Hae
Palasia Arjestani

Köyhällä ei ole varaa elää terveellisesti

OI000014-1

Terveelliset elämäntavat ovat asia, josta puhutaan paljon. Terveellisiin elämäntapoihin liitetään usein myös kalleus. Treenaaminen maksaa, ruoka maksaa ja vitamiinit ynnä muut lisäravinteet maksavat. Sanotaan, että köyhällä ei ole varaa elää terveellisesti, mutta onko tosiaan näin? Onko terveelliset elämäntavat rahasta vai omasta viitsimisestä kiinni? Ihan varmasti, jos eletään oikeasti pienillä valtion tuilla eikä rahat riitä edes mahdollisiin lääkkeisiin, on pakko nipistää jostain ja se jokin on aivan liian usein ruoka. Mielestäni se on kuitenkin väärin. Hyvä ja terveellinen ruoka on asia, joka saa meidät voimaan paremmin ja jos viitsii vähän miettiä niin ne pienetkin pennoset saa riittämään muuhunkin kuin halvimpiin eineksiin. Moni unohtaa sen, että nimenomaan terveellisempi ruokavalio johtaa terveempään kehoon, joka voi taas mahdollistaa esimerkiksi lääkkeistä luopumisen (esim. diabetes, verenpaine, kolesteroli). Työssäni kohtaan tällaisia ihmisiä päivittäin, jotka pelkästään ruokavaliota muuttamalla ovat päässeet eroon lääkkeistä. Käsittelen tässä postauksessa lähinnä ihmisiä, jotka elävät pienellä rahalla. Jätetään sairauksien aiheuttamat seikat (masennus, kyvyttömyys hoitaa itseään, haluttomuus ym) ulkopuolelle. Heidän kohdallaan asia on jo ihan eri.

Elin itse todella pienellä rahalla opiskeluaikana niin kuin varmasti moni muukin on tehnyt. Onneksi oli olemassa edes edullinen kouluruoka. Omille muuttaessani ostin lähinnä eineksiä, koska en osannut laittaa ruokaa enkä siitä mitään tiennytkään. Söin halpoja hampurilaisia, purkkilihapullia, pizzoja ja pinaattilettuja. Mitä nyt sattui milloinkin edullisimmin löytymään. Lihoin parissa kuukaudessa yli 10 kiloa ja olo oli huono ja surkea. Tätä jatkui aika pitkään. Vasta parikymppisenä aloin kiinnostua treenaamisesta ja ruuanlaitosta sekä ravinnosta ylipäänsä. Huomasin kuinka paljon hyvä ja terveellinen ruoka vaikuttaa omaan oloon vs einekset. Löysin halpoja vaihtoehtoja myös terveellisistä ruoka-aineista. Söin paljon broilerin maustamattomia koipia, jauhelihaa, seitä, riisiä, makaronia, perunaa ja muita seosongissa olevia kasviksia, vaikka en sesongista silloin mitään tiennytkään. Opettelin tekemään itse sämpylöitä ja valmistamaan ruokaa.

Processed with VSCO with c3 preset

Saatan olla mustavalkoinen tämän asian suhteen, mutta uskon että jos ihmiset jaksaisivat ottaa selvää ravinnosta niin myös pienemmällä rahalla olisi mahdollista elää terveellisesti. Kun tekee itse ruokaa ja leipoo leipää niin siinä säästää jo pitkän pennin. Metsät ovat näin alkusyksystä täynnä ilmaisia marjoja ja sieniä. Villiyrttejä voi kerätä ja kuivata talvea varten mielin määrin. Kauden kasvikset ja vihannekset ovat aina halvimpia ja useissa kaupoissa on hyvät tarjoukset myös niistä hedelmien ohella. Leipää ja proteiinin lähteitä voi ostaa tarjouksesta useamman kerralla ja pakastaa. Laatikkoruoat ja keitot ovat varmasti kaikista edullisimpia ja kun niistä pakastaa annoksia valmiiksi niin on aina jotain terveellistä ja edullista saatavilla. Uskon, että kaikki lähtee ihmisestä itsestään (ellei taustalla ole juurikin sairauksia tms) sekä saadusta kasvatuksesta. Jos on jo lapsena oppinut laittamaan ruokaa ja leipomaan niin ymmärtää varmasti ravinnosta enemmän kuin ihmiset, jotka on kasvatettu einesruuilla ja kaikki on aina tehty valmiiksi. Meillä ei juuri kotona puhuttu ruuan hinnasta, mutta ruoka tehtiin aina alusta loppuun itse. Oma mielenkiintoni ruuanlaittoa kohtaan kumpuaa varmasti juurikin lapsuudesta (vaikkakin innostuin enemmän vasta myöhemmällä iällä) ja opiskeluaikoina eletyt rahattomat vuodet on jättäneet jälkensä siinä määrin etten minäkään tahdo tuhlata ruokaan ylenmäärin. Ruokaa voi ostaa ja laittaa myös hyvinkin edullisesti!

Terveelliseen elämäntyyliin kuuluu myös liikunta. Siitäkään ei tarvitse maksaa omaisuuksia. Jokainen meistä voi lähteä kävelemään tai juoksemaan eikä maksa mitään. Netti on pullollaan ilmaisia treenivideoita ja -ohjelmia, kuten Blogilates ja Bodyrock. Tässäkin asiassa kaikki on kiinni omasta viitsimisestä. Jos on varaa laittaa yhtään rahaa liikkumiseen niin seurat ja kansalaisopistot järjestävät liikuntakursseja välillä todella edullisesti. Kunnalliset kuntosalit ja uimahallitkin ovat suhteellisen edullisia. Liikkuakin voi varsin monipuolisesti pienemmällä rahalla, mutta se vaatii ihmiseltä itseltään motivaatiota ja jaksamista etsiä hyviä vaihtoehtoja. Itsekin olen miettinyt onko järkevää maksaa kuntosalimaksua, kun en siellä pysty käymään olkapään takia kuin 2-3 kertaa viikossa. Kotona treenaisin ilmaiseksi. Toisaalta itselleni on tärkeää nimenomaan salin fiilis, joten luovun sen sijaan jostain muusta.

Mitä ajatuksia aihe herättää teissä?

26 kommenttia

  1. Mampsikka kirjoitti:

    Opiskeluaikojen köyhyys on väliaikaista ja se nähdään itsekin yleensä väliaikaisena vaiheena – kitkutellaan nyt ja pidetään hauskaa, myöhemmin sitten on varaa panostaa. Sitä ei voi verrata elämäntilanteeseen, jossa köyhyydelle ei näy loppua, kun jatkuvasti on mietittävä sitä, mihin rahat riittävät, tai kun mikä tahansa ylimääräinen pienikin kulu kaataa talouden. Terveelliseen ruokaan voi hyvin olla rahaa, jos tietää mitä ostaa, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi voimavaroja siihen perehtyä.

    Jatkuva stressi toimeentulosta ja tulevaisuudesta on lamauttavaa: ihmiselle henkisesti suurin taakka on epätietoisuus ja epävarmuus. Omasta kokemuksestakin voin sanoa, että rahahuolien keskellä oma hyvinvointi harvemmin on ensimmäisenä mielessä – onneksi itse olen opetellut terveelliset elämäntapani aiemmin, kaikki eivät saa sitäkään mahdollisuutta. Köyhyyden lamauttavat vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan niihin, joilla on lisäksi muita ongelmia – se vaikuttaa lamauttavasti ja lannistavasti myös täysin terveisiin ihmisiin.

    Tutkimusten mukaan käytännössä kaikki tietävät, että elämänlaatu paranee terveellisten elämäntapojen myötä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihmisillä olisi enää päivittäisten toimeentulon lisäksi energiaa panostaa itseensä sen enempää kuin on pakko. Hyvinvointiajattelu on niiden etuoikeus, joiden ei tarvitse taistella perustarpeiden täyttämisen kanssa päivittäin, joille jää aikaa ja energiaa itsensä ajatteluun. On yksinkertaistettua ajatella, että köyhän huonojen elintapojen takana on oma laiskuus, välinpitämättömyys tai viitseliäisyyden puute – meihin vaikuttavat niin monet muutkin asiat kuin vain omat valintamme.

    • Jonna kirjoitti:

      Hyvä kommentti, kiitos tästä! Tuo itsellekin uutta näkökulmaa asiaan. Nykyään opiskeluaikakaan ei ole tae, että jatkossa rahaa olisi yhtään enempää. Nuorempana sitä tosin oli paljon huolettomampi kuin nykyään. Uskoa tulevaan riitti, vaikka tili näytti tyhjää viikko ennen seuraavaa opintotukea. Nyt jos työt loppuisivat eikä uutta löytyisi niin asia olisi ihan eri. Nimenomaan henkinen stressi olisi kovempi. Ja rahahuolia on ollut kyllä minullakin, joten tiedän sen kauhean fiiliksen kun ei tiedä miten tästäkin nyt selvitään. Jotenkin on kuitenkin aina selvitty.

      On totta, että meihin vaikuttaa monetkin muut asiat kuin oma laiskuus jne, mutta eikö oma terveys pitäisi laittaa aina etusijalle? Edes jossain määrin? Tämä on äärimmäisen mielenkiintoinen aihe johon ei löydy yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Itseasiassa paljon parjatulla vauva-palstalla on aiheesta todella mielenkiintoinen keskustelu käynnissä!

  2. gunagolu kirjoitti:

    Kyllä kaupasta saa paljonkin hyvää, edullista ja terveellistä ruokaa. Mutta sen eteen, että se hyvä ja terveellinen ruoka saadaan lautaselle asti, vaatii usein enemmän työtä kuin einekset. Ranskikset ja valmis lihapullat sujahtaa uuniin hetkessä kun taas itsetehdyt lohkoperunat jauhelihapullilla vievät aikaa tunnista eteenpäin valmisteluineen. Pitkään pienellä toimeentulolla kituuttaminen syö voimavaroja ja ruuan suhteen on helppo luovuttaa ensimmäisten joukossa. Liikunnasta vasta helppoa onkin laistaa vaikka lenkille lähteminen ei sinällään vaikeaa olisikaan. Aihe on kiinnostava ja siitä on aina välillä hyvä keskustella.

    • jonna1983 kirjoitti:

      Voimavarojen väheneminen onkin varmasti se suurin syy miksi ei enää ehkä jakseta panostaa tai välittää, vaikka siihen mahdollisuus olisikin. Mä pohdin tätä aihetta koko eilisen illan ja yritin keksiä keinoja miten helpottaa tilannetta, jos tuloja olisi vain vähän. Vauva-palstalla on todella hyvä ketju aiheen tiimoilta ja siellä on paljon vinkkejä. Tärkeintä ehkä olisi yhteiskunnan puolesta järjestää ilmaista neuvontaa miten valmistaa hyvää ja terveellistä ruokaa ja liikkua edullisesti. En tiedä onko tällaista toimintaa olemassa?

  3. viivi kirjoitti:

    Mun mielestä ei oo mitään parempaa investointia kuin oma hyvinvointi. Kun olin pieni oli rahasta välillä tiukkaa yhden aikuisen taloudessa. Iskä painoi kahta työvuoroa päivässä, ettei harrastuksista tarvi luopua.
    Ajattelen itse nyt samalla tavalla, jos joku jäsenmaksu tai kurssi tuntuu kalliilta että se on satsaus omaan hyvään oloon. Jostain muusta voin nipistää, mutta en harrastuksista 😊

    • jonna1983 kirjoitti:

      Samalla tavalla ajattelen itsekin, mutta entä jos sun pitäisi valita joko ruoka tai harrastukset? Kuinka pystyisit säilyttämään molemmat? Luulen, että monellakaan ei ole tietoa miten ylläpitää terveellisiä elämäntapoja edullisesti ja tämä on seikka johon pitäisi saada parannusta!

  4. Tuulia kirjoitti:

    Hyviä ajatuksia ja monesta asiasta samaa mieltä.

    Varmasti on totta että monen voimavarat ovat koetuksella epävarmuuden tai rankkojen töiden takia kuten eräs kommentoija kirjoitti, mutta… Kyseiset ihmiset, ainakaan minun kanssani rahanpuutteesta jutelleet, eivät kovin usein sano että kyse on voimavarojen loppumisesta. Noin sanovia ihmisiä on ollut äärimmäisen vähän verrattuna heihin, jotka sanovat että terveellinen ruoka (tai se liikunta) maksaa ihan liikaa.

    En sano että kyse on silloin välttämättä laiskuudesta, ollenkaan. Mutta tiedonpuutetta ja opittujen käyttäytymismallien sisälle jämähtämistä siinä tilanteessa voi hyvin olla. On esimerkiksi opittu jostain (virheellisesti), että terveellinen ruoka on kallista, ja jos siihen päälle katsotaan blogeja ja tv-ohjelmia joissa surautellaan smoothieita ja raakakakkuja kalliista raaka-aineista eikä käytetä keräkaalia, perunaa, juureksia, linssejä, papuja, itseleivottua leipää, kaurapuuroa jnejne., niin käsitykset ovat ihan ymmärrettävästi vähän vajavaisia.

    Olisi upeaa jos joku kamerasilmää ja kokkaustaitoa omaava perustaisi sellaisen Halvan Hyvinvoinnin Blogin, johon terveellisiä ja halpoja perusruokia kuvattaisiin yhtä upean näköisinä setteinä kuin muiden blogien parrasvalopaistit. 😀

    • jonna1983 kirjoitti:

      Juuri näitä asioita pohdiskelin itsekseni eilen illalla. Minä uskon myös, että tietämys on yksinkertaisesti liian niukkaa. Eihän terveellinen ruokavalio käsitä pelkästään kalliita raaka-aineita, vaan niitä saa myös varsin edullisesti kun vaan jaksaa vähän miettiä. Ei meilläkään mitään sisäfilettä syödä vaan ihan normaalia ja edullista kotiruokaa. Ostan itse paljon tarjouksesta ja hamstraan esimerkiksi punaisen lapun lihoja useamman kerralla pakkaseen pahan päivän varalle.

      Tuosta sun resepti-ideasta voisinkin napata kopin, tarjoushaukka kun olen 😉

    • Mampsikka kirjoitti:

      Se voimavarojen loppuminen näkyy juuri siinä, ettei jakseta erityisesti perehtyä asioihin. Silloin juuri hyväksytään se tieto, joka on helpoiten saatavilla, eikä ryhdytä itse etsimään aktiivisesti vaihtoehtoja tai totuutta. Edullisten vaihtoehtojen etsiminen vaatii vaivaa ja perehtymistä, ja siihen se monella stoppaakin – halvemmasta ei tiedetä, koska ei enää yksinkertaisesti jakseta ottaa selvää. Sama pätee opittujen mallien muuttamiseen: niiden tunnistaminenkin on hankalaa ja muuttaminen vielä vaikeampaa. Siihen eivät pysty kaikki nekään, joilla elämässä muutoin ovat asiat hyvin.

      Kovin harva haluaa myöntää itselleen tai muille, ettei enää jaksa tai pysty tai kaipaa apua. On helpompi todeta, että kaikki on kallista, kuin todeta, että ei jaksa yhtään enempää. Meidän yhteiskunnassamme yksin pärjääminen on todella korkealle arvostettua – kuka haluaa silloin myöntää, ettei siihen omin eväin pysty?

  5. Murmur kirjoitti:

    Yksi ehdottomasti parhaista ilmaisista treenikanavista on youtubessa Fitnessblender. Heillä on tarjolla paljon erilaisia treenejä aina lyhyistä pikatreeneistä pitkiin ja raskaampiin sessioihin sekä kehonhuoltoon. Treenejä löytyy laidasta laitaan hyvin eritasoisille liikkujille ja erilaisiin tavoitteisiin, ja suurimman osan treeneistä voi tehdä ilman sen kummempia varusteita, kunhan on vähän tilaa keskellä lattiaa. Ja mikä parasta, ei maksa kuin vaivan! (olettaen, että suurimmalta osalta löytyy netti ja jokin laite joka youtubea pyörittää)

    • jonna1983 kirjoitti:

      Tuo on minullekin ihan uusi tuttavuus! Monipuolista liikuntaa voi tosiaan harrastaa myös edullisesti. Ei liikkumiseen tarvita kalliita kuntiosalikortteja.

  6. Tanja kirjoitti:

    Erittäin hyvä ja ajankohtainen aihe. Asia on mietityttänyt itseänikin useasti. Tällä hetkellä mieheni sekä minä olemme molemmat työelämässä ja pyrimme syömään terveellistä ja puhdasta ruokaa. Ruokaan menee paljon rahaa mutta sitten kun tarkemmin miettii, ei sitä tainnut mennä yhtään vähempää silloin opiskeluaikoina, kun kauppalasku muodostui aina viikonloppuisin esim. oluesta, sipseistä, suklaasta, einespizzoista, ranskalaisista ym. Ja sen lisäski käytiin vielä baareissa suht useasti. Olen huomannut, että yleensä ihmiset jotka valittavat, että ei ole varaa ostaa esim. kasviksia ja hedelmiä, niin samat ihmiset kantavat kyllä joka perjantai kaljakeissin kotiin, oli hinta mikä hyvänsä! Ja siihen kylkeen vielä koko perheelle omat sipsipussit, karkkipussit. limsat ym. Väitän, että kyllä ne hedelmät, kasvikset ja kana/jauhelihapaketti tulee paljon halvemmaksi pitkässä juoksussa.

    • jonna1983 kirjoitti:

      Vauva-palstalla kun on tästä aiheesta hyvä ketju niin siellä juuri joku kommentoi, että usein se sipsipussi, röökit ja kaljakeissi on köyhän ainoa ilo ja nautinto. Tässä tapauksessa kuitenkin miettisin pitkässä juoksussa kumpi on kannattavampaa: laittaa rahat paskaan kuin ruokaan, joka pitää sinut terveenä ja voimissasi? Jännä, että toisilla rahat riittää viinaan, mutta ei ruokaan…Mutta elämä on valintoja, jotka me kaikki teemme itse.

      • gunagolu kirjoitti:

        Uskoisin myös, että tässä on enemmänkin kyse juurikin ns. köyhän iloista eli palkitaan itsensä sillä kaljalla ja roskaruualla. Itsellekin ruoka on usein palkinto ja lohdutus, kun joku ottaa päähän; kaupasta tarttuu helposti mukaan valmispizza ja suklaalevy. Aina voi tietysti miettiä, eikö olisi muita tapoja palkita itseään, mutta tämä on yksi tapa ja uskoisin, että aika moni tekee sitä. Joko sivistyneesti työviikon päätteeksi viinipullolla tai sitten mäyräkoiralla.

  7. Huoh kirjoitti:

    Melko yksipuolistettu kirjoitus – jossain joku aika hyvin kommentoi että ne etuoikeutetut joilla on varaa ovat sitä mieltä että esim. lenkkeily on ilmainen harrastus mutta köyhä kyllä tietää että esimerkiksi ne kengät sitä varten (juoksukengät tms) maksaa.

    • jonna1983 kirjoitti:

      Tämä on aiheena niin laaja ettei mulla riittäisi palstatila, jos lähtisin käsittelemään aihetta ihan jokaiselta kantilta. Vähävaraisiakin on niin monessa eri tasossa, että on mahdotonta lähteä ruotimaan kaikkea. Mutta, olet oikeassa. Ei lenkkeilykään täysin ilmaista ole, mutta pitkässä juoksussa huomattavasti edullisempaa kuin vaikkapa kuntosalikortti. Lenkkareita voi saada hyvinkin edullisesti. Itsekin juoksen tällä hetkellä 30 euron Asicsen lasten lenkkareilla, jotka ostin Stadiumin alesta. Totta kai, jos tarvitsee vielä erikoispohjalliset, pronaatiotuet sun muut niin ei voi ihan mitä tahansa kenkiä ostaa. Myös fb-kirppareilta voi löytää todella halvalla lenkkareita. Itse möin vähän aikaa sitten kerran kävellyt lenkkarit kympillä.

      Liikunta on kuitenkin edullista, jos jaksaa itse panostaa. Treenata voi myös kotona kehonpainolla ja netti on täynnä treenivideoita. Kotona voi joogata, tanssia ja tehdä lihaskuntoa. Ulkona voi lenkkeillä ja käydä ulkoilmasaleilla. Uimassa vaikka kerran viikossa jos pystyy. Onhan näitä.

  8. J.anna kirjoitti:

    Jos jatkuvasti on köyhä, niin ei ne edulliset porkkana/keräkaali 1€/kg kiinnosta. Kun köyhän kohokohta päivään on se euron sipsipussi illalla.

    • jonna1983 kirjoitti:

      Tämäkin on varmasti totta. Keskiluokkainen voi itse valita monen vaihtoehdon väliltä, mutta vähävarainen ei. Mutta ehkä tässäkin voisi tehdä kompromissin? Sipsipussi yhtenä tai kahtena iltana viikossa ja loput päivät terveellisemmin? Pidemmän päälle se sipsipussi illassa ei tee kenellekään hyvää. Jos jaksaa tarjouksia tsekkailla ja käydä myöhemmin illalla kaupan hyllyjä tiirailemassa niin sieltä löytyy paljon muutakin kuin keräkaalia ja porkkanoita edullisesti. Esimerkiksi alepoissa on klo 21 jälkeen päiväyslihat -60%. Näitä hamstraan aina itsekin. Samoin päiväysleipää, jota laitan suoraan pakkaseen.

  9. spuge kirjoitti:

    Hyvä aihe tuoda esille, ja on varmasti heitä, joille tästä löytyy varteenotettavia vinkkejä! Nämä ”he” tosin lienevät pitkälti normaalituloisia ja sen rajoilla eläviä.

    Lenkkeilläksesi tarvitset ne juoksukengät, naisoletettuna myös urheilurintsikat, farkuillakaan ei oikein voi juosta. Enemmän liikkuva tarvitsee enemmän sitä ruokaakin. Ihminen voi olla niin yksin, ettei ole sitä perhettä tai kaveripiiriä mistä kysyä käytettyjä urheilutarvikkeita tai muuta apua. Tai rohkeutta, jaksamista. Entä jos samaan aikaan menee kännykkä tai pesukone rikki? Puhelinlasku erääntyi viime viikolla. Jos pohjakunto on siinä kasassa, että tarvitsisit (fysio?)terapiaa ennen mihinkään ryhtymistä. Ehkä haluaisit enemmän vain kuolla, ehkä ei ole mitään syytä miksi tahtoa olevansa tikissä. Pitäisi säästää pahan päivän varalle, entä jos on jälkikasvua? Ehkä lapselle mieluummin ne lenkkarit. Jos sillekään.

    En tiedä, itse miellän sanan ”köyhä” rankalla skaalalla. Kun Suomessa kuitenkin on niitä, jotka eivät jaksa hakea heille kuuluvaa toimeentulotukeakaan; niitä, joiden lapset eivät jatkokouluttaudu kun syrjäseudun viimeinen bussilinja lakkautetaan, eikä ole rahaa tai sosiaalista pääomaa muuttaa kaupunkiin.

    Synkähkö kommentti, anteeksi! Ja sanoitkin tuolla, että sairaudet esim. erikseen. Enkä väitä mikään köyhyyden ekspertti olevani, raapustan normaalituloisuuteni läpi katsoen. Ja ilman muuta positiivisempi asenne sulla tuoda esille yksilön keinoja vaikuttaa omaan elämäänsä, luoda toivoa muutoksesta. Mutta njoo, näitä ajatuksia heräsi, oma mielipide on, että köyhällä ei välttämättä ole varaa elää terveellisesti. Tätä köyhää en itsekään osaa neuvoa, kannattaneekohan edes, mieluummin ehkä pitäisi muuttaa tai parantaa sitä järjestelmää mikä tämän köyhyyden mahdollistaa.

    • Jonna kirjoitti:

      Synkkä kommentti, mutta erittäin ajatuksia herättävä, koska näitäkin ihmisiä on Suomessa ihan liikaa. Ja heille täytyisi saada apua! Tuskin kukaan, joka ei tuota elämää elä, voi tietää mitä oikeasti on. Ei siinä ehkä enää kiinnosta elää terveellisesti tai miettiä urheilua, jos on vielä monta suuta ruokittavana. Lapset menevät aina etusijalle. Oli tilanne mikä tahansa!

      Meistä jokainen voisi tehdä edes jonkin pienen eleen auttaakseen kauheassa köyhyysloukussa eläviä. Pienen avun voi lähettää esim. Hopen kautta tai facebook-ryhmien kautta. Itse olen avustanut useasti esim. ”apua vähävaraisille” ryhmän kautta ja aion sen tehdä nytkin. Tämä on aihe, joka riipaisee todella syvältä..

  10. sipu kirjoitti:

    Jos mietitään vain huonotuloisen ruokavaliota ja jätetään juuri nuo muut sairaus-masennus-erikoisruokavalio hommat pois, kyllä voi syödä terveellisesti myös todella edullisesti 🙂 Itse uskon että perusterveellisyys on itseasiassa paljon halvempaa kuin joka ilta einesten esim. pakkasesta ostaminen tai vaikkapa ranskalaispussi ja nakkipaketti. Laiskuus ja viitsiminen siinä painaa enemmän kuin hinta, se on tekosyy. Terveyttä kun ei ole aina chiasiemenet ja omega3 tabut, vaan perusrunko. Kaurapuuro, ruisleipä (etenkin reissumies naurettavan halpaa:D), perus proteiininlähteet maidosta (raejuusto, maitorahka), banaanit, omenat, peruskasvikset. Myönnän, että hyvät rasvat ja proteiininlähteet on huonotuloiselle aina kirpaisu. Mutta kultainen keskitie, ei sen kaiken rasvan tarttee olla neitsytoliiviöljyä tai avokadoa tai pähkinöitä. Laadukasta proteiiniakin löytää tarjouksesta usein erittäin edullisesti 🙂 Terkuin opiskelija-lääkityksensä itse maksava sairas -koiranomistaja -paleo. Elokuuksi piti salikortti laittaa hyllylle maksuvaikeuksien takia, mutta onneksi ulkoa löytyy rappusia ja lenkkipolkuja 🙂 Paleo tuottaa eniten ongelmia kasvisten hintojen takia, mutta loppujen lopuksi asioissa on kyse omista arvoista ja siitä mihin on valmis satsaamaan.

    • Jonna kirjoitti:

      Kyllä se on osittain varmasti näinkin. Jokainen meistä päättää mihin haluaa ne pienetkin rahat panostaa. Mutta ymmärrän kyllä senkin jos ei yksinkertaisesti ole voimavaroja saati sitä rahaakaan panostaa edes vähän. Silloin ihminen syö lähinnä henkensä pitimiksi. Itse olen myös miettinyt salikortin laittamista tauolle, koska käyn siellä ehkä kaksi kertaa viikossa tällä hetkellä. Täytyy katsoa. Toisaalta, mulla on pariksi kuukaudeksi virikeseteleitä käytettävänä, joten salimaksut voin kuitata niillä.

  11. Tuikku kirjoitti:

    Olen itse joutunut parina vuotena käymään ruokakaupassa niin että kokoajan pitää laskea päässä ostoskorin hintaa, koska tilillä on esim. tasan 12,43e ja jääkaapissa pullo ketsuppia ja margariinipaketti. Siinä ei ole mielessä terveellisyys vaan otetaan halvinta kilohintaa oleva tuote esim. sika-nautajauhelihaa vaikka tekisi mieli ottaa paistijauhelihaa. Köyhälle joku 20snt on oikeasti ratkaiseva juttu kun tekee ostoksia.
    Noista tiukoista vuosista selvisimme ja nyt kaupasta voi huoletta ottaa kalliimman juuston kuin sen 2,99e emmentalin😊 Silloin kun ajat oli tiukat, en halunnut lukea mitään naistenlehtiä koska harmitti katsoa meikkejä, vaatteita, sisustus- ym. tuotteita joista tiesi ettei voi niitä ostaa. Silloin puntaroi jokaista ostosta pohjalta: Selviänkö ilman tätä uinti lippua tai hiuslakkaa?
    Onneksi elämä on nyt helpompaa ja heti sen köyhyyden onneksi myös unohtaa kun tilanne muuttuu paremmaksi. Tsemppiä vaan jokaiselle joka niitä rahoja laskee ruokakaupassa!

    • Jonna kirjoitti:

      Mulla on henkilökohtaisesti juuri nyt tuo tilanne, että joudun aika tarkkaan laskemaan kaupassa mitä ostan. Totta kai myös mies voisi siellä käydä, mutta haluan kantaa korteni kekoon. Tiedän kuitenkin ettei kyse ole kuin tästä yhdestä kuukaudesta. Pidempi aika…ei sitä osaa edes kuvitella! Pitäisi aina muistaa olla kiitollinen, jos oma tilanne on parantunut ja muistaa auttaa myös niitä huonompi osaisi edes pienillä lahjoituksilla.

  12. Repe kirjoitti:

    https://www.facebook.com/OhisaloMaria/
    ””Richplaining”* kuvaa terminä hyvin empatiavajetta tai -kuilua, joka eri ihmisryhmien välillä on ja joka paikoin kasvaa – ei ymmärretä toisten elämäntilanteita. Usein kuulee puheenvuoroja, joissa melko hyvätuloinen ja -kuntoinen ihminen kertoo, kuinka terveellinen ruoka on halpaa ja kuinka liikkumisen ei tarvitse maksaa kuin vaivaa, kuinka köyhien pitäisi nostaa pylly penkistä ja vain ”ottaa itseään niskasta kiinni”.
    Kyse ei olekaan siitä, onko terveellinen ruoka kallista tai liikuntamahdollisuudet hintavia tai halpoja (satokausikasviksista saa maittavaa ja terveellistä ruokaa ja lenkille tarvitsee mukaan lähinnä lenkkarit), vaan siitä, että niukkuudessa eläminen syö kapasiteettia keskittyä tällaisiin, koska keskittyminen menee elämässä selviytymiseen.
    Niukkuus tai köyhyys sen monissa muodoissa ikään kuin verottaa ihmisen toimintakykyjä, mieltä ja kroppaa. Ihmisen laajakaista on kuormittunut selviytymisestä. Kyse on myös resilienssin, eli kimmoisuuden tai selviytymiskykyisyyden heikkenemisestä: monet iskut ovat jo alkaneet tehdä tuhoa, josta ei enää nousta. Elämäntilanteesta on vaikea päästä eteenpäin. Tällöin pelkästään pyllyn nostaminen penkistä voi olla todella vaativa teko.”

    Tuli heti mieleen tää teksti kun näin ton päivityksen!

    • Jonna kirjoitti:

      Tämä olin niin hyvä! Iso kiitos 🙂 Luin varmaan koko sivustan tekstit ja kommentit yhdeltä istumalta läpi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *