Hae
Palasia Arjestani

Sairastin ärhäkän koronan hiljattain

Sairastin ärhäkän koronan

Sairastin ärhäkän koronan hiljattain ja tämän vuoksi on blogikin kylpenyt hetken hiljaisuudessa. Nyt on jo kuukausi mennyt brittimuunnokseen sairastumisesta ja pikku hiljaa alkaa olo normalisoitumaan. Moni on kysynyt, että oliko se korona normaaliin flunssaan tai influenssaan verrattavissa, niin voin kertoa että ei todella ollut. Jotkuthan sen sairastavat lievänä (mun mies), mutta minun (ja anopin) kohdalla tauti oli raju. Ei niin raju, että kumpikaan meistä olisi joutunut sairaalaan, mutta en kyllä ikinä haluaisi samaa tautia itselleni uudestaan!

Kun sairastuin

Meidän perheestä ainakin minä ja mies sairastettiin korona todistettavasti. Tytöllä alkoi oireet ensimmäisenä, mutta hänet testattiin silloin negatiiviseksi. Seuraavaa testikertaa ei sitten enää tullutkaan, sillä hän ei antanut testiä ottaa. Toisen testikerran aikoihin olin itse niin huonossa kunnossa, että mies joutui lähtemään tytön kanssa kaksistaan drive iniin, eikä näytteenotosta ollut tullut mitään. Eivät olleet yksinkertaisesti saaneet pidettyä tyttöä kiinni. Ihmettelin jälkeenpäin miksi testiä ei oltu otettu sitten nielusta, mutta sitä vaihtoehtoa ei oltu edes tarjottu, joten se siitä. No mutta asiaan. Minä sairastuin meistä viimeisenä. Perjantaina ihmettelin töissä kun olin niin järkyttävän väsynyt. Ihan epätavallisen väsynyt. Illalla alkoi kurkkukipu ja seuraavana aamuna kuume oli ampaissut jo melkein 39 asteeseen. Maanantaina menin testiin, sillä en todellakaan ollut työkuntoinen. Korkean kuumeen lisäksi minulla oli alkanut kova yskä ja keuhko-oireet. Positiivinen tulos tuli maanantain ja tiistain välisenä yönä ja siitä se rumba sitten alkoi. En ole eläessäni puhunut yhden päivän aikana puhelimessa niin paljon kuin tiistaina ja kovassa kuumeessa vieläpä. Soittelin töihin, lääkärin kanssa ja tartuntatautiyksikön kanssa, siskon kanssa ja mitä näitä nyt oli.

Sairastin ärhäkän koronan

Kun ekaa kertaa jaksoin kävellä koirapuistolle.

Taudin oireet

Tiistaina eli taudin viidentenä päivänä kuumetta oli edelleen rapiat 39 astetta, yskä oli järkyttävä, alkoi kauhea räkätauti ja haju- ja makuaisti hävisi. Keskiviikkona alkoi kova silmäsärky. Perjantaina haju- ja makuaisti palasivat, mutta makuaisti oli jotenkin aivan sekaisin. Kaikki suolainen ruoka maistui pelkältä suolalta ja makea pelkältä sokerilta. Koko tänä aikana en pystynyt juomaan juuri ollenkaan vettä, sillä se maistui aivan järkyttävän pahalta. Jatkuvan kuumeen takia en myöskään saanut alas muuta kuin mehua, jogurttia ja banaania. Noilla elinkin sitten pari viikkoa. Perjantaina olin niin huonossa kunnossa, että lähdin tarkastuttamaan keuhkot Malmin korona-asemalle. Olin ihan varma, että jotain on pahasti vialla, sillä olin niin voimaton, kovassa kuumessa ja keuhkot olivat todella kipeät. Mutta ei, mitään ei ollut suuremmin vikana ja sain vain ohjeeksi palata kotiin sairastamaan.

miksi juuri minä sairastin ärhäkän koronan?

Korkeaa yli 39 asteen kuumetta kesti yhteensä 11 päivää ja sen jälkeen vielä pari päivää noin 38 asteen kuumetta, kunnes sairaus päätti armahtaa minua. Olin tuolloin todella heikossa hapessa. Pienikin portaiden nousu sai aikaiseksi kovat ja kipeät yskänpuuskat ja oli pakko ottaa pari tuntia huilia. En pystynyt tekemään oikeastaan mitään. Koiran käytin kerran päivässä lyhyellä pissalenkillä, mies hoiti muut ulkoilutukset. En kyennyt laittamaan ruokaa enkä mitään muutakaan. Olin voimakkaiden oireiden takia eristyksessä yhteensä kaksi viikkoa. Sen jälkeen tauti alkoi hellittää pikkuhiljaa, mutta kiirehtiä ei saanut eikä saa vieläkään. Kaikista kauheinta kuumeen lisäksi koronassa oli jatkuva paha olo. Kun kuume nousi yöllä, otin kuumetta alentavaa lääkettä, odottelin pari tuntia että kuume laskee ja paha olo menee pois, jotta voin syödä jotain pientä. Kun paha olo iski, en voinut syödä enkä juoda mitään. Sitä olotilaa on vaikea selittää, mutta se oli aivan kammottava! Monta kertaa yön hiljaisina tunteina kuumeen noustessa TAAS yli 39, mietin miksi juuri minä sain taudin niin kovana? Ehkä se oli vain huonoa tuuria tai astmasta johtuvaa, mutta kiitän onneani etten tarvinnut sairaalahoitoa. Uskon, että kova yskä johtui ainakin astmasta. Minulla yskä oli niin kova, että oksensin monta kertaa päivässä yskän takia. Välillä limaa nousi niin paljon samalla etten tiennyt tukehdunko yskään vai limaan.

Jälkioireet

Nyt olen parisen viikkoa ollut eristyksen jälkeen sairaslomalla, sillä en ole ollut työkuntoinen. Yskä on ollut edelleen puuskittaista ja muutamia kertoja olen sen takia joutunut oksentelemaan. Yksi päivä saattaa olla tosi hyvä ja olo jo suht normaali, mutta seuraavat kaksi päivää saakin viettää taas sängyn pohjalla. Välillä olo on todella flunssainan ja tukkoinen ja voimat katoaa täysin. Välillä taas energiaa riittäisi vaikka mihinkä, mutta ei uskalla tehdä oikein mitään. Saa nähdä kauanko tätä venkslaamista jatkuu. Ensi viikon keskiviikkona olen palaamassa töihin. Jännä nähdä miten jaksan ja mitä keuhkot sanoo maskista. ’Treenaamaan en todellakaan ole uskaltanut enkä tiedä millon uskallankaan ensimmäisen kerran. Olen tehnyt koiran kanssa kävelylenkkejä ja välillä niiden jälkeenkin olen ollut aivan loppu. Joku tuolla edelleen jyllää ja tekee ilkeyksiään. Kuulemma tämä voi jatkua vielä useamman viikon, mutta sitten mennään täysin sen mukaan!

Haluan tähän loppuun vielä lisätä, että tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole pelotella ketään. Olen kohdannut todella paljon vähättelyä tämän asian osalta ja minun on väitetty mm. valehtelevan sairastuneeni koronaan, koska terveydenhuolloin työntekijänä haluan levittää propagandaa. No, tämä ei todellakaan ole totta. Haluan että ihmiset ymmärtäisivät minkälainen tämä tauti voi olla oikeasti huonokuntoisille, jos se vie hyväkuntoisen työikäisenkin  todella heikkoon tilaan. Voi olla, että juuri sinä voit sairastaa Koronan lievänä, mutta sisaruksesi/vanhempasi/kumppanisi tai paras ystäväsi todella rajuna. Koko sydämestäni toivon, että tästä saatanallisesta ja salakavalasta viruksesta päästäisiin kokonaan eroon ja saataisiin jatkaa normaalia elämää <3

Terveyttä & rakkautta!

Minä sairastin ärhäkän koronan, mutta olettehan te pysyneet terveinä?

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA

12 kommenttia

  1. Outi Karita kirjoitti:

    Huh, kyllä kuulostaa kauhealta ja varmasti kestää palautua, mutta onneksi palautuminen on nyt käynnissä ja suunta parempaan ❤️

    • Jonna kirjoitti:

      Suunta on onneksi tosiaan parempaan päin! Nyt jo töissä takas 🙂

  2. Hoitaja korona-osastolta kirjoitti:

    Voimia toipumiseen! Kiitos, kun toit julkisuuteen koronatarinasi. Minusta tämän on tärkeää, jotta ihmiset oikeasti ymmärtäisivät. Tällä menolla tätä jatkuu kauas ensivuoteen. Itse työskentelen infektio-osastolla, jossa tarpeen mukaan hoidetaan koronapotilaita. Kyllä kaipaan, miten asiat olivat ennen koronaa. Niin työssä, kuin vapaa-ajallakin.

    • Jonna kirjoitti:

      Samoja aikoja kaipaan minäkin! Elämä on ihan mullin mallin monilta osin. Ei auta kuin taistella vastaan ja toivoa parasta. Kiitos kommentista ja tsemppiä sulle todella paljon <3

  3. Eve kirjoitti:

    Iisisti vaan! Keuhokuumeenkin jälkeen ei kuukauteen saa tehdä mitään rasittavaa liikuntaa. Maltti on valttia! Onneksi olet hyvin toipumaan päin. Pitää myös kiittää avoimuudesta asian tiimoilta <3

    • Jonna kirjoitti:

      Jep! Näin ne mullekin sanoivat. Tänään just juttelin erään syyskuussa koronan sairastaneen kanssa ja hän kertoi, että vasta nyt alkaa pikkuhiljaa palautua…

  4. sarankotikolo kirjoitti:

    Kannattaa tosiaan pitää maltti matkassa. Keuhkokuumeen jälkeen kesti noin vuosi, että liikuntaa pystyi harrastamaan samalla tasolla kuin ennen sairastumista. Alkuun ihan pelkkä pidempi seisominen vastasi treeniä. Onneksi rankan sairastumisen jälkeen osaa iloita pienestäkin, kuten mahdollisuudesta ulkoilla. Onneksi se on nyt teillä takanapäin ja voitte sen puoleen olla vähän huolettomammin. Toipumisia!

    • Jonna kirjoitti:

      Ulkoilu on ollut nyt ihanaa! Ilmoitin salillekin, että ainakin tämä kuukausi huilitaan ja katsotaan huhtikuussa tilannetta uudestaan. Nyt pelkkä pyöräilykin on tosi rankkaa…

  5. Katariina kirjoitti:

    Kuulostaa todella rajulta taudilta eikä kukaan tuota itselleen halua! ❤️ Paljon voimia toipumiseen!

    • Jonna kirjoitti:

      Joo, oli aika hurja! Onneksi nyt ei kuitenkään ”tuon pahemmaksi” mennyt 🙂

  6. myprojectisme kirjoitti:

    Mielenkiintoista lukea kokemuksestasi, koska kyllähän se nyt ”kolahtaa” enemmän kun kyseessä on tuttu ihminen. On tosiaan erikoista, miten eri tavalla tämä ihmisiin iskee joten toivotaan että itse edelleen pysyn terveenä <3 Tsemppiä toipumseen!

    • Jonna kirjoitti:

      Niin se kolahtaa aina enemmän, kun jollekin tutulle sattuu. Siitä saa aina enemmän perspektiiviä kuin jonkun tuntemattoman kertomus!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *