Winby – Wod In My Backyard

Lauantai oli huikea päivä! Treenikaveri järkkäsi perinteiset Winby-kisat omalla takapihallaan jo toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna mulla oli jokin este enkä päässyt paikalle, mutta tänä vuonna varasin kalenteriin jo ajoissa kisojen mentävä kolon. Sää oli mitä mainioin, osanottajajoukko suuri ja itsekin sen verran kondiksessa, että kykenin osallistumaan. Mitä nyt keuhkot poltti varmaan tunnin juoksuosuuden jälkeen 😀 Lajit oli suunniteltu niin, että kaikki ne pystyisi suorittamaan eli mitään maksimitempauksia ei todellakaan tehty. Winbyn lajit olivat tänä vuonna seuraavanlaiset:

• juoksu 600 m + harkkojen kanto paikasta A paikkaan B
• farmer´s walk 600m samaisten harkkojen kanssa (jokaisesta pudotuksesta 10 x burpee)
• käsilläkävely/ryhmäkottikärry paikasta A paikkaan B + nuoralla kävely (miten vaikeeta!!!) + trampoliinitemput x 10 (nuorallakävelyn putoamisesta tuli aina sakkona 1+ x vatsoja koko joukkuelle, tehtiin 160 vatsaa :D)
• viivajuoksu + kb goblet squat + viivajuoksu + 1 käden overhead kahvakuulakyykky + viivajuoksu + airball (wallball, mutta ilmaan heitettynä) + viivajuoksu + OHS säkin tai kepin kanssa + viivajuoksu

Mulla on ollut nyt jalat ja olkapäät kohtuullisen kipeinä eli lajit meni ainakin mulle hyvin perille! Toisaalta, en ole kahteen viikkoon tehnyt mitään liikuntaan viittavaa, joten vika voi olla myös siellä.. Kisat oli tosi hauskat ja kaikki lajit tehtiin joukkuettain. Oli hauska tutustua uusien tyyppien kanssa ja jutella enemmän myös pidempään tuntemieni treenikamujen kanssa.

Loppuilta menikin katsellessa screeniltä Regionalsseja, saunoessa, rupatellessa ja syödessä hyvin. Isäntäväki oli loihtinut mielettömän hyvät ruuat ja grillikin kävi kuumana! Yhdentoista maissa suunnattiin hetkeksi hotelli Vantaalle, mutta poistuttiin sieltä aika nopsaan. Ei ollut ihan meidänlaista porukkaa siellä… Kotona olin jo ennen kahta eli tästäkään reissusta ei tullut mitään rymyreissua 🙂 Kuten kuvista saattaa huomata niin kamera pysyi visusta kassissa melkein koko illan. Ainoastaan kisoista tuli muutamat kuvat treenikaverin avustuksella. Näistä kemuista ei siis asukuvia saati ruokakuvia. Ihanaa keskittyä välillä pelkästään ihmisiin ja hetkeen ja jättää kamera laukun pohjalle lepäämään.

Iso kiitos järjestäjille ja toivottavasti päästään ensikin vuonna Wimbyilemään!

Tänään hei treeneihin! Woop woop! Mutta ensin uhmaikäisen kanssa neuvolaan….