Rankkoja nuo Tampereen reissut :)
Huh, mikä lauantai tuli vietettyä! Lähdin lauantaina kahdeksan aikaan junalla kohti Tampesteria. Vähän ennen asemaa piippas puhelin ja Heinäharavahan se siellä kyseli, et koska tää tyttö on perillä ja mitä on suunnitelmissa. Päätettiin tehdä treffit UFS:lle.
Junasta ryntäsin pää kolmantena jalkana suoraan valkuille UFS:n kaupalle. Vähän jänskätti, et mitä kommenttia tulee, kun en oo viime aikoina juuri jaksanu tehdä aerobista ja syömisetkin on karannu välillä aika railakkaasti rukkasesta. Kunto oli kuulemma kaikesta huolimatta mennyt eteen päin ja kehitystäkin tapahtunut. Bueno! Siinä tuumailtiin vähän aikaa reenijuttuja ja aloin kinuamaan muutosta treeneihin. Jos ees pari lisäsarjaa sais, pliiiiiiis. Kevyt naurahdus ja kommentti: ” tuota.. sulla on nää sarjamäärät jo nyt melkein korkeammat kuin osalla pro kisaajista niin jospa keksittäis jotain muuta…?” Juu, mullehan passas! Koko treenisysteemi pistetään uusiks ja päälaelleen. Jei! Pääsen kokeilemaan ihan uutta systeemiä mikä on ollut valkullakin nyt käytössä valmistautuessaan Tampan kisoihin. On kuulemma kova ja rankka treeniä, mut eipä haittaa! Mitä kovempi niin sen parempi mulle. Sitähän ne valkutkin sano, ”et annetaan tytön reenata, kun kerta tykkää reenata..” Ja milläs muulla sitä kehitystä tulis kuin kovalla treenillä? Ei sitten niin millään. Paitsi tietty pitää olla ruokailut kunnossa ja lepo ja lihashuolto ja….
Vähän poikkes taas asiasta. Nii, heinäharava tuli sit hakemaan mut siitä valkuilta ja tuumailtiin et mitähän keksittäis. Heitin pienen idean ilmaan Särkänniemestä. Ja sinnehän sitä sit päädyttiin! Pienten mutkien kautta tosin, kun juttua riitti niin paljon että unohdettiin katsella millä kadulla kävellään 🙂 Sitä sattuu ja tapahtuu ja tulipahan ainakin tehtyä aerobista!
Niinhän siinä taas kävi, että aika loppu kesken. Onneks huomattiin ajoissa, et mun on pakko lähteä jo viiden junaan ellen halua odotella Pieksänmäellä paria tuntia. Ens kerralla pitää varata koko päivä hurvitteluun niin varmasti saa kahlattua joka hemmetin värkin läpi. Ja koska mun tuurista oli taas kyse niin Pieksämäen vaihto oli tunnin myöhässä. Ihanaa. Onneks sattu yksi tuttu toisen duunipaikan kautta vastaan ja päädyttiin kaljalle (minä sidukalle) Pieksämäen hienoon asemaravintolaan. Siinäpä se aika meni nopsaan höpötellessä, kun tajuttiin että ollaan joskus treenattu karatea samassa tyylisuunnassa ja oltu samoilla leireilläkin 🙂 Kenties tänne Kuopioonkin saadaan perustettua uus treeniporukka ja minäkin voin mennä potkimaan ja hutkimaan kevyen seitsemän vuodet treenitauon jälkeen. Ei oo paikat enää ihan niin notkeet kuin sillon oli.. Ei nouse enää koipi lähellekään päätä, sillon nousi ja vieläpä aika helposti.
Perinteeseen kuuluu, et valkkujen tapaamisen jälkeen on lupa herkutella eli Makuunin Ben&Jerry´s altaan kautta kotio 😀 Junassahan jo vetäsin 30 senttisen Subin patongin.. Isäntä oli vuokrannut Friday 13th leffan uusimman version. Hyi helvetti mikä leffa.. yyyh sitä teurastusta. Näin jälkeen päin aateltuna se taiskin olla aika hyvä leffa! 😀 Pysy ainakin sykkeet korkealla.
Eilen illalla sain kunnon selkähieronnan ja tänään on selkäpuoli ollu aika arkana. Huomiseen postaukseen sit pari selkäkuvaa tiedossa! Aukee muuten aika eri tavalla kun on lavat runnottu kunnolla auki.. Näyttäis muutenkin tulleen vähän kehitystä 😉
Nyt goisaan…zzzzzzzzzz….
Taitaa olla Dory tuo Nemon kaveri… Tai Nemon isän, mutta silti 🙂
Joo niin olikin! Nemon kaveriha se oli 🙂
Vddu mikä kuva, ihan kun ois useempikin tuoppi menny!Olj kivvoo, joskus uuvestaan.
Oon vähän kade tosta Särkänniemestä, kun ittekkin piti sinne suunnata lomalla…Mutta nythän sekin on sitten nähty sun kuvien muodossa :)Muskleselkää odotellessa 🙂
Kivoja kuvia. Itsekin olisin halunnut käväistä kesän aikana jossain huvipuistossa, mutta vanhana ja vielä dieettiläisenä päädyin siihen tulokseen, että kummitusjuna ja kalojen silittely olisi varmaan olleet ainoat huvitukset 🙂 Normaalistikin yrjö tulee kylään ja naama muuttuu vihreäksi noissa vekottimissa. Hyvä kun kunto oli parantunut! Tsemiä treeneihin.