Peiliin katsomisen paikka
1
Eilen hommat räjähtivät totaalisesti käsiin. Olin niin pettynyt itseeni ja itkin miehelle olevani ihan paska kaikessa. Kyse ei ollut mistään vakavasta, ihan vain treenaamisesta. Viime aikoina oon treenannut normaalia vähemmän ja se alkaa näkyä. Ei niinkään ulkomuodossa vaan ihan fyysisessä kunnossa. Hengästyn ja väsähdän helpommin kuin ennen ja eilen se sitten kävi vähän liikaa nupin päälle. Raivostuin itselleni ihan täysin. Miten ihminen voi olla näin surkea lajissa, jota rakastaa yli kaiken? Miksi tulokset ottaa takapakkia ja hyydyn heti alkumetreillä. Ajatukset olivat ihan solmussa ja vannoin lopettavani urheilun siihen paikkaan. Virkkaaminen olisi paljon helpompaa.
Otin itseäni niskasta kiinni ja viestittelin ensin valmentajan kanssa ja puhuin sen jälkeen vielä miehen kanssa. Ei tässä voi syyttää kuin itseään, niin se vaan on. Treeniä on tullut viime aikoina yksinkertaisesti liian vähän pitämään peruskuntoa yllä ja sitä on pakko lisätä, jos mielin saada tuloksia vielä aikaan. Toisaalta voin olla tekemättä mitään ja surkutella jokaisen treenin jälkeen miten huono, hidas ja heikkokuntoinen olen. Voin tietysti myös lyödä hanskat naulaan ja siirtyä salille hankaamaan taas hauiskääntöjä. Mies sanoi etten voi odottaa tuloksia tekemättä mitään niiden eteen ja tottahan se on. Jossain mättää ja on otettava selvää missä.
Luulen, että petrattavaa on useammalla osa-alueella. Ensinnäkin on mun on ujutettava pari peruskestävyys lenkkiä viikolle, jotta saan taas peruskunnon paremmaksi ja keuhkot toimimaan entiseen malliin. Unta on myös lisättävä mikä tarkoittaa sitä etten voi kukkua yhteentoista illalla telkkaria katsellen kun aamulla on herätys viideltä. Myös ruokapuolta täytyy tsekkailla. Ennen treeniä on syötävä kunnolla, pari leipää ei ehkä ole se optimaalisin ateria kun tarvitaan energiaa treeniin. Lisäravinnepuoltakin voisi fiksailla, mutta sen kanssa vielä katsellaan. Ehkä otan jonkin treenin aikana juotavan systeemin käyttöön. Joskus siitä ainakin oli apua valtavasti. En ymmärrä miksi ylipäänsä olen jättänyt sen pois?
Niin ja se treenaamisen ilokin olisi taas kiva löytää. Iloa tästä hommasta onkin viime aikoina puuttunut, koska olen stressanut treenejä jo etukäteen. Eilen oli kovin olkapääpainotteinen treeni ja menetin hermoni heti kun tajusin ettei olkapäät ole vieläkään entisellään. Ne väsyvät todella helposti, kiitos melkein neljän kuukauden tauon niiden treenaamisessa. Pitäisi muistaa, että voimat ei kasva hetkessä takaisin ja maltti on valttia. Nyt sitä positiivisuutta kehiin!
Onni on loistava valmentaja, joka kuuntelee ja ehdottaa ratkaisuja väheksymättä ketään. Iso kiitos siis sulle Jesse, että jaksat aina tsempata ja puskea meitä eteenpäin <3 Onni on myös mies, joka jaksaa kuunnella huoliani ja uskaltaa laukoa totuuden päin naamaa. Niin rajulta kun se välillä tuntuukin.
Onni on myös huikean lahjakkaat siskon tytöt, joista toinen on tehnyt mielettömän hienon videon Anssi Kela kilpailuun. Toivoisin, että käytte katsomassa videon täältä. Klikkaamalla videoon äänestätte Reettaa kyseisessä kilpailussa. Eniten klikkauksia saanut video voittaa koko kilpailun! Linkki vie youtubeen. Kiitos jo etukäteen 🙂
Ps. Labello-arvonta on suoritettu ja voittajiksi arpa valitsi Katjan sekä Th:n. Olen kommentoinut arvontapostaukseen vastauksenne alle. Laitatteko mulle osoitteenne sähköpostilla jonna.musakka@gmail.com niin saadaan palkinnot postiin!
* pipo saatu Tafferilta!
Heissulivei! En oo ite todellakaan mikään alan ammattilainen, mutta treeni taustaa kyllä löytyy tooodella paljon ja myös omakohtaista kokemusta siitä kuinka paljon ravinto vaan vaikuttaa siihen miten treenit kulkee…ja jotenki sopivasti ite tein viime viikolla pienen muutoksen ja vitsi mikä ero! Eli yksinkertasesti söin (vielä) reippaammin hiilareita kuin yleensä useammalla aterialla päivässä, joiden voimalla jaksoin melkein joka päivä vetää kaks tosi kovaa treeniä. Eli aamulla iso!! annos kaurapuuroa banaanilla, marjoilla ja muilla lisukkeilla, lounaalla ja päivällisellä 80-100g(kuivapaino) riisipastaa/riisiä tai reilu annos bataattia ja siihen päälle viel välipaloina/iltapalana raakapatukoita, raakakakkua, banaanikaurapannareita tai muuta vastaavaa, jossa ihan mukavasti hiilareita ja aiettä treenit kulki! Mulla ei oo ollut sen asian kanssa varsinaista ongelmaa, mut silti ero vaan oli niin huikee…keskiviikosta aloin ajatteleen että koska mahtaa tyssätä, kun alkaa kolmas ja neljäs päivä putkeen meiningillä kaks kovaa treeniä/päivä, mutta meno vaan tuntu kiihtyvän mitä pidemmälle viikko meni:D eli sillä on oikeesti merkitystä, että syö tavallaan joka päivä riittävästi ja sillä mitä on just syöny myös muutamina edellisinä päivinä…
Suurimman eron huomasin tällä viikolla, kun pidin vapaapäivän treeneistä ja tuli huomaamatta syötyä aika proteiini+rasva painotteisesti ja seuraavana päivänä treenit tuntu tosi tahmeilta ja kroppa väsyneeltä…päätimpä sitten äkkiä palata tähän hiilarimeininkiin takas;D
Ja siis mun tarkotus ei todellakaan ollut tulla huutelee mitään sun ruoka- tai hiilarimääristä, uskon että jokainen tietää mikä itellä toimii ja mikä ei…kuitenkaan lisää esim. just hiilareita ei välttis tarkota että paino lähtis nousuun vaan elimistö oikeesti saa niistä hyvää polttoainetta koviin treeneihin, minne ne myös jää:)
Toivon, että löydät treeni-intosi takaisin ja et treenit lähtis taas rullaan! Hyvän treenin jälkeinen fiilis on vaan jotain korvaamatonta…mut toisaalta osaa arvostaa sitä enemmän sitten kun taas treenit kulkee;) joten älä vaan heitä hanskoja tiskiin, harmittaa saa, mutta aktiivisesti kannattaa etsii myös ratkaisua!
Tsemppiä ihan kaikkeen:)