Hae
Palasia Arjestani

8 asiaa minusta, joita ette ehkä tienneet..

..tai sit tiesitte mut ei sen väliä. Ajatuskatkos-blogin Kirsu haastoi mut kertomaan itsestäni kahdeksan random asiaa. Huh, keksinköhän niin montaa! No, tässä niitä tulee, sekalaisessa järjestyksessä.

1. Autot ja niillä ajaminen. Mulla ei ole ajokorttia enkä aja ellei muuteta jonnekin hevonkuuseen, josta lähimpään kauppaan on 50 kilsaa. Mulle on ihan sama minkälainen kärry meillä on kunhan eteen päin pääsee ja muksu, ötökät ja kaikki tarvittavat tavarat mahtuu mukaan. Eipä ole vielä tarvinnut minkään vessan kyytiin hypätä eli miehellä on tämäkin homma varsin hyvin hallussa 🙂

2. Big Kake. Elämäni valo ja kirkkaus. Sotkee paljon ja siivoaa vähän, mutta on silti maailman paras mies 🙂 Tavattiin elokuussa 2005 Kuopiossa Gym99:llä ja seurustelemaan alettiin lokakuussa. Mulla oli itelläni takana neljä pidempää seurustelusuhdetta ja olin jo varma etten koskaan löydä sellaista ihmistä, jonka kanssa jaksaisin olla pidempään. Toisin kuitenkin kävin ja vahvasti näyttää siltä ettei Big K pääse musta koskaan eroon 😀 Senhän mä varmistin jo masussa möyryävällä jälkikasvulla 😀 😀 Vitsivitsi.

3. Ystävät. Joidenkin mielestä olen kuulemma vaikeasti lähestyttävä ja ystävystyminen mun kanssa vaatii aikaa. Mulla on muutamia tosi hyviä ystäviä, joiden kanssa pidän yhteyttä välillä useammin ja välillä harvemmin. Helsingin päässä en ole vielä tosiystäviä saanut, mutta hyviä kavereita kuitenkin. Jostain syystä tulen miesten kanssa paremmin toimeen ja naispuoliset kaverit/ystävät ovat joko lapsuuden ajoilta tai sit salilta.

4. Luonne. Mä olen vuosien mittaan rauhoittunut aika paljon, mutta edelleen temperamenttia, tulta ja tappuraa löytyy tarvittaessa. Viihdyn paljon yksikseni puuhaillen omiani. Jos aloitan jonkun homman niin se on pakko tehdä loppuun, vaikka väsyttäis, nälättäis tai olis kiire jonnekin. Innostun asioista helposti ja kyllästyn yhtä helposti. Toisinaan oon vähän liiankin ankara itselleni, varsinkin harrastusten suhteen. Tästä yritän opetella pois. Raskauden myötä musta on alkanut se viimenenkin kovuus rapista pois 😀

5. Siivoaminen. En todellakaan ole mikään siisti ihminen. Siivous on nykyään mulle harrastus salitreenin ohessa. Siivoan käytännössä joka päivä vaikkei täällä siltä koskaan näytäkään. Mun pitää joka kerta päättää mitä hommia teen tänään ja mitkä jätän huomiselle. Muuten siivousurakka on loputon kehä, joka jatkuu ja jatkuu kun keksin koko ajan uutta puunattavaa. Todella stressaavaa…

6. Perhe. Mun perheeseen kuuluu mun sisko, isä, Big Kake ja hänen vanhempansa ja siskonsa. Mun rakas Sisko on ollut mulle nuoruudesta asti melkein kuin äiti enkä tiedä missä laitoksessa olisin ilman häntä. Oma äitini alkoi vetää viinaa ja eli vain humalatilalle siitä lähtien kun olin 13-vuotias. Samoihin aikoihin vanhempani erosivat ja isä reissasi paljon ympäri suomea. Äidin kanssa olen yhteyksissä oikestaan vain pakosta, mutta en näe häntä kuin ehkä kerran vuodessa. Isän kanssa olen läheisempi. Veljeäni en ole nähnyt yli kuuteen vuoteen enkä puhunut edes puhelimessa, koska häntä ei tunnu kiinnostavan minun olemassaoloni ja mun mielestä isoveljen tulisi olla se joka huolehtii pikku siskosta, ei päin vastoin.  En voisi kuvittellakaan elämääni ilman miestäni ja hänen ansiostaan olen tänä päivän se mitä olen. Hänen perheensä on minulle yhtä tärkeä ja läheinen kuin siskoni. Niin ja kuuluuhan mun perheeseen tietty vielä noi karvaiset otukset ja kohta yksi pieni ihmispötkylä 🙂

7. Nuoruus. Se oli melkoista aikaa se. Pienellä kylällä ei nuorilla ollut juuri muuta tekemistä viikonloppuisin kuin ryypätä ja rellestää ja niinhän me tehtiin. Tuli hölmöiltyä kaikenlaista… Mutsi ei paljon välittänyt mitä tein ja missä menin. Monet kerrat oon ihmetellyt miten musta on tullut loppujen lopuks näinkin normaali. Kaikesta säheltämisestä huolimatta olin hyvä koulussa ja urheilinkin paljon. Ratsastin monta kertaa viikossa ja hoidin siskoni ponia kuin omaani. Ehkä niiden ansiosta järki kuitenkin pysyi päässä. Fiksuin veto oli muuttaa pois pieneltä kylältä isompaan kaupunkiin, hankkia töitä ja koulupaikka. Mutta voin todellakin sanoa oppineeni suurimman osan elämän realiteeteista kantapään kautta. Voinpahan ainakin omalle muksulleni sanoa tulevaisuudessa: been there done that, kun murkkuikäinen väittää minulle vastaan…

8. Matkustaminen. Jos parin vuoden takaista Tukhoman laivareissua ei oteta lukuun niin olen käynyt ulkomailla viimeksi, ööööö…. 15 vuotta sitten. Se Espanjan reissu onkin ollut mun ainoa reissu pidemmälle. Miehen kanssa on monet kerrat suunniteltu reissua, mut ei vaan ole saatu lähdettyä. En ymmärrä miten meillä ei muka ole aikaa ja rahaa, kun monet reissaa helposti pari kertaa vuodessa jonnekin. No, jonain päivänä vielä… Haaveissa olisi ainakin pidempi reissu jenkkeihin ja Thaimaahan. Mä haluaisin myös käydä Japanissa. Katostaan kunhan muksu on isompi niin senkin voisi ottaa sit mukaan 🙂

Hah, homma hoidettu! Mä haastan Verkkarivaimon 🙂

7 kommenttia

  1. Momin kirjoitti:

    Hei hienoa, että rohkenit tuolleen ”avautua” elämästäsi. Jotenkin löysin paljon yhtäläisyyksiä oman elämäni kanssa, tosin mulla on ajokortti 😀 Eikö ole hienoa joskus pysähtyä miettimään ja todeta, etten mä nyt ihan paskasti tässä elämässä olekaan pärjännyt, et oikeastaan kaikki on ihan hyvin 🙂

  2. Jonna1983 kirjoitti:

    Juu, kyllä tässä on jo pitkään aikaa huomannut että asiat on todellakin hyvin. Toisinkin olisin voinut elämäni elää ja päätyä jonnekin aivan muualle. Toki ainahan esim. rahaa vois olla enemmän, omistaa isomman kämpän, matkustaa enemmän, kehittyä paremmin jne mut pääasiahan on kunhan vaan elämän perusprioriteetit on kunnossa niin sillä pötkii jo aika pitkälle 🙂

  3. Satu kirjoitti:

    Oumaigaad. Nää on aina niin hankalia!

  4. Tupla kirjoitti:

    Upeaa, että uskalsit kertoa oikeita asioita. Uskon, että jos joku nuori eksyy lukemaan blogiasi saa niistä uskoa tulevaisuuteen, että se elämä ei olekaan ehkä käsikirjoitettu ihan paskaksi, vaikka teini-ikä sellaiselta voisi vaikuttaakin.& Just tänään kelasin kans, että oli aika hyvä juttu muuttaa pois 6000 asukkaan kylästä isompiin kaupunkeihin. Ku kotiseuduilla käy nykyään kääntymässä, niin tuntuu siltä (niin ihanaa ku siellä onkin) että tekis hyvää niillekin. 🙂

  5. Jonna1983 kirjoitti:

    SAtu: niin mäkin luulin, mut heti kun sanainen arkku aukse niin olisin keksinyt varmaan 20 kohtaa lisää :DTupla: välillä täytyy puhua asiaakin :)Mä en ees mielelläni enää mene kotipaikkakunnallalleni, sen verran huonot muistot kyseisestä paikasta jäi. Ihmiset jauhaa paskaa toisistaan ja luulevat tietävänsä toisten asiat paremmin kuin omansa.. Mä kuulin pari vuotta muuttoni jälkeen, että olin hävinnyt maisemista sen vuoksi, että jouduin johonkin vieroitukseen. Tosi asiassa muutin töiden ja koulun perässä muualle. Niin ja raskaanahan olin ollut 16-vuotiaasta asti. Saas nähdä minkä kokoinen tää mun masussa pyörivä 13-vuotias sit on :DSääliksi tosiaan käy monia entisiä kavereita, jotka samalle kylälle jäivät asumaan. Kovin on pienet elämän piirit siellä eikä meno ole muuttunut yhtään mihinkään 🙁

  6. Johanna kirjoitti:

    Mahtavaa avoimmuutta! (Oon muuten kuvitellut lukevani blogiasi ihan kirjautuneena ja julkisesti, mutten ollutkaan. Virhe korjattu, hyvästi turha anonymiteetti!)

  7. Laura kirjoitti:

    Ou, olipas jotenkin liikuttavaa lukea tuommoisia asioita sinusta..!:o Paljon asioita, joita en olisi edes arvannut susta. Olet rohkea kun avauduit:) Tosi hyvä kirjoitus.T. ”Se yks Kuopion Laura joka on sulla fabossakin kaverina..” 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *