Hae
Palasia Arjestani

Dieetistä normaaliksi ruokavalioksi

Processed with VSCO with c2 preset

Mietiskelin mökillä ollessa tätä dieettiasiaa ja kävin miehen kanssa pitkät keskustelut asian tiimoilta. Nälkä mulla ei ole juurikaan ollut ja treenatakin jaksaa 1800 kalorilla varsin hyvin. Vaihtoehtoja raaka-aineiksi on riittävästi eikä makeaa tee mieli juuri koskaan. Kroppakin on tiivistynyt tavoitteiden mukaisesti ja se mua ärsyttänyt alavatsaröllö on hävinnyt nesteiden mukana melkeinpä kokonaan. Tulokset on juuri niitä, joita lähdin hakemaan. Ehkä jopa vielä enemmän! En tiedä olenko tehnyt jotain ajatustyötä huomaamattani tässä samalla vai vaikuttaako olkapään paraneminen mun ajatusmaailmaan näin vahvasti, mutta mä koen löytäneeni sen vanhan itseni tuolta jostain taas 🙂

Mutta aikaahan on kulunut vasta reilut kolme viikkoa ja mietin, että onko järkeä ”luovuttaa” vielä tässä vaiheessa? Vaikka olenkin saavuttanut kaiken mitä halusin niin silti olo on kuin luovuttajalla. Toisaalta mulla ei ole motivaatiota jatkaa, koska ei ole mitään mitä tavoitella. Ei mua huvita dietata vain sen takia, että paino tippuisi. Tiedän, että kehonkoostumus tulee muuttumaan hiljakseen kunhan pääsen entistä monipuolisemmin treenaamaa. Onhan se muuttunut jo nyt paljon jos ajatellaan aikaa ennen leikkausta. Mua ei huvita tavoitella mitään vähärasvaista kondista, koska se vaan ei ole mua. Enkä jaksa mitään kuukausien kärvistelyä, koska sehän tässä olisi vielä edessä. Samoilla kaloreilla ei pysty kauhean pitkään porskuttamaan vaan niitä täytyy väistämättä karsia jossain vaiheessa. Sille mä sanon ei kiitos!

Processed with VSCO with c2 preset

Processed with VSCO with c2 preset

Tulin siihen tulokseen, että jatkan samalla ruokavaliorungolla, koska tämä on osoittautunut mulle todella hyväksi. Olen oppinut taas syömään paljon vihanneksia ja ennen kaikkea säännöllisesti ja monipuolisesti. Olen ymmärtänyt sen ettei mun kroppa kestä jatkuvaa hiilarien mussuttamista ja pärjään erinomaisesti paljon pienemmälläkin määrällä. Olen oppinut tekemään taas eväitä mukaan ettei ruokailuvälit karkaisi käsistä. Ennen kaikkea ymmärsin viikonloppuna, että mulla on edelleen se sama vanha itsekuri tallella, koska yli kolmeen viikkoon en ole herkkuihin koskenut!

Mitäs nyt sitten? Samalla systeemillä mennään, mutta rennommalla otteella. Kaikkea en punnitse ja treenin jälkeen voin syödä ihan normaalia kotiruokaa hyvällä omalla tunnolla. En kaipaa mitään sokerimunkkeja, vaan ihan normaalia kotiruokaa: makaronilaatikkoa, lihapullia ja pottumuussia, kanakastiketta ja itse tehtyä pizzaa. Ilman laskemista ja pähkäilyä! Ennen kaikkea kaipaan reseptikokeiluja ja leipomista ja niistä taidankin aloittaa!

Kuvissa erinomainen ja täyttävä lounasvaihtoehto eli täytetyt kesäkurpitsat. Itse en juuri syö hiilareita lounaalla niin nämä ovat erinomainen vähähiilarinen vaihtoehto! Kesäkurpitsat on puolitettu ja sisus koverrettu lusikalla niin, että puolikkaisiin syntyy kourut joihin täyte laitetaan. Täytteenä paistettua sipulia ja jauhelihaa, jonka sekaan laitoin paljon mausteita ja tomaattipyreetä. Täyte lusikoidaan kesäkurpitsoiden puolikkaille ja päälle vaikka raejuustoa tai normijuustoa! Uuniin 200 asteeseen noin 25 minsaa 🙂

Mitä mieltä: luovuttaja vai fiksu veto?

6 kommenttia

  1. henza kirjoitti:

    Oon itse samaisella dieetillä nyt toista viikkoa ja mulla on tosi samanlaisia fiiliksiä sun kanssa! Ajattelin itsekin jo ennen kuin aloitin, että en aio nipottaa jokaisen aterian kohdalla jos pitääkin syödä esim. tien päällä. Mun mielestä sun päätös on varmaan hyvä juttu, koska kolmessa viikossa on varmasti oppinut jo hyvin silmämääräisesti arvioimaan ”oikeat” ateriakoot ja ruokarytmin, mistä on hyvä jatkaa ominpäin.

    • Jonna kirjoitti:

      Joo, kyllä tämä on ollut ehdottomasti hyvä juttu ja olenkin jatkanut samalla systeemillä! Vieläkin meinaa joku ruoka jäädä välistä, mutta ensi viikolla se korjaantuu kun palailen takaisin duuniin 😉

  2. Tanjis kirjoitti:

    Tsemppiä ruokavalioon. Itse olin kuukauden verran karkkilakossa. Sen jälkeen himoitsin ja ostinkin tuttifrutti namupussin ja pettymys oli suuri. Maistu ihan kauheelle. Olen siis hirmuinen sokruhiiri ja aivot kyllä hienosti osaa huijata herkkujen pariin vaikka todellisuudessa rahka ja mansikat vie voiton 100-0. Mitä muuten teit kesäkurpista kovertamallesi jäänteelle?

    • Jonna kirjoitti:

      Mä en kauheasti karkkia muutenkaan syö, joten sitä ei ole tehnyt mieli. Yksi päivä ostin pepsimaxia kaupasta pienen pullon ja hyi miten makeaa se oli! Mä sekoitan aika usein korverretun kesäkurpitsan salaattiin tai smoothieen 🙂

  3. Nimetön kirjoitti:

    Mä innostuin myös aloittamaan saman dieetin sun esimerkistä! 🙂 Mulla on ollut tosi samanlaisia fiiliksiä ja kirjoitustesi perusteella päätin ostaa samat ohjeet.

    Edes ensimmäinen viikko ei ole vielä takana niin jo mietin, että jaksanko tätä ihan täyttä kahdeksaa viikkoa eli aivan samanlaisia ajatuksia kanssasi myös tässä suhteessa. 🙂 Jos tavoite tulee saavutettua aiemmin niin aivan hyvin voin lopettaa! Oon muutenkin ottanut tämän kanssa rennosti, en oo punninnut kuin mielenkiinnosta yhden proteiiniannoksen ja surutta korvannut jotain raaka-aineita vastaavilla, jos ei oo jotain ollut kotona valmiina. 😀 Toki annosten punnitseminen olisi ihan järkevää, että varmasti saa riittävästi ruokaa ja ravintoaineita mutta en jaksa ottaa mitään stressiä.

    Kiitos inspiraatiosta tässä asiassa ja tsemppiä treeneihin! 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Mulla on myös ongelmana se, että en aina syö riittävästi ja siihen asiaan tämä Ainon ruokavalio on kyllä auttanut! Mä olen jatkanut samalla ruokavaliolla ja aika lailla samoilla määrilläkin. Ainoastaan treenin jälkeisellä aterialla olen syönyt punnitsematta 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *