Pitäisikö tuntea syyllisyyttä?
49
Kerroin keskiviikon postauksessa tavallinen tiistai mun matkassa, että vien tytön mun iltavuoropäivinä tarhaan aamupäivällä ja käyn itse vielä salilla ennen töihin lähtöä. Käytännössä tällaisia päiviä on 1-2 viikossa. Eräs lukija kommentoi, että potisi itse varmasti syyllisyyttä jos veisi itse lapsen tarhaan ja painelisi itse salille. Aloin miettiä asiaa omalle luonteelleni ominaisesti pidemmän kaavan mukaan.
Mun mielestä lapsen arjessa kaikista tärkeintä on säännöllisyys ja rytmit. Varsinkin näin pienellä lapsella kuin meilläkin on. Lapsen elämä on huomattavasti tasapainoisempaa kun samat asiat tapahtuvat päivittäin samoihin aikoihin. Meillä mun vuorotyöhön siirtyminen on itseasiassa tuonut helpotusta aamuihin, koska silloin tyttökin saa nukkua niin pitkään kuin unta riittää. Minä vien tytön aamupäivällä tarhaan niin että hän ehtii mukaan päiväkodin askareisiin, lounaalle ja päiväunille. Mies hakee vastaavasti tytön sitten iltapäivällä kun minä olen töissä. Sanokaa vaikka itsekkääksi tai miksi vain, mutta kyllä mä tahdon viettää hieman omaa aikaa myös iltavuoropäivinä ja tahdon myös treenata tietyn verran viikon aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös iltavuoropäivinä täytyy mennä salille ja luonnollisesti ennen töitä, koska illalla on miehen vuoro treenata.
Mä en ole yhtään kertaa potenut syyllisyyttä siitä, että vien tytön tarhaan ja painelen itse salille tai omille asioilleni. Kyse on kuitenkin vain parista kolmesta tunnista. Sitä en ymmärtäisi, että lapsi viedään tarhaan kun itsellä on vapaapäivä. Tuskin kukaan iltavuorolainen potee huonoa omaatuntoa jos itse menee kahteen töihin mutta lapsi täytyy viedä kahdeksaksi kouluun? Täytyy muistaa ettei päiväkotiinkaan voi laukata lapsen kanssa ihan miten sattuu vaan täytyy ottaa huomioon myös päiväkodin päivärytmi sekä muut lapset. Ihan samalla tavalla en voi iltapäivällä mennä tyttöä hakemaan millon sattuu vaan täytyy miettiä onko käynnissä esim. välipala. Kyllä meillä on niitäkin aamuja kun vien tytön myöhempään tarhaan ja on todellakin niitäkin päiviä jolloin kumpikaan ei treenaa ja ollaan tytön kanssa ihan koko päivä.
Musta ei kyllä koskaan saa sellaista vanhempaa joka unohtaa täysin itsensä ja elää vain lasta varten. Minä tarvitsen omat hetkeni ja treenini pysyäkseni järjissäni ja energisenä lastani varten. Jos joku tahtoo elää vain lastaan varten eikä pidä sen vuoksi itsestään huolta niin be my guest vaan. Ei oo multa pois. Mites teillä muilla vuorotyöläisillä, viettekö lapsen ennen töitä kouluun/päiväkotiin ja menette itse treenaamaan ennen töitä vai jätättekö treenit tekemättä?
Eilen pirteänä töissä 7.20. Omg, oli aikaa ottaa selfie!
Käsitelläänpä tähän samaan syssyyn nyt mun työn määrä työvuoron aikana kun joku lukija on niin kovin huolissaan samaisen postauksen kommenttiboksissa mun työmäärästä. Kyseisenä tiistainahan mulla siis oli iltavuoro ja silloin oli todella hiljainen ilta, koska talossa oli vain yksi lääkäri. Muistakaa nyt hemmetti vie sellainen yksi pieni seikka, että kyse oli YHDESTÄ työvuorosta! Kertooko se mitään mun muista duunipäivistä? No ei. Kyseisen työvuoron aikana mulla olo parikymmentä asiakasta ja jos verrataan tähän päivään niin tänään oli reilusti puolet enemmän. Mun työvuorot siis vaihtelee hektisyytensä puolesta todella paljon. Ja kyllä, hiljaisina päivinä ehtii kirjoittaa blogia ja etsiä joulukorttimalleja. Kiireisinä päivinä saa olla onnellinen jos ehtii syömään (kuten tänään). Eli kyllä mä palkkani eteen töitä teen, tiedoksi vain sinulle jonka mielestä on surullista että minulle maksetaan palkkaa tuollaiselta illalta. Ja vaikka ilta hiljainen oliskin niin labranhoitaja läsnäolo on pakollinen. Vai miltä tuntuisi menettää oma lapsi/puoliso/vanhempi sen vuoksi, koska lääkärissä ei voitu ottaa sydänkokeita labranhoitajan puuttuessa? Kysynpä vaan. Järki käteen hei näissäkin asioissa!
Peace&Love ja hyvää viikonloppua kaikille.
Ihan hyvä ettet pode syyllisyyttä, ei pidäkään. Silloin kun kaikki on kunnossa ja elämä hyvin niin ei tommosia tarvi miettiä ja potea. Hyviä treenejä vaan! =)
Näin on, oikeassa olet 🙂 Ei muuta kuin kovia treenejä sillekin suunnalle! 🙂
Ihme syyllistämistä… Kyllä se näin on, että päiväkoti on meilläkin toivonut, että lapset tuodaan hoitoon niin, etttä pääsevät mukaan päivän touhuihin… eikä haeta esim kesken ruokailun tai päikkäreiden. Meillä lapset menee aina aamulla hoitoon isännän iltavuoroviikoilla, tosin puoli tuntia myöhemmin kuin normaalisti jos minä heidät veisin… ja lapset tykkää olla hoidossa =) Hyvä sinä =)
Juu, meillä on kans toivottu ettei päiväuniaikaan mennä eikä ruokailuiden aikaan ja tätä toivetta ollaan noudatettu 🙂
Moi, meillä lapsi 3v on 4pv/vko päiväkodissa ja hoitoaika yleensä n 8.30/9-16/16.30. Minustakin rytmi lapselle on tosi tärkeää! Itselläni on iltavuoro kerran viikkoon ja todellakin lapsi menee viimeistään klo 9 silloin hoitoon, että pääsee aamujuttuihin mukaan. Itse menen aina silloin treenaamaan tai joskus jotain muita asioita hoidan. Enkä myöskään todellakaan pode tuosta huonoa omatuntoa! Koen olevani hyvä äiti ja niin olet tämän blogin perusteella sinäkin 🙂 lapsen etu ja turva menee kaiken edelle, mutta ei se silti sulje pois muuta elämää.
Rytmien muuttumisen huomaa meidänkin tytöllä heti. Yhtä kiukuttelua aamusta iltaan ja päiväunetkin saattaa jäädä välistä ja sitä en kyllä tahdo! Pienelle lapselle rytmit on äärimmäisen tärkeitä ja luohan ne turvaakin noille pienokaisille 🙂 Ihanaa kuulla, että teilläkin mennään samalla systeemillä!
Mä luin tuon edellisen postauksen ja kommentit näin jälkijunassa. Täytyy sanoa että ihan alkoi hymyilyttää 🙂 Nyt voi jo sanoa että taitaa kateelliset pahaa oloaan huudella. Ei se ole jokainen työ herkkua, mutta sekin on niitä valintoja. Sä olet opiskellut ammatin jossa istut paljon päätteen edessä, mut ilmeisesti joidenkin mielestä sun pitäisi tuijottaa seinää kun sattuu hiljaisempi hetki eikä missään tapauksessa olla netissä 🙂
Mun mielestä on vaan hienoa, että on työ jossa ei pomo ole heti niskassa höyryämässä ja keksimässä jotain mukatärkeetä työtä jos yhtenä päivänä on hiljaista.
Mulla kävi mielessä, että millaisissa paikoissa niiden syyllisyyttä tuntevien äitien lapset mahtaa olla? Ei niitä sentään mihinkään selleihin siellä jätetä vesikipan kanssa niinkuin eläinhoitoloissa tehdään 😀 Siellä on kavereita ja tekemistä, mikä sen kivempaa?
JA moni ei sitäkään ymmärrä, että kyllä mun palkka tuli noillakin asiakasmäärillä jo moneen kertaan maksettua! Hiljaiset illat on välillä ihan tervetullutta vaihtelua. Viime perjantaina oli todella hektinen päivä töissä enkä suoraan sanoaen jaksaisi kovin montaa samanlaista putkeen. Aina on paperihommia, tilauksia ym hoidettavana vaikkei asiakkaita olisikaan enkä mä kyllä aio pelkästään seiniä tuijotella hiljaisina hetkinä. Silloin voi tehdä niitä omiakin juttuja!
Haha, tyttö ilmoitti eilen päiväkodissa kun menin häntä hakemaan, että ”äiti, mee pois. Tulit liian aikasin. Haluun jäädä leikkimään” 😀 Tänään saan kuulemma mennä vasta välipalan jälkeen hakemaan vaikka pääsen jo paljon aikaisemmin töistä. Tästäkö tämä nyt sit alkaa? 😀
Hei
Meillä mies tekee vuorotyötä ja hänen iltavuorojen aikaan minä vien lapset hoitoon kello 8. Joskus ollaan mietitty myöhemmin viemistä, mutta siinä tulee, varsinkin pienemmän kohdalla, ongelmaksi päiväkodin rytmi. Eikä kukaan ole asiaa ihmetellyt, mutta tässä taitaa näkyä äitien ja isien ero:)
Minä teen lyhennetty päivää 6 tuntia. Ja käyn salilla suoraan töiden jälkeen kello 15-16. Toisinaan saatan käydä kaupassa tai asioilla ennen lasten hoidosta hakemista. Minä tai mies haetaan lapset aina ennen neljää. Joskus olen tästä saanut kuulla erikoisia mielipiteitä, kun lapset on hoidossa ja minä en töissä.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että tällä tavalla sääatän aikaa ja illat ovat vapaita ja lapsille omistettuja.
Mä olen myös monesti miettinyt tuota, että kävisin hakemassa työpäivän jälkeen tytön vähän myöhemmin tarhasta ja usein näin teenkin jos täytyy käydä kaupassa tai asioilla. Treenejä meillä ei kahden aikaan iltapäivällä ole niin treenit hoidan sitten illalla miehen ollessa kotona tai aamulla jos menen iltavuoroon. Mä arvostan myös suuresti sitä ilta-aikaa tytön kanssa ja mielelläni kävisinkin treenaamassa heti töiden jälkeen. Teen itsekin vielä 6 tuntisia vuoroja ja jos finanssipuoli sallii niin jatkan lyhennettyä työaikaa vielä maaliskuun jälkeenkin kun tyttö täyttää 3 vuotta 🙂
Kyllä ihmisillä on liikaa aikaa huolehtia muiden asioista…. Mielestäni on parempi, että äiti huolehtii myös omasta hyvinvoinnistaan, näinhän sitä jaksaa olla paremmin lapsensa kanssa ja antaa hyvän esimerkin lapselleen hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista. Jostain syystä lapsen hoidosta saadaan aikaan aina tappelua, kuitenkin pitäisi muistaa että kovinkaan monen elämäntilanne ei ole samanlainen kuin toisen. Ja mielestäni blogisi kautta ainakin välittyy, että olet kuitenkin erittäin paljon lapsesi kanssa ja touhuat hänen kanssaan kaikenlaista, joten tuskin se keneltäkään on pois jos käyt treenaamassa ja yksin asioilla. 🙂 Tykkään sun blogista tosi paljon, sitä on kiva lukea! 🙂
Näinpä, ihmiset harvoin muistaa sitä että meidän jokaisen elämän tilanne sekä työajat ovat erilaiset. Luonnollisesti siinä vaiheessa kun tyttö alkaa harrastaa omia juttujaan niin jompi kumpi vanhemmista luopuu omasta treenihetkestään. Sitten ollaankin taas uusien haasteiden edessä 🙂 Mulle on tosi tärkeää, että tyttö saa hyvän esimerkin terveellisistä elämäntavoista ja niihin mun mielestä kuuluu myös liikunta. Tyttö olis jo kovasti tulossa mun matkaan treeneihin katsomaan, mutta en oo vielä uskaltanut ottaa mukaan jos ei viihdykään…
Toi pieni treenihetki päivässä piristää aina kummasti mieltä ja pitää minutkin energisenä! Silloinhan sitä jaksaa tytönkin kanssa touhuta kotosalla vaikka mitä 🙂 Kiva kuulla, että tykkäät blogista! Ihana kuulla <3
Hih, kyllä, minäkin vien lapsen tarhaan juurikin rytmin vuoksi ennen iltavuoroon menoa 🙂 Meillä molemmat tekevät vuorotyötä ja lapsella on hoitopäiviä 15pv/kk. Joskus sattuu olemaan hoitopäivä jopa silloin kun olen itse vapaalla ja silti, hyvällä omallatunnolla, vien tytön tarhaan koska hän nauttii siellä olemisesta ja koskaan ei siitä huolimatta ole täyttä viikkoa päiväkodissa 🙂 Ihanaa joulun odotusta sinulle ja perheellesi- blogisi on ihana ja antaa sinusta kyllä perhekeskeisen kuvan. Kun äiti ja isä voi hyvin, perhekin jaksaa paremmin ♥
Toi olis kyllä kiva, jos ei tarvitsisi kuin 15 pv olla kuusta päiväkodissa! Meillä arkivapaita on niin harvoin, että pidän tytön aina kotona niinä päivinä. Käytännössä silloin on joki sairaana tai päiväkoti kiinni jos viikolla ollaan kotona. Toisaalta oon kyllä ihan tyytyväinen tähän meidän suht säännölliseen rytmiinkin 🙂 Tyttö viihtyy todella hyvin päiväkodissa ja välillä tulee sanomista kun haen hänet liian aikaisin 😀
Oikein ihanaa ja rauhallista joulun odotusta sinullekin! 🙂
Mitä tuota syyllisyyttä potemaan! Me miehen kans ollaan kumpiki samassa (omassa) yrityksessä töissä, poika 2v hoidossa ma-to 8-16. On aamuja jolloin meen eka salille ja sit töihin, tai iltapäivällä lopetan aiemmin ja meen ruokakauppaan/siivoon kotona. Tässä tietty se etu että voi tehdä tollasia työpäiviä koska itse oman palkkansa maksaa
Yrittäjyydessä on kyllä se hyvä puoli, että voi itse sanella päivärytmin 🙂 Aika lailla samalta kuulostaa kuin meilläkin, paitsi aamulla mua ei salille sais mikään ennen töitä 😀
Ennen tätä äippälomaa, kun olin yövuorossa 04:00 asti niin mies tai välillä minä vein esikoisen kasiksi päiväkotiin, vaikka mulla oli seuraavaksi iltavuoro. Enkä todellakaan potenut siitä huonoa omatuntoa! Pitää äidinkin huolehtia hyvinvoinnistaan ja esim. tässä mun esimerkkitapauksessa, nukkua. 🙂
No juu, kyllä mäkin tossa tapauksessa nukkusin! EI oo mitään herkkuhommia noi yöduunit. Nimim. 7 vuotta niitä tehneenä…
Ja se piti vielä sanoa, että arkivapailla ei meilläkään viety päiväkotiin. 🙂
Joo höpsis! Sun kuviot on erittäin jees! Minäkin hyödynnän iltavuoroja/ lyhyttä työpäivää erittäin kiitollisena treenaamiseen. Tänään en niin tehnyt ja lapsi oli päiväkodissa erittäin närkästynyt, kun kävin hakemassa hänet jo klo. 14 ( yleensä 15:30-16:00). Ja niinhän se on, että tunnista treeniä saa pari tuntia laatuaikaa.
Kiva hyvän mielen blogi sulla!
Mäkin hakisin mielelläni tytön jo klo 14, mutta eilen hän ilmoitti etten saa enää tulla niin aikaisin 😀 Jää kuulemma leikit ja välipala kesken. Tänään pääsen jo yhdeltä töistä, mutta voin siis mennä vasta klo 15 hakemaan.. HYvää aikaa itselläni siivota kotona!
Hei ihan oikeesti nyt ihmiset… Ei helvetti :D. Vuoden äidit vauhdissa! Onks nää niitä niitä kaksplus-mammoja?? Mites esim mä kun olen yrittäjä ja mulla usein asiakkaita/ryhmäliikuntaa iltaisin?! Päivällä saatan jopa ottaa päiväunet jos on aikaa ja illalla rankat jumpat!
Mutta hitsi kun meillä lapsi on perhepäivähoidossa eikä enää yhdeksän jälkeen voi lasta viedä kun PPH niin on toivonut. Ja hakeakkin voi vasta kolmelta aikaisintaan! Kyllä tää menee nyt vaikeaksi… Lapsi traumatisoituu. Vähintään.
Eikä, siis kehtaat ihan päiväunet ottaa!? Törkeetä…. 😀 Perhepäivähoitajilla on muuten varmasti vieläkin tarkemmat noi tuonti- ja hakuajat kuin päiväkodissa mitä oon ymmärtänyt.
”Täytyy muistaa ettei päiväkotiinkaan voi laukata lapsen kanssa ihan miten sattuu vaan täytyy ottaa huomioon myös päiväkodin päivärytmi sekä muut lapset. ” Lastentarhanopettajan näkökulmasta musta on upeeta, miten joillekin päiväkoti on vielä muutakin kuin säilytyspaikka tai täysihoitola, jonne tullaan ja josta mennään täysin omien menojen ja mielihalujen mukaisesti. 🙂 Sitä paitsi ei minustakaan olisi kiva mennä aina kesken treenien paikan päälle tai vasta sen jälkeen kuin ne ovat jo ohitse?
Niin kuin sinäkin sanoit, niin säännöllisyys ja rytmit ovat erittäin tärkeitä pienten lasten elämässä. Lasten päivät ovat miljoona kertaa tasapainoisempia, kun he pystyvät ennakoimaan päivän kulkua. 🙂 Varsinkin, jos joka tapauksessa tarvitsee päivän aikana hoitoa, niin parempi vain pysyä tutussa rytmissä!
Ja mitä treenaamiseen tulee, niin tottakai äidillä saa ja PITÄÄ olla omaakin aikaa. Älä vain jää murehtimaan näitä kaksplus-mammojen kommentteja. :’) Kyllä ne itsekkäät ja omaa napaansa tuijottelevat äidit löytyy ihan jostain muualta kuin sinun ruudun takaa. 😉
Ihanaa viikonloppua Jonna! <3
No eipä tulis mieleenkään viedä lasta vain säilytykseen tai täysihoitoon päiväkotiin. Kyllä siellä tehdään lapsenkasvatuksellisesti erittäin arvokasta työtä! Ihan mieletöntä miten paljon uusia taitoja tyttökin on oppinut juuri päiväkodin ansiosta, kuten kuivaksi opettelu, erilaiset motoriset taidot ja puheen kehitys, joka on meidän mimmillä ollut aika huimaa. En olis ikinä uskonut, että vajaa 3-vuotias puhua pälpättää noin hyvin ja tuollaisia asioita kuin meidänkin tyttö 🙂 Olet todella hienossa ja arvokkaassa ammatissa!
Juu, mä olen samaa mieltä sun (ja monen muun kommentoineen) kanssa, että vanhemmillakin täytyy olla omaa aikaa. Ei tätä arkea muuten jaksaisi 🙂
Ai että mua rupesi ärsyttämään tollaset kommentoijat, miten ne okein näitä blogeja lukee, juuri sillä silmälläkö että pääsevät huomauttaa jostain yksittäisistä lauseista että jahas sielläpä ei tuo äiti nyt uhraa koko elämäänsä lapselle ja vielä hiljaisena työiltana kirjoittaa blogia. Just ton takia monet voi pahoin tässä maailmassa kun aina ollaan arvostelemassa toisten tekemisiä. Tollaset marttyyri äidit voi mennä ihan itseensä. Ja nyt kun sanon että mulla ei ole lapsia niin voikin joku äiti ihminen sanoa että enhän minä mistään mitään tiedä…. 🙂 lapsesta huolimatta saa ja pitää olla oma elämä!
Näitä tyyppejähän liikkuu aika paljon… Luen itse aika paljon lífestyle-tyylisiä blogeja siellä ollaan kyllä huomauttelemassa milloin mistäkin pikku seikoista. Mokomat pikkusieluiset ihmiset…
Hei,
Asiaa!
Ei se tee äidistä yhtään sen huonompaa, jos pitää huolta itsestään ja harrastuksistaan! Ei lapsen saaminen tarkoita sitä, että olet 24h äitinä. Totta kai pitää tehdä myös omia juttuja ja siitä ei tarvitse tuntea tippaakaan huonoa omaatuntoa.
Pidä tämä asenne!
Juurikin näin! Kyllä itsestään täytyy pitää huolta, jotta jaksaa huolehtia lapsesta 🙂
Oon lukenut blogiasi jo pitkään mutten ole vielä kertaakaan kommentoinut. Nyt oli pakko. Sinun ei todellakaan pidä tuntea huonoa omatuntoa tai syyllisyyttä siitä, että viet lapsen päiväkotiin aamulla vaikka menisit itse vasta iltaan töihin. Rutiinit on tärkeitä lapsille ja on hienoa että vanhemmat ajattelevat asiaa myös päiväkodin ja sen toiminnan kannalta. Ja on myös erityisen tärkeää että vanhemmat pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan, siinä ei ole mitään väärää. Ja mitä tuohon työ asiaan tulee niin varmasti sadoissa työpaikoissa on hiljaisempia aikoja jolloin työntekijät kerkiävät käymään netissä ja tekemään muitakin kuin työhön liittyviä asioita. Ja mielestäni siinäkään ei ole mitään väärää. Eli siis ei kannata välittää muiden mielipiteistä ( vaikka tiedän että varmasti risoo tollaset kommentit) ja kannattaa jatkaa elämistä niinkuin itse parhaaksi näkee 🙂 blogista näkee että olet selkeästi hyvä ja rakastava äiti ja varmasti ajattelet kaikessa toiminnassasi lapsesi parasta 🙂
Mitäpä tuohon sanomaan, samoilla linjoilla ollaan! Oon todella onnellinen, että meillä on myös hiljaisempia vuoroja, koska kukaan ei jaksaisi tehdä esim. sellaisia vuoroja mitä mulla perjantaina olisi kovin montaa putkeen. Laskettiin kollegan kanssa, että kuuden tunnin vuoron aikana mulla kävi 50 asiakasta… Vähän piti kiirettä!
Samalla mallilla täällä jatketaan 🙂
Meidän perheessä molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä. Isompi lapsi on jo koulussa ja pienempi on päiväkodissa (5-vuotias).
Itse sumplin omat työvuoroni miehen vuorojen mukaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että toinen on viikonlopun kotona ja toinen on töissä. Samoin ollaan lähes vuorotellen iltaisin töissä.
Tämä mahdollistaa sen, että poika saa olla tavallisessa päiväkodissa eikä vuoropäiväkodissa.
Hoitopäiviä pojalle on 15 päivää/kk. Tuo 15 päivää ei ole tullut kuin ehkä kerran täyteen kahden vuoden aikana.
Meillä poika viedään päiväkotiin klo. 9.00 vaikka meistä vanhemmista toinen menisi töihin vasta klo: 14.00 (toinen on siis tällöin aamuvuorossa). Tällöin käyn aina itse myös salilla ennen töitä. Mielestäni olisi melko hullua viedän poika vasta lounaalle klo: 11 tai jopa vasta päiväunille klo: 12. Tällöin poika olisi päiväkodissa vain syömässä ja nukkumassa, kun hänet sitten haetaan päiväkodista kotiin joko klo: 15 tai 16.
Ja meillä poika on joskus päiväkodissa jopa silloin kun toinen meistä vanhemmista on kotona, vapaapäivällä! Toisinaan meidän työvuorot miehen kanssa menevät niin ristiin, että pojalle tulisi viikkoon vain 2 päiväkotipäivää. Tällöin laitan yhden ylimääräisen päivän jommankumman vapaapäivälle. Mehän myös maksamme joka kuukausi 15 päivästä, vaikka niitä kaikkia ei käytetä.
Ja syyllisyyttä en minäkään suostu tuntemaan!
No joo, mun mielestä olisi myös ihan hullua viedä lapsi vain syömään ja nukkumaan päiväkotiin. Leikkiminen ja toisten lasten kanssa puuhasteluhan se kaikista mukavinta on ainakin meidän tytön mielestä. Vuorotyöläisenä täytyy ottaa oma aika myös omille harrastuksille! Kyllä mekin sen verran päiväkodista kuukaudessa maksetaan, että vien tytön ihan mielelläni sinne päivittäin. Toisinaan on kyllä mukavaa myös olla kotosalla jos mahdollisuus siihen tulee 🙂
Ihan turha näistä jutuista on tosiaan potea syyllisyyttä! 🙂
Me asutaan maalla ja pojalla on tällä hetkellä 2-3 pv hoitoa viikossa, mutta silloinkin kun oli täyttä viikkoa niin 8 vein, sen jälkeen salille, kouluun ja kauppaan 20 kilsan päähän, juurikin, että illat ovat vapaata aikaa perheelle eikä tarvitse laukata minnekään. Rytmi pysyy ja nykyään haen pojan heti välipalan jälkeen. Viihtyy hoidossa ja kotipäivinä kyselee kavereiden perään heti aamulla.
Paljon on ollut keskustelua kavereiden kanssa tästä syyllisyysasiasta, enkä omastani ole ehkä vieläkään osannut päästää täysin irti. Syynä tähän pojan isä joka valittaa, että olen itsekäs tehdessäni vain ”opintoja” päivisin ja poika on hoidossa, lapsen paikka kun on äidin kanssa kotona jne. jne.
Tällä hetkellä tämä sopii meille kuitenkin hyvin, vaikken pääsekkään nyt treenaamaan. Poika viihtyy hoidossa ja saa aktivitteetteja joita kipeä ja supisteleva äiti ei voi tarjota kotona tällä hetkellä. Aion pitää hoitopaikan myös mammalomalla ollessani, ensin tulee nostokielto jne. ja antaahan antaa äidille hetkittäisiä hengähdystaukoja jaksaa kahden pienen kanssa. Ja miksi toisaalta ottaa 2,5 vuotiasta hoidosta pois, johon on tottunut vuoden ikäisestä? 2 päivää viikosta ei ole paljon, mutta äidin jaksamisen kannalta se on ensi arvoisen tärkeää.
Itse tarvitsen myös sen oman tilan, treenin ja elämän, harmi kun kaikki eivät sitä ymmärrä ja tätä syyllistämistä tulee aina silloin tällöin. Mutta ei tunneta sitä syyttä suotta! Kyllä jokainen sisimmässään tietää onko hyvä äiti vai tarvitaanko jossain osa-alueella petraamista.
Mä olen sen jo päättänyt, että jos jossain vaiheessa vielä toinen lapsi siunaantuu niin tyttö jatkaa päiväkodissa! Hän kun siellä viihtyy niin miksipä ei? Samalla äidille ja vauvalle jäisi aikaa totutella omaa rutiiniin ja nukkua univelkoja pois. Parempi isommallekin lapselle kun on päivä täynnä aktiviteetteja ja kotona odottamassa virekä ja hyväntuulinen äiti. Näin mä vaan näen asian.
Tämäkin on toki asia, jonka jokainen tekee omalla tavallaan, mutta näin mä tekisin 🙂
Mitä noihin rytmeihin ja säännöllisyyteen vielä tulee niin meillä kun oli tyttö syksyllä kaksi viikkoa lomalla päiväkodista niin olihan homma totutella taas sinne uudestaan! Vaikka lomailu on kivaa, rentouttavaa ja suotavaa niin lapsen rytmiä se häiritsee paljon. Onneksi noi tottuu aika nopsaan taas vanhaan rytmiin 🙂
Kyllä minä ainakin vein lapsen päiväkotiin jos joskus sattui olemaan arkivapaa.. Niitä oli niin harvoin että todellakin vein ja keksin kyllä ihan yksikseni ohjelmaa koko päiväksi! tai olin sitten tekemättä vaikka mitään 😀 ne oli sellasia luxuspäiviä 😀 nyt onkin lapsonen jo koululainen.. 🙂
Haha, kyllä mäkin keksisin vaikka mitä tekemistä! Joskus olis ihan kiva vaan istua hiljaa sohvalla ja nauttia siitä kun ei tarvitse tehdä yhtään mitään 😀
Meilläkin tyttö viedään päiväkotiin klo 10, jos minä menen iltaan klo 13, mies hakee sitten tytön klo 18 (kun on yrittäjä, niin tekee töitä viikolla ainakin klo 18 saakka). Tämä oli päiväkodin toive, näin tyttö ehtii aamu-ulkoiluun ja siitä sitten syömään, ei olisi järkeä viedä tyttöä suoraan päiväunille. Toisinaan käytän tuon pari tuntisen treenaamiseen tai muihin asioiden hoitoon. Toisinaan olen myös treenannut lyhennyspäivinä heti töiden jälkeen 14-15.30 ja hakenut tytön tarhasta klo 16 tällöin ei tarvitse sitten illalla lähteä enää minnekään ja voi viettää koko illan lapsen kanssa. Olen myös laittanut tytön päiväkotiin vaikka minulla on ollut vapaapäivä, koska välillä on vaan ehdittävä hoitaa asioita tai ihan levättävä tai tehdä jotain omaa hyvinvointia tukevaa juttua, kuten treenaaminen. En ole kokenut huonoa omaatuntoa noista, koska tällä tavoin minä saan välillä omaa-aikaa ja jaksan olla parempi äiti lapselle, kun saa pidettyä huolta myös itsestä.
Äitiyslomalla uuvutin itseni täysin, kun halusin hoitaa kaiken itse lapsen ollessa koliikivauva. Kun lapsi oli 9 kk olin niin väsynyt, että olin seota. Sen jälkeen älysin onneksi, että superäidin leikkiminen on vaan kynttilän polttamista molemmista päistä ja tajusin, että ei voi elää pelkästään lapselle, vaikka hän tärkein minulle elämässäni onkin. Hyvinvoivat vanhemmat voivat antaa lapselle niin paljon enemmän, kun loppuunpalaneet ”supervanhemmat” ja hyvinvointiin kuuluu myös vanhempien vapaapäivät ja yhteinen aika ilman lasta.
Vuorotyössä sairaalassa minullakin on välillä hiljaisia hetkiä, kun potilaita ei ole kuvattavaksi. Silloin kyllä ehtii vaikka netissäkin käymään, tai vaikka jotain lehteä selata. Toisinaan sitten paiskitaan vuoron alusta loppuun niin tukkaputkella, että hyvä että tosissaan syömään ehtii. Päivystävät hoitajat ym. Sairaalahenkilökunta tekee äärimmäisen tärkeää työtä ja eipähän tuossakaan kommentoija ole ajatellut kokonaisuutta. Töissä on oltava paikanpäällä ja joskus sattuu niin, että potilaita ei koko ajaksi riitä. Uskoisin kuitenkin, että palkan eteen tulee kyllä ihan riittävästi töitä tehtyä jokaisen sairaalassa työskentelevän
Juurikin näin! Itsensä loppuun polttaminen on typerintä mitä voi tehdä, supervanhemmuus ei aina takaa onnellista loppua, päinvastoin. Jokainen meistä tarvitsee aikaa myös itselleen, jotta jaksaa taas olla se hyvä vanhempi ja touhuta pienokaisen kanssa 🙂
Välillä mä kyllä kaipaan sairaalamaailmaan ja varsinkin päivystysvuoroihin! Jos niitä olis harvakseltaan niin ne olis kivoja 🙂 Onneks meillä on täälläkin välillä todellisia kiirepäiviä niin osaa arvostaa myös niitä hiljaisempia hetkiä. Paikallahan töissä on oltava, oli sitten hiljaista tai ei. Koska tahansa voi ovesta kävellä hätätapaus..
Kommentin lopusta putosi pois pätkä
Hyvää joulunodotusta Jonna sinulle ja perheellesi
Kiitos, samoin sille suunnalle <3
Nyt on tullut kaikilta niin samankaltaisia kommentteja, että kirjoitampa miten täälläpäin 🙂
Voisi oikeastaan typistää asian niin, että päiväkodista tulee syyllistämistä vanhempia kohtaan, mikäli lapsi on tarhassa, kun vanhempi on vapaalla. Meilläpäin päivähoito on joustamaton päivien suhteen eli jos menee sovitut päivät yli niin heitetään heti seuraavaan maksuluokkaan loppu toimintavuodeksi. Näin kävi meillä ja päiväkodista sanottiin, että ei lapsia silti tarvi tuoda 15 päiväksi hoitoon vaikka te maksattekin siitä. Vapaapäivät mielellään kotona. Kuitenkin pitää maksaa 15 päivästä. Tarhasta on toivottu myös mahdollisimman lyhyitä päiviä niin helpottaa heitä. Kyllä näistä tarhan kommenteista on hieman syyllisyyttä potenut. Rytmin olen lapsilla pitänyt ja päivät on minimissään 8.30-14.
Lieneekö tuo tarhan ”syyllistäminen” johtunut siitä, että kuormitamme tarhaa kun meillä on 3 päiväkoti-ikäistä 🙂
Höpsistä vaan! Teillä on hyvät kuviot kaiken kaikkiaan 🙂 Rakkautta riittää, töitä tehdään ja itsestä pidetään huolta. Turha hankkia itselleen ongelmia (syyllistämällä itseään) turhasta, kun kaikki on hyvin ja toimii. Murehditaan niistä oikeista asioista, ei turhista 🙂 Jonna olet huippu! Terv. Kahden pienen lapsen äiti joka myös urheilee.
Oikeassa olet, murehditaan niistä oikeista asioista eikä muiden toimintatavoista. Kiva kuulla, että teilläkin jaksetaan urheilla! 🙂
Uuh, onneksi meillä ei ole tuollaista vielä tullut vastaan! Me maksetaan täydestä päivästä vaikkei tyttö aina täysiä päiviä tarhassa olekaan.Yleensä tyttö on siellä max 7h päivässä. Aika omituista, että toivotaan mahdollisimman lyhyitä päiviä… Kyllähän ne päivät menee just vanhempien töiden mukaan, ei sen mukaan miten päiväkoti haluaa. Useimmilla kun on 8h työpäivät + matkat siihen niin ei siinä voi mistään päästä lyhentää 🙁
Haha, teillä riittääkin sitten vilinää kotona kolmen pienen kanssa!
Ja vielä kerran: ei syytä syyllisyyteen! 🙂 Onneksi et sitä selvästikään podekaan. Ja kaiken lisäksi sulla on mitä parhain syy tuohon omaan aikaan, itsestäsi huolehtiminen joka varmasti vaikuttaa myös lapsen hyvinvointiin.
Noista rytmeistä vielä, kuulin juuri äskettäin tapauksesta, jossa hoitoajat oli järjestetty jotenkin tyyliin pari iltapäivää viikossa päiväkodissa, pari päivää mummolassa ja yksi kotona (en muista tarkkaan, mutta jotenkin näin), ja lapsi ei yllätys yllätys ollut sopeutunut päiväkotiin ollenkaan. Itkun kanssa oli jäänyt vielä pitkän ajan jälkeen…. vanhemmatkin olivat myöhemmin todenneet, että taisi tulla tehtyä virhe. Vaikka tuota järjestelyä laatiessaan varmasti koittivat miettiä lapselle pehmeintä ja lempeintä ratkaisua. Mutta ne rutiinit, ne rutiinit.
Monet lapset tosiaan kerran sopeuduttuaan viihtyvät ihan mahtavan hyvin päiväkodissa. Itse juuri tänä aamuna kun tyttö niin innokkaasti jäi sinne, murehdin mitä tapahtuu kun keväällä mitä luultavimmin saa jäädä äipän ja pikkusisaruksen kanssa kotiin. Mietin osa-aikahoitoa… ja joo, tunnen hivenen syyllisyyttä ajatuksesta. En tiedä, olisko se taas sitten tytöllekään kuitenkaan sama asia, kuin tämä päivittäinen. No, en jatka pohdiskeluani tässä pitemmälle. 😀 Keep going, teillä toimii hommat hyvin! 🙂
Jotenkin sitä ehkä ajattelee, että tuollainen ratkaisu olisi lapselle paras, näin varmasti itsekin ajattelisin! Mutta lapsen kannalta joka paikkaan hyppääminen ei ehkä olekaan se paras ratkaisu vaan nimenomaan en tutut rutiinit 🙂
Mä kannustan sua osa-aikahoitoon jos siiihen vain on mahdollisuus! Ensinnäkin isompi saa leikkiä oman ikäistensä kanssa ja päiväkodissa on virikkeitä vaikka kuinka ja toiseksi: sä saat olla vauvan kanssa rauhassa kotona ja opetella pienen kanssa uuteen elämään. Eikä nukkuminenkaan varmasti tee pahaa 😉 Älä tunne syyllisyyttä vaan mieti omaa jaksamistasi, vauvaa ja sitä mitä isompi lapsi kaipaa!
Itselläni ei ole vielä lapsia, mutta mikäli joskus on, niin aijon tehdä juurikin tuolla tavalla kuin sinäkin! Minulla myös on keskimäärin 1-2 iltavuoroa viikossa, ja olen tottunut käymään salilla ennen iltavuorojani, ja niin tekisin vaikka minulla olisi lapsikin. Ihanaa kun joku kirjoittaa näistä asioista. Itse olen ainakin paljon miettinyt sitä, että kuinka sovittaa aikataulut sitten jos itsellä sattuu joskus olla lapsi. Omaa itseään ei saa missään nimessä unohtaa, eikä omia rakkaita harrastuksia jättää varjoon, oli lapsia tai ei.
Ja tosiaan, typerää että yhden työvuoron perusteella heitetään jotain päätelmiä tms. Ymmärrän täysin, että toisinaan töissä on rauhallisempaa ja toisinaan hyvin vilskeistä menoa. Niin on omassakin työssäni.
Hyvä sinä! Hyvä postaus!:)
Trust me, lapsen saannin jälkeen elämä vaan asettuu omille uomilleen ihan sen oman elämäntilanteen mukaan 🙂 JOs tahtoo vaan treenata niin varmasti löytyy aikaa treeneille! Suunnittelemistahan se välillä vaatii, mutta hyvin se menee 🙂