Hae
Palasia Arjestani

”Lasten hoitaminen kuuluu vanhemmille, ei yhteiskunnalle!”

Processed with VSCO with a6 preset

Ilta-Sanomat uutisoivat lasten päivähoidon rajoittamisesta 20 tuntiin viikossa, jos toinen tai molemmat vanhemmista ovat kotona. Olen seurannut vilkkaana käyvää keskustelua asiasta suurella mielenkiinnolla! Meillä tyttö on arkisin päiväkodissa noin 8h/pvä, mun iltavuoropäivinä pari tuntia vähemmän, koska molemmat vanhemmat käyvät töissä eli meille tämä rajoitus ei tuo mitään uutta arkeen. Mä olen aina ihmetellyt, että miksi vanhemmat jotka ovat (tai toinen on) kotona päivät, ei voi lastaan hoitaa vaan se täytyy viedä päiväkotiin koko päiväksi? Siinä mielessä tämä rajoitus on ihan paikallaan. 20h/vko on mielestäni varsin sopiva aika hakea töitä ja samalla lapsi saa virikkeitä ja puuhastelua oman ikäistensä kanssa. Olen samaa mieltä kommentoijien kanssa, että vanhempien tehtävä on kasvattaa lapset, ei päiväkodin. Jos ei ole töissä niin vanhemman ”työ” on olla lapsen kanssa kotona, edes osan päivästä.

Tässäkin on kuitenkin puolensa ja puolensa – niin kuin kaikessa. Entä jos toinen vanhempi on sairas eikä pysty lapsestaan huolehtimaan kotona toisen ollessa töissä? Kuinka esim. freelancerit järjestävät aikataulut niin, että työkeikat sattuvat juuri lapsen päiväkodissa olon ajaksi vai onko lapsen mahdollista olla tällaisina päivinä pidempään tarhassa? Entä pätkätyöläiset – millä varoitusajalla lapselle järjestyy hoitopaikka? Omaishoitajat, joilla lapsia ja se hoidettava vakavasti sairas oma äiti tai isä? Entä lapset joiden kotiolot eivät ehkä ole parhaimmasta päästä? Osa-aikaopiskelijat? Onhan kaikki nämä porsaanreiät otettu huomioon? Me kaikki kun ei olla samasta puusta veistettyjä.

Processed with VSCO with a6 preset

Me ollaan oltu päiväkotiin todella tyytyväisiä ja tyttö rakastaa olla siellä. Aina kun menen häntä hakemaan työpäivän päätteeksi niin hän ei haluaisi lähteä. On kuulemma leikit kesken. Joka päivä saan kuulla miten kivaa hänellä on ollut päiväkodissa ja kyllähän se lämmittää mieltä. Monet kritisoivat myös äitejä, jotka ovat pienen vauvan kanssa kotona, mutta vievät isomman lapsen päiväkotiin. Itsekin olen tätä asiaa miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että tyttö olisi parempi viedä edes muutamaksi tunniksi päivässä päiväkotiin, vaikka olisin itse vauvan kanssa kotona. Ei sen vuoksi, että mulla olisi jotenkin helpompaa, vaan sen takia että hän saisi edelleen olla ikäistensä kanssa leikkimässä. Päivällä voisin keskittyä vauvan hoitoon ja illalla olla taas enemmän tytön kanssa, kun mieskin on kotosalla.

Moni kritisoi Ilta-Sanomien artikkelin keskustelussa myös sitä ettei vanhemmat vain jaksa olla lapsen kanssa kotona ja tarjota heille virikeittä. Tämäkin on varmasti osittain totta. 20h viikossa ajoittuu kuitenkin yleensä aamupäiviin jolloin suurin osa asioista tapahtuu päiväkodeissa: leikitään, lauletaan, ulkoillaan ja käydään retkillä. Kyllä noissa on virikkeitä kerrakseen. Iltapäivisin on tarjolla kerhoja ja silloin voi mennä esim. leikkipuistoon. Näin itse tekisin. On totta etten minäkään varmasti keksisi kaikkia samoja virikkeitä mitä päiväkodissa on tarjolla ja siksi on erittäin tärkeää, että on edes tämä 20 tunnin mahdollisuus! Meillä on se hyvä tilanne, että vieressä on leikkipuisto, joka järjestää maksullista sekä maksutonta toimintaa ja päiväkotejakin on useampi 1,5 km säteellä. Nostan isosti hattua äideille ja isille, jotka ovat useamman lapsen kanssa kotona ilman mitään päivähoitoja. Tiedän myös senkin ettei kaikista vanhemmista ole vahtimaan lapsiaan koko päivää, joten on hienoa että on edes tämä 20h/vko mahdollisuus viedä lapsi hoitoon.

Processed with VSCO with a6 preset

Mitä olette itse mieltä tästä asiasta? Pitäisikö kaikilla olla oikeus pitää lapsia koko päivä hoidossa, vaikka olisi itse kotona? Herättääkö tämä aihe mielipiteitä? Mielelläni kuulen teidänkin ajatuksia, koska monesti jää itseltä joku seikka huomaamatta. Täytyy sanoa, että on mielenkiintoinen aihe enkä yhtään ihmettele, että herättää paljon keskustelua!

Lue myös Umpun postaus aiheesta!

12 kommenttia

  1. Priitta kirjoitti:

    Itse ajattelen tästä periaatteessa aika mustavalkoisesti. Mikäli kotona olevalla vanhemmalla on mahdollisuus hoitaa lasta kotona, tulisi se tehdä. Piste. Fakta kuitenkin on se, että kaikilla kotona olevilla ei sitä mahdollisuutta ole, mistä syystä toivon (ja olen ollut sinisilmäisesti ymmärtäväni, että näin on), että ne kenellä tarve on (sairaudet, henkiset ja fyysiset, omaishoidot, epävarmat työtilanteet jne.) saavat jatkossa tarvitsemansa tuen lasten hoitoon yhteiskunnalta.

    Ollessani kotona pienen kanssa olen sekä pitänyt isompia osa-aikaisesti päiväkodissa, että käyttänyt avoimen päivähoidon kerhomahdollisuudet. Jonkun pätkän olen ollut ihan kokonaan kaikkien kanssa kotonakin. Ymmärtääkseni tuo 20 h/vk on tarjolla jatkosssakin näissä tilanteissa ja se on mielestäni ihan riittävä määrä jos puhutaan esim. yli kolmevuotiaan virikkeiden tarpeesta. Kylmää aika lailla ne tilanteet, joissa vanhempi on yhden lapsen kanssa kotona ja toinen on kokoaikaisesti hoidossa, näihin ei ymmärrystä riitä. Ja toivon, että nämä tehdyt päätökset vaikuttavat lähinnä näihin tilanteisiin.

    • Jonna kirjoitti:

      Jep, aika lailla samoilla linjoilla ollaan. En ymmärrä miksi lapsen pitäisi koko päivä olla päiväkodissa jos toinen vanhemmista on kokopäiväisesti kotona. 20h viikossa on tosiaan ihan riittävä ja mielestäni lapsen paras paikka on (yleensä) kotona omien vanhempien luona.

  2. Soude kirjoitti:

    Kyllä mä vähän ihmettelen, miksi niitä lapsia on hankittava, jos hoitaminen on (terveelle ihmiselle) niin raskasta, että tarvii saada huilata vapaapäivätkin..? Vai onko ihmiset vaan nykyään niin laiskoja ja mukavuudenhaluisia vai mikä tässä mättää? Mun mielestä tämä rajoitus on täysin oikea, mutta voisihan se olla kiva mahdollisuus saada lapset hoitoon esim. vanhemman sairastamisen ajaksi. Ei siis shoppailupäivän ajaksi..
    Seurannu yhtä isäntää, joka tekee reissuhommia eli on pari viikkoa kerrallaan poissa kotoa, jolloin emäntä pyörittää arkea yksin lapsen kanssa ja käy normaalisti töissä. Kun isäntä saapuu parin viikon vapaalle, menee muksu joka päivä normaalisti hoitoon koko päiväksi. Isäntä käy harrastamassa, hengailee kotona ja treffailee kavereita. En sitten tiedä, miten paljon heillä riittää kotihommia, mutta kahteen kesään en ole kertaakaan nähny edes nurmikkoa leikkaavan, vaan jättää senkin taloyhtiön muiden asukkaiden harteille.
    Helppoa näin lapsettomana arvostella päivähoito-oikeutta, mutta nykypäivänä on sen verran monenlaista ehkäisyä saatavilla, ettei jälkikasvua ehkä kannata hankkia, jos ei kasvatus kiinnosta eikä lasten kanssa jaksa olla!

    • Jonna kirjoitti:

      Meitähän on moneen junaan ja taitaa tuo isä olla vain laiska ja mukavuudenhaluinen jos ei halua lastensa kanssa olla kotona. Itse jos tekisin reissutyötä ja joutuisin olemaan pois lapsen luota niin tasan hänet pitäisin kotona ja olisin hänen kanssaan niin paljon kuin mahdollista.

      Mä olen välillä vienyt tytön tarhaan kipeänä ollessani, koska en yksinkertaisesti pystyisi hänen kanssaan touhuaminen koko päivää. Sitten kun alan jo vähän tolkuissani olemaan niin hän saa olla kanssani kotona. Joku kuukausi sitten oltiinkin yhtä aikaa vatsataudissa. Se oli mielenkiintoista aikaa…

  3. ulla kirjoitti:

    Kirjoitit todella hyvin asiasta. 🙂

  4. Nimetön kirjoitti:

    Mun energinen 5v käy virikehoidossa, olen 1,5 vuotiaan kanssa kotona. Meille tuo säädös ei sikäli tuo muutosta, että hoito on tähänkin saakka ollut vaan osaviikkoista, itse asiassa ottaisin nykyisen sopimuksenkin tilalle pienemmän, jos kaupungilla sellainen olisi tarjota. Lapsi kaipaa leikkiseuraa jo paljon, mutta virikehoidoksi 20 h on todellakin ihan riittävä määrä. Lain toimivuus työttömien vanhempien (lue naisten) kohdalla riippuukin sitten siitä, miten hyvin hoitopaikkatakuu toteutuu. Kun oma 5 v meni hoitoon, olin ensin kuukauden kokonaan työttömänä ja etsin töitä, sitten olin vähän aikaa keikkatöissä, kunnes parin kuukauden päästä löysin säännöllisen työn. Ilman alun hoitopaikaa olisi koko rumba ollut lähes mahdoton, meillä ei ole mitään tukiverkostoja joille lapsen olisi voinut satunnaisestikaan jättää hoitoon. Uskonkin että käytännössä tämä päätös vaikeuttaa huomattavasti äitien työllistymistä, ja myöhentää ensimmäisen lapsen hankintaa entisestään. Ainakin omassa kaupungissani on iso riski, että lapsen joutuu viemään toiselle puolelle kaupunkia hoitoon jos tarvitsee paikan nopeasti.

    Summa summarum: pidän päivähoitoon tehtyjä säästöjä muiden kuin virikehoidon osalta törkeinä, etenkin sitä seikkaa vasten, että kun tämä rajaus tuottaa arviolta 54 milj. säästöt, ollaan samaan aikaan autoverotusta keventämällä vähentämässä tuloja n. 200 milj. verran. Mitkä pakkosäästöt? Autoverotuksen kevennys tukee käytännössä ulkomaista autoteollisuutta, Suomeen tuo ei tuo hyötyjä kuin uusien autojen harrastajille. Tämä hallitus on tehnyt naisille ja lapsille (koulutuskin on tulilinjalla) enemmän hallaa kuin yksikään aiempi.

    • Jonna kirjoitti:

      Tuota seikkaa olen itsekin miettinyt, että miten käy äitien työllistymisen? Miten nopeasti päiväkotipaikan saa, jos äiti saakin työpaikan? Onko osapäiväistä hoitoa mahdollista jatkaa lyhelläkin varoitusajalla, koska tavallaan lapsellahan on jo paikka päiväkodissa. Sillon kun itse olin palaamassa takaisin töihin niin päiväkotipaikkaa piti hakea noin puoli vuotta aikaisemmin ja jo silloin sanottiin, että paikat on kiven takana. Oltiin jo varauduttu, että tyttö täytyy viedä kauemmaksikin, mutta onneksi saatiin paikka melko läheltä. Tiedän tälläkin suunnalla tapauksia, että lapsi joudutaan viemään hoitoon toiselle puolelle kaupunkia ja sieltä toiselta puolelta joku toinen perhe kuskaa taas tälle toiselle suunnalle. Ja vaihtohan ei onnistu sitten millään. Pääasia kunhan kaikki vaan on riittävän hankalaa.

  5. Hillasuo kirjoitti:

    Itse jäin miettimään, luoko tuo huonoimmassa tapauksessa jälleen loukon, jossa työttömän on vaikeaa tai mahdotonta ottaa vastaan töitä, koska tuleva työsuhde on joku epäselvä pätkä tai vaikkapa keikkaa, josta on vaikea määritellä, onko se osa-aikainen vai kokoaikainen. Eli lapsen vanhemmalle olisikin vaikka yhdellä viikolla tarjolla töitä 20 tuntia (ei ongelmaa) mutta seuraavalle viikolle 35 tuntia, eikä hoitajaa lapselle. Silloin vanhemman pitäisi ennemmin jäädä työttömäksi, mikä on hullua.

    • Jonna kirjoitti:

      No just tätä mietin itsekin, että onko mahdollista saada jokin joustava sopimus päiväkodin kanssa vai miten tämä menee. Koska tällainekin asiahan on pakko ottaa huomioon?!

  6. JK kirjoitti:

    Tilanteita on tosiaan moneen junaan. Itse olen töissä aina ollut, joten asia ei sinällään ole ajankohtainen. Oma lapseni puheenkehitys on viivästynyt ja kyllä on sanottu jo päiväkodissa joka taholta, että on hyvä, että lapsi on tällaisissa tapauksissa päivähoidossa. Harva lapsen vanhempi höpöttää koko ajan taukoamatta kotona, jotta kehitystä tapahtuisi yhtä paljon kuin päiväkodissa. Kotona kun on muutakin tekemistä kuin ”paapoa” lasta edestä ja takaa 24/7. Päiväkodissa on muita lapsia ja sosiaalista kanssakäymistä eli puhetta riittää koko ajan. Tottakai tähän riittää se 20 h varmasti viikossa, jos olisin työtön – ei vaan osaa kuvitella tilannetta tosiaan kun ei ole ajankohtainen (ja nyt lapsi koulussa pienryhmässä). Ja tuo, että kotoakin käsin voi kyläillä tms. (tarjota lapsille sosiaalisia suhteita) – no sitä purnaan nyt kun lapsi oikeasti tarvitsisi niitä niin ei sellaisia löydy. Pihapiirissä ei juurikaan ole (vanhuksia) ja esim. päiväkoti ja koulu kauempana niin jos haluaa heidän kanssaa jotain niin pienen kanssa on lähdettävä kuskiksi. Eipä tässä olekaan mitään ongelmaa, mutta kas, nykyajan vanhemmat ovat itse niin kiireisiä lastensa kanssa että tällaisiin EI ole näköjään enää kellään aikaa :/ Kiire, kiire, sellaista tekstaria koko ajan pukkaa joten kyllä itsellä ainakin hiipuu into kysellä tapaamisten perään koko ajan. Lapsi ihmettelee, miksi ei mennä. Mitäs siihen sitten sanot. Harmittaa. Netti on ihan kiva väline kaverien hakuun ,mutta ei sekään niin helppoa sitten olekaan… omakin yksinäisyys alkaa vaivaa kun kaverit linnoittautuneet kotiin koti-ihmisiksi (eivät viitsi lähteä mihinkän) tai sitten eivät ehdi (lapsettomatkin). Maailma ei ole aina ollut parempi ennen, mutta tässä asiassa kyllä. Elämästä on tullut kovin yksilökeskeistä eikä hyvät ystävyyssuhteet ole monellakaan enää listalla kärkipäässä….sosiaalisia olioita kuitenkin ollaan.

    • Jonna kirjoitti:

      Sitähän tämä arki tahtoo olla, yhtä kiirettä koko ajan se on todella harmillista 🙁 Meidän tyttö oppi myös todella nopeasti puhumaan päiväkodissa ja sanavarasto karttui heti alussa kovaa tahtia. Siinä olet muuten ihan oikeassa, että nykyään ihmiset ovat enemmän kotona ja pitävät yhteyttä netin kautta kuin ennen. Ei meillä lapsena mitään kännyköitä räplätty saati viestitelty facebookin kautta. Koska niitä ei ollut! Oltiin ulkona ja leikittiin tuntikausia. Oman kiireen keskellä sitä unohtaa helposti, että aina olisi kaikista parasta tavata ihmisiä kasvotusten. Tämä on kyllä harmillista ja olisi varmaan petraamista omallakin kohdalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *