Hae
Palasia Arjestani

Taas yksi vuosi taputeltuna.

Tein sen minkä lupasinkin eli luin kirjaa melkein vuoden vaihtumiseen asti. Kello 23.58 laitoin kirjan syrjään ja katselin ikkunasta kun naapurin bileporukan naamiaisasuissaan aloittivat lähtölaskennan uuteen vuosilukuun. Täällä kävi niin järkyttävä pauke puolen yön aikaan, että on suoranainen ihme miten nopeasti mä nukahdinkaan!

Nyt kun vuosi on vaihtunut uuteen niin otetaanpa pieni katsaus vuoteen 2012.

Tammikuussa mulla heitteli energiatasot valtavasti. Välillä olin ylienerginen ja seuraavana päivänä en jaksanut edes nousta sängystä ylös. Selkä vaivasi koko ajan. Maha kasvoi kovaa vauhtia, treenaamaan pystyin vaihtelevasti. Pesänrakennus oli kovasti käynnissä ja sisustamisen alkoi kiinnostaa erityisen paljon!


Helmikuussa elin hirvestä hormonimyrskyissä ja flippailin miten sattuu. Vauvan tuloon valmistauduttiin jo kovaa vauhtia. Treenasin edelleen suhteellisen hyvällä intensiteetillä. Tässä vaiheessa jalkatreenit oli jo todella vähissä selän kipuiluiden vuoksi. Rahaa taisi palaa helmikuussa aika paljon, shoppasin ja shoppasin vähän lisää 😀 Helmikuussa tein myös synttäreideni kunniaksi maailman hirveimmän makuisen täytekakun. Anteeksipyyntö perheelleni, että jouduitte sitä edes maistamaan..

Maailman hirvein täytekakku.

Tiukkaa jumppaa salilla tukka pystyssä 🙂


Synnytykseen noin kuukausi.
Maaliskuu oli koko vuoden käänteen tekevin kuukausi, itse asiassa varmasti koko elämäni käänteen tekevin kuukausi. Arvaatte varmaan miksi 🙂 Alkukuusta shoppailu ja sisustaminen jatkui ja tytön syntymää odotin malttamattomana. Alkoi maha painaa jo kovin! Sattumalta saatiin tietää viikkoa ennen tytön syntymää, että hän onkin tulossa perätilassa mikä toi pienen jännitysmomentin koko touhuun. Tein myös suhteellisen kattavan listan muille odottaville mitä kannattaa hankkia vauvalle ennen hänen syntymää. Maaliskuun puolessa välillä eli 15.3 tapahtui se mitä olimme jo kauan odottaneet!
6 päivää ennen synnytystä.
Kättärin pedillä pötköttämässä.
Neiti muutaman minuutin ikäisenä 🙂
Päivän ikäinen neiti ja pikkasen turvoksissa oleva äippä 😀

Vauvan syntymän jälkeen elämä menikin aikamoisessa sumussa ja totutellessa uuteen tulokkaaseen. Vaunulenkit aloitin heti kun pystyin edes joten kuten kävelemään sektion jäljiltä ja salille palasin vajaa kuukausi synnytyksen jälkeen. Huhtikuussa sisko kävi täällä visiitillä ja suunniteltiin ristiäisiä, joista en muuten vieläkään ole tehnyt postausta! 
Eka salitreeni!
Rintarepun testailua.

Toukokuussa en näköjään jaksanut päivittää blogia kuin viisi kertaa. Samaan aikaan kirjoitin treenejä muualle, mutta aika nopeasti palasin vanhan ja rakkaan blogini pariin 🙂 Toukokuussa vietettiin ensimmäistä äitienpäivää ja päästiin ensimmäistä kertaa vauvan kanssa mökille <3 Raskaan kuukaudesta teki rakkaan Mandi-koiran pois meno 🙁
Mandi <3
Oli se vielä pieni! Tyttö nimittäin 🙂
Kesäkuussa taisin yrittää pientä painonpudotustakin, mutta eipä tainnut kovin kauan se dieetti kestää kun maito alkoi loppua. Treenit alkoi kulkea pikku hiljaa paremmin ja paremmin. Viikonloppuja vietettiin ahkerasti mökillä, jossa tyttö nukkui aina todella huonosti! Kesäkuussa Lola-kissa alkoi käyttäytyä omituisesti ja pissaili vähän minne sattuu. Meinattiin jo hankkia sille mielialalääkitys, kunnes ihan sattumalta tajusimme vaihtaa kissanhiekan hieman erilaiseen (puupelletistä kristallihiekkaan) ja pissiminen loppui siihen paikkaan. Tähän asti olin pystynyt treenaamaan salilla aamupäivällä, kun tyttö nukkui mukana vaunuissa, mutta kesäkuun aikana tyttö päätti lyhentää aamupäiväuniaan niin paljon, että siirryin iltatreeneihin.
Salireissulla.
Heinäkuussa oltiin paljon ulkona ja mökkeily jatkui. Tyttö kasvoi kovaa vauhtia ja alkoi kunnolla kääntyilemään selälta vatsalleen. Treenirintamalla kokeilin pitkästä aikaa 2-jakoista ohjelmaa, jota en tainnut kovin noudattaa 😀 Kokeilin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kyykkyä vapaalla tangolla eikä tainnut oikein sujua…  Päivät kuluivat sohvalla istuen tyttö kiinni tississä ja Dexteriä katsellen. Heinäkuussa kävin myös ensimmäisen ja viimeisen kerran osteopaatilla. Selkä oli ollut kipeänä ja pitkään, mutta tuolta osteopaatilta en saanut muuta kuin tyhjemmän kukkaron.
Heinäkuun kuntoa.
Tyllerö köllöttää mökillä.
Pystypunnerrusta salilla.
Elokuussa tyttö söi jo kovasti kiinteitä ruokia ja elämä oli sillä saralla vähän helpompaa. Aloimme nukuttamaan häntä omaan sänkyynsä ja sekin onnistui alusta alkaen melko hyvin. Tyttö alkoi nukkuakin pidempiä unia heti kun pääsi koko yöksi omaan sänkyynsä. Äiti ja isä kiitti! Elokuussa parasta oli lämpöiset ilmat ja ihanan leppoisat aamulenkit mahtavassa säässä <3 Noita kelejä osaa arvostaa nyt.
Aamulenkillä Vantaajoen rannalla.
Jumpalla!
Uimahallin salilla treenaamassa.
Syyskuussa vielä mökkeiltiin ja heitettiin reissu kotiseudulle Kuopioon. Osallistuin buzzadorin järjestämään Piltti-kilpailuun ja voitin ison läjän Piltin soseita bloggauksellani 🙂 Treenit alkoi luistaa koko ajan paremmin ja paremmin ja alkoi tuntua, että lihastakin tarttuisi runkoon. Kovasti pohdiskelin myös kisa-asioita ja omaa motivaatiotani kisaamiseen.
Mökillä. Oli kylmä!!

Piltti-kisan kuvauksia,
Syyskuussa en näemmä osannut vielä rajata kuvia 😀
Lokakuussa tyttö nousi konttausasentoon ja isännän kanssa juhlittiin seitsemää yhteistä vuotta. Treeneissä alkoi olla jotain järkeä ja suunnitelmallisuutta ja omasta mielestäni se alkoi myös näkyä treenipainoissa, tekniikoissa sekä kehityksessä. Pikku hiljaa aloin mahtua jo joihinkin vanhoihin treenivaatteisiin 🙂 
Konttausasento harjoituksia.
Mahduin vanhoihin pöksyihin!
Ja toppavaatteetkin sai kaivaa kaapista…
Marraskuussa selkä vielä vihoitteli jonkin verran ja sitä hierottiin ahkerasti ja kokeilin akupunktiotakin. Treffasin ensimmäisen kerran Erican sekä Hennan ja sain blogille uuden yhteistyökumppanin, Gazozin! Iso kiitos Gazozille suuresta tuesta, jonka olen teiltä saanut. Arvostan <3 Niin ja sitten alkoi tämä dieettikin. Ja tyttö nousi pystyyn!
Minä ja Erica 🙂

Anopille lähdössä.
Hauiskääntöä salilla.
Dieetin lähtöpaino 75,8kg
Joulukuussa hommat jatkui entiseen malliin. Treenasin niin kovaa kuin pystyin, pudotin edelleen painoa ja tyttö jatkoi seisomaharjoituksia. Innostuin salilla taas kyykkäämisestä 🙂 Kiinnostuin myös enemmän itseni laittamisesta ja sisustusvimma nosti taas kovasti päätään!
Tän hetken mahatilanne.
Kyykyllä ne jalat kasvaa!
4 viikkoa dieetin aloittamisesta.

Seisomaharjoituksia.
Mitään lupauksia en ole vuodelle 2013 tehnyt enkä tee. Oletteko te tehneet uuden vuoden lupauksia? Treenit jatkuu niin kuin ennenkin ja dieettiä jatketaan niin pitkään kuin tarve vaatii. Tälle vuodelle onkin luvassa tytön tarhaan meno ja mun duuniin palaaminen. Siinä saa taas arjen pyörittämisen opetella uudelleen 🙂
Kaiken kaikkiaan melko vauvantuoksuinen ja treenin täyteinen vuosi. Kropan kanssa olen taistellut vaikka kuinka paljon ja nyt tuntuu, että alkaa vaikeudet helpottaa 🙂 Tästähän on suunta vain koko ajan ylös päin!
Oliko teillä hyvä vuosi? Mikä oli vuoden kohokohta?

3 kommenttia

  1. Sanna kirjoitti:

    Kyllä oot ollu supertehokas 🙂 Täällä vuosi meni vuoristorataa, mutta parasta antia on ollut kuntosaliharjoittelun aloittaminen ja jatkaminen, terveellisten ruokailutapojen oppiminen sekä miehen huima innostus pitää huolta itsestään ja minusta.

  2. Joan kirjoitti:

    Kiva katsaus vuoteen! 🙂 Ite en kyl jaksa moista tehdä 😀 En tykkää ikinä muistella menneitä. Ehkä sitä tykkäis jos ois tommonen pallero syntyny ku sulla ;DHei mikä on sun tavote kun treenaat? Meinaatko joskus joihinkin kisoihin vai…?

  3. Jonna1983 kirjoitti:

    Sanna: no olenhan säkin sit ollut tehokas! Eikö olekin mahtavaa kun on sellainen kumppani jolla on sama harrastus ja intressit? En tiedä miten pystyisin olemaan ihmisen kanssa joka ei kannustaisi treenaaminen ja jakaisi samanlaista elämäntyyliä :)Joan: mä olen pari vuotta sitten kisannut viimeksi, mut en kyllä tiedä nousenko enää lavalle. Fysiikka minkä haluan seuraavan kerran lavalla esitellä on aika kaukana tämän hetkisestä… Nälkä kasvaa syödessä! Mut katsotaan miten tässä innostuu. Lihasta haluan rakentaa koko ajan lisää oikeisiin paikkoihin, pysyä kunnossa ja ennen kaikkea nauttia treenaamisesta! Kaikki muu tulee siinä ohessa jos on tullakseen.Hih, kyllähän tuohon taas tuntemiseen poikineen sai vierähtämään kun kävin kaikki vuoden postaukset läpi eli työlästä hommaa! Musta on välillä ihan kiva katsella taakse päin elämässä. Varsinkin treeneissä kehittymisen näkee vain jos välillä selailee kuvia ja treenejä taakse päin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *