Miksi en vaan opi?
14
Kävin keskiviikkona illalla taas treenaamassa vähän tempausta. Tai siis rimpuilemassa ja tuskailemassa sen kanssa. En vieläkään tajua sitä liikettä ja yritän vaan hangata ja hangata sitä toivoen, että kokisin joskus suuren valaistuksen. Aika ajoin ahaa-elämyksiä tuleekin, mutta viime aikoina tuntuu että oon ottanut vaan takapakkia sekä riveissä että tempauksissa.
Valmentaja ja pari meidän boksin kokeneempaa nostajaa katsoivat mun tekniikkaa ja kaikki totesivat, että loppuojennus jää puolitiehen eikä epäkkäät toimi vieläkään niin kuin niiden pitäisi. En ymmärrä miks en opi? Tiedän periaatteessa mitä pitäisi tehdä, mutta en saa sitä perille kroppaan asti. Pelkkää vetoa treenatessa epäkkäät toimii, mutta kun siihen liitetään kaikki muu niin homma menee ihan plörinäksi. Sain määräyksen treenata tempausta pelkästään hi-hangista niin pitkään kunnes epäkkäiden ja olkapäiden käyttö alkaa luonnistua ja saan liikkeen selkärankaani. Aikani jaksoin tempauksen kanssa tuskailla ja siirryin sit muihin liikkeisiin. Alla video edellisen viikon tempaustreeneistä.
Leuanvetojen ja dippien kaltaiset yksinkertaiset ylös ja alas liikkeet on tällaiselle putkiaivolle helppoja, joten hankasin lopputreenin sit niitä. Vitosen sarjoja molempia. Leuat raakoina myötäotteella ja dipin renkailla ilman kippejä. Ne sentään osasin tehdä 😀
Kyykkyjen kanssa on myös ollut viime aikoina ongelmia. Mun polvet on alkaneet ylös mennessä työntyä snadisti sisäänpäin ja räjähtävyys ei todellakaan ole parhaita ominaisuuksiani. Paljon on duunia tehtävä tekniikoiden ja liikkuvuuden kanssa edelleen jos mielin saada yhtään kehitystä treeneissä. Tää on taas yhtä ylä- ja alamäkeä koko touhu!
Eikö olekin mukavaa luettavaa nää mun treenien kanssa tuskailut? 😀 Kunnon amatöörimeininkiä. Kun ei tajuu niin sit ei tajuu, mut en mä silti luovuta!
Niemelän Laura oli mun valaistuksen tuoja tempauksen ja riven suhteen. Hän on mammalomalla, mutta suosittelen kyttäämään koulutusten suhteen Speedstersin sivuja: http://speedsterscoaching.com/
Edellinen kirjoittaja vei sanat suustani. Suosittelen lämpimästi Lauraa, kannustava ja selkeä ammattilainen 🙂
Täytyypä ottaa selvää missä hän valmentaa 🙂
Mä oon Anni Vuohijoen opissa ollut, mutta Annin valmennuspaikalleon meiltä aika vaikea kulkea. Täytyy katsoa jos löytyis jotain hyviä viikonloppusettejä! Missä päin Laura opettaa?
Laura on vetänyt seminaareja ainakin CrossFit Espoossa, 10K:lla ja Herttoniemessä. Varsinaisesti taitaa vaikuttaa Nummelan suunnalla.
Pitää katsoa jos hänellä olis jotain kursseja tarjolla 🙂
Älä tuskastu, kyllä sä sen opit vielä kun oot kärsivällinen! Tempaus on tosi haastava ja tekninen liike etkä tosiaan oo ainut sen kanssa takkuilija. Mut tiedän miltä se fiilis tuntuu ”kun ei vaan opi”. Sillon kannattaa just tehdä noin, että tekee vähän jotain mitä osaa, niin fiilis vähän kohenee. Pikku hiljaa tässä kehittyy, ja sehän on täs lajissa just hienoa: ikinä ei haasteet lopu! 🙂
Tsemppiä! 🙂
Haha, kyllä mä välillä tuskastun mutta uskon että se on vaan hyväksi 😉 Tänään sujui jo paremmin ja sain lisätä jopa 5kg painojakin. Allemenot on mulle myös aika haastavia mutta nekin tuntuvat olevan päästä kiinni. En uskalla mennä alle vaikka ajatuksissani kuitenkin uskallan 😀
Älä huoli, itsellä myös ollut viimeaikoina tuskaa treenien kanssa.. Tempaus on minullekin se liike joka nostattaa verenpaineita.. ja paljon. Sitten kun tekee välillä sen virheen että alkaa vertailemaan itseään muihin, mitä ei pitäisi ikinä tehdä.. Varsinkaan kun itsellä ei niin kehuttavaa urheilutaustaa ole, joten alkutekijöissä mennään.. Pitää vaan ajatella että kyllä minä opin ja että kyllä minäkin joskus jaksan noin suurilla painoilla tehdä. Ja reenata kahta kovempaa tietty. Tsemppiä sinne, pitää vaan malttaa harjoitella.. 🙂
Mä en nykyään enää vertaile itseäni kovinkaan usein muihin, mutta päähän on iskostunut ajatus että tällä treenitaustalla pitäisi jo osata tempaukset ja rivet. Mutta kun en osaa. Tänään menin taas vähän eteenpäin, joten toivo elää että homma alkaa taas jonain päivänä sujua 🙂
Lisään vielä että ihanaa kun kerrot näistä huonoistakin päivistä.. Joissain blogeissa kun näytetään vaan ne hyvät jutut ja annetaan kuva että aina hommat luistaa ja aina on kivaa ja jee jee. Fakta on se että kaikilla on niitä huonoja päiviä. Mutta niiden jälkeen tulee onneksi myös hyviä päiviä.
Huonon päivän jälkeen tulee aina parempi päivä 🙂 Elämä on täynnä huonoja päiviä ja epäonnistumisia, mutta nehän ovat vain elämää.
Mä olen treenannut noita kyykyssä sisäänpäin kääntyviä polvia vastuskuminauhalla, joka laitetaan silmukaksi ja polvien ympäri.
Tämän jälkeen tehdään kyykkyliike niin, että alas mennessä painetaan aktiivisesti polvia kuminauhaa ”vasten” ulos. Tässä videossa mielestäni näkyy tuo tarkoittamani liike:
https://www.youtube.com/watch?v=8Hkf-t7DVOg
Sitten olisi toinenkin liike, josta en löytänyt videota enkä taida osata selittää sitä! 😀
Tuota täytyy testata. Vois olla aika hyödyllinen mulle 🙂