmin ainakaan 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.