Hae
Palasia Arjestani

Kateus on kirosana?

Processed with VSCOcam with c1 preset

Mä myönnän, että olen kateellinen kavereilleni millon mistäkin. Olen ollut kateellinen ystävilleni uudesta isosta talosta, siististä ja viimesen päälle sisustetusta kodista, ihanista vaatteista, treenituloksista, upeasta lihaksikkaasta kropasta, ulkomaan matkoista, millon nyt mistäkin. Mun mielestä on ihan ok olla välillä kateellinen, kunhan se ei tee ihmisestä katkeraa ja selän takana paskaa puhuvaa negatiivista ihmistä. Niitäkin on nimittäin nähty ja sellainen olen minäkin joskus ollut.

White Trash Diseasen Nata kirjoitti todella hyvän postauksen kateudesta. Voit lukea sen täältä. Olen hyvin pitkälti hänen kanssaas samaa mieltä jo oman kokemukseni perusteella. Nuorempana olin todella kateellinen ihminen ystävällinen monestakin asiasta, mutta ehkä eniten ulkonäöstä. Olin silloin ylipainoinen ja hyvin epävarma itsestäni. Sain poikakaverini kiinni pettämisestä itseäni hoikemman tytön kanssa ja itsetunto oli ihan murskana. Kateus voi kertoa oman elämän epäkohdista. Kun omassa elämässä ei ole kaikki asiat kohdallaan, niin sitä kadehtii sellaisia asioita toisten elämässä, joita itse kaipaa. Minä olisin halunnut olla silloin hoikempi ja paremmassa kunnossa ja olin todella kateellinen ystävilleni, jotka sitä olivat. Olisin halunnut uusia vaatteita, mutta olin köyhä opiskelija. Kavereilla sen sijaan tuntui olevan rahaa kaikkeen. Nyt kun ikää on tullut lisää ja itsetuntokin on kohdallaan niin uskallan käsitellä kateuttani ihan eri tavalla. Se on jotenkin paljon laimeampaa kuin ennen. Eikä yhtään katkeraa.

Processed with VSCOcam with c1 preset

Takki: kirppis // paita: H&M // housut Defshop (only)* // kengät: Reebok // arskat: Brandnew store*.

Nyt ymmärrän jo sen, että jos on kateellinen toisella vaikka ulkomaanmatkasta niin mikään ei mua estä säästämästä ja lähtemästä matkalle. Jos treenikaverin tulokset on parempia niin ei muuta kuin treenaamaan enemmän. Vaatteitakin on kaupat pullollaan, joten ei kun ostamaan jos kaverilla on ihanan näköinen mekko tai siistit kengät. Täytyy muistaa myös sekin, että koskaan emme tiedä mitä toisen ihmisen elämään todella kuuluu. Saatamme kadehtia toisen uutta ihanaa taloa, mutta todellisuudessa kaveri onkin korviaan myöten kauheissa veloissa talon takia. Kaveri, joka shoppailee koko ajan ihania vaatteita saattaakin olla vakavasti sairas tai erittäin epävarma itsestään. Kaveri, joka loistaa treeneissä ja tekee huipputuloksia saattaakin elää vaikeassa suhteessa ja yrittää helpottaa oloaan treenaamalla paljon. Se hoikka ja hyväkroppainen kaveri saattaa olla vakavasti masentunut tai sairastaa syömishäiriötä… Varsinkin some upeine kuvineen ja hauskoine tilapäivityksineen saa monet tuntemaan kateutta, mutta täytyy aina muistaa se ettei some todellakaan kerro kaikkea!

Mä en enää pidä kateutta negatiivisena asiana, päinvastoin. Ihan niin kuin Nata omassa tekstissän mainitsi, niin mullekin se antaa vain draivia elämään. Saatan kateellisena huokailla jonkun bloggarin kaunista ja siistiä asuntoa ja siltä seisomalta saan mielettömän siivousinnon ja kohta on omakin koti kunnossa. Sama pätee myös treeneissä. Toisten hyvät tulokset saa minutkin yrittämään entistä kovemmin. Toki jos huomaa katkeroituvansa ja ajattelevansa kadehtimastaan ihmisestä vain pahaa, täytyy miettiä mistä nuo fiilikset kumpuaa. Olisiko omassa elämässä jotain vialla?

Oletteko te koskaan kateellisia? Mistä asiasta viimeksi?

* tuotteet saatu

 

5 kommenttia

  1. Sannuli kirjoitti:

    Crossfitissa olen vähän väliä erityisen kateellinen kun tuntuu että itsellä ei ole sitten minkäänlaisia lahjoja ja muilla on 😀 Joskus olisi kiva olla hyvä jossain 😉 Turhauttaahan se kun itse olet vuoden hinkannut jotakin liikettä ja toinen tekee sen ensiyrittämällä! Mutta aina se saa vaan treenaamaan kovempaa ja lopulta kuitenkin on vilpittömästi iloinen muiden suorituksista 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      no sama mulla! Oon jo pikkuhiljaa alkanut hyväksyä sen ettei musta tule kovin nopeaa saati voimakasta. Kehittyä silti voi koko ajan omaan tahtiin ja opetella uusia juttuja 😉

  2. Gunagolu kirjoitti:

    Mä en ole kovinkaan kateellinen luonteeltani. Pitää kyllä itsellä mennä tosi huonosti ja kaverilla saakelin hyvin että tuntisin kateutta toista kohtaan. Olen sitten kaiketi aika tyytyväinen omaan elämääni. Välillä tietysti näkee esim. hyväkuntoisia ihmisiä ja sitä miettii, miksi ei itse ole samannäköinen mutta useimmiten se on sitten itsensä piiskaamista eikä sellaista ”miks toi, miksen mä”. Jos joku lähtee reissuun, osaan olla iloinen toisen puolesta ja innostun samalla suunnittelemaan omaa reissua ajatustasolla, vaikka lomaan olisi vielä pitkä aika. Yritän aina pitää myös mielessä sen, ettei ulkokuori kerro kaikkea ja pinnan alla voi olla vaikka mitä.

    • Jonna kirjoitti:

      Tuollaisia aika pieniä ja pinnallisia munkin ”kateuskohtaukset” on. Juuri tuollaisia, et olsipa kiva olla samassa kunnossa…

  3. Outi Karita kirjoitti:

    Mä joskus myös kirjoitin postauksen aiheesta kateus. Kateutta on hyväntahtoista ja ei niin hyväntahtoista. Kateus on itselläni enemmänkin ihailua. Aika moni on kuitenkin joskus kateellinen, kyllä mun suusta päsee välillä, että voi kun ihana laukku, mäkin haluisin…. Mä saatan olla kateellinen kun katselen ulkomaankuvia tai kun luen miten kaverit on treenanneet ja millä painoilla, olen kateellinen toisten uskomattomasta kehonhallinnasta tai laulutaidosta…. Kateus voi toimia motivaattorina ja inspiraattorina. Siinä kohtaa kun kateus esiintyy negatiivisina ajatuksina, sanoina ja tekoina kannattaisikin ottaa aikalisä, se ei ole tervettä ja kaertoo useimmiten enemmän kateuttava tuntevasta ihmisestä, jokin on ehkä silloin huonosti omassa elämässä. Kuten säkin kirjooitit, koit nuorena epävarmuuttaa, juuri tuollaisista asioista uskon enimmäkseen negatiivisen kateuden kumpuavan…

    http://outikarita.fitfashion.fi/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *