Hae
Palasia Arjestani

Istualtaan nukahtanut.

Nicole Ball, nice 🙂

Pahoitteluni pitkästä päivitystauosta, jos nyt joku on mua kaipaillut.. Loppuviikosta oli tarkotus päivittää blogia, mut suoraan sanottuna olin niin kuollut etten jaksanut töiden jälkeen juuri muuta tehdä kuin käydä salilla, valmistaa seuraavan päivän ruuat ja kaatua sänkyyn. Välipäivinä lähinnä vain kaaduin suoraan sänkyyn 😀 Perjantaina tein iltavuoron ja olin valmistautunut henkisesti todella kiireiseen iltaan. Olis varmaan kannattanut valmistautua myös todella hiljaiseen iltaan.. Ensiavun poikien kanssa kateltiin Suomen peli ja kyllä siinä kerkes selata kaikki maailman nettisivutkin moneen kertaan. Eipä ole aiemmin sattunut mun kohdalle yhtä kuollutta työvuoroa. No, ens keskiviikona taas illassa, katsotaan mikä tohina sillon on päällä! Lauantaina olinkin sit tosi väsynyt töissä, koska iltavuoron jäljiltä on tosi hankala saada unta ja nukahdinkin vasta joskus puolen yön aikaan. Mikä parasta, heräsin jo neljältä kun olin ihan varma etten ollut laittanut kelloa soimaan. No, olinhan mä mut uni ei enää heräämisen jälkeen tullut silmään ja sinnittelin koko päivän neljän tunnin yöyunilla. Päätin töissä, että teen viikon viimeisen aerobisen lauantaina univelasta huolimatta. Tulin kotiin töiden jälkeen ja päätin istahtaa hetkeksi sohvalle ja lähteä sit lenkille. Heräsin samasta asennosta reilua tuntia myöhemmin 😀 Enpä ole aikaisemmin nukahtanut istualteen! Eikun olenpas yhden kerran, mut sillon olin kovien selkäkipujen takia aika vahvasti lääkittynä…

Tänään sain uuden treeniohjelman eka kierron päätökseen ja ainakin näiden treenien perusteella on tosi hyvä ohjelma! Oon saanut paikat tosi kipeiks ja jokaisessa treenissä hyvän pumpin ja tuntuman. Venyttelyynkin oon panostanut entistä enemmän ihan jo senkin takia ettei paikat menis ihan jumiin. Vasen lapa tosin on jo tosi kipeä, mut ei johdu treeneistä. Isäntä saa huomenna murjoa sen kuntoon 🙂

Etureisitreenissä tein viime viikolla pitkästä aikaa bulgarialaista kyykkyä. Oon joskus tehnyt sitä käsipainoilla, testasin sitä nyt smithissä. En siinä saanut kovin hyvää tuntumaa etureisiin, vaan liike meni enemmänkin pakaroille. Ens kerralla pitää testata taas käsipainoversio. Mites te muut teette kyseisen liikkeen?

Jospa rustaisin tänne vaik eilisen ja tän päivän jumpat.

Eilen vuorossa selkää, takaolkapäitä ja vattoja.

1. Ylätalja leveällä 5*7-13*45-55kg
2. Leuat vo 11, 9, 8*bw
3. Kapea ylätalja 3*10-11*40-45kg
4. Pullover köydellä 3*12-15*25kg
5. Takaolkapäät vipuv.koneessa 3x
6. Vatsat vipuv.koneessa 3x
7. Vatsat alakaltevalla penkillä 4x
8. Vattaa pallolla 3x

Normaalisti oon tehnyt leuat aina treenissä ekana, mut ei se ollut huono tehdä toisenakaan. Sai muuten paljon paremman tuntuman näin! Mä oon aina ollut suhteellisen hyvä ja vahva vetämään leukoja niin toimii näinkin. Tietysti jos ei jaksa muutenkaan kovin montaa leukaa vetää niin sillon kannattaa kyllä alottaa niillä 🙂 Vatsoja tein aikasemmin vähän millon sattuu ja liikkeetkin päätin ihan fiiliksen mukaan. Nyt vatsoja tulee kaks kertaa kierron aikana ja sarjojakin aika lailla, tälläkin kertaa 10… Oli aika tuskasta vääntää niitä ja nyt onkin vatta todella hellänä! On tainnut aikasemmin olla vaan laiskuudesta kiinni koko homma.

Tänään kävin heti aamusta laitattamassa ripset taas uuteen uskoon. Mukavastihan noi alko viikon sisällä jo tippumaankin. Oli jo silmät aika typerän näköset kun oli kauheita aukkoja ripsissä 😀 Nyt on taas kivat ja tasaiset räpsyttimet! Iltapäivä oli aerobispainotteinen. Koiralla oli tänään taas verikokeet tuolla naapurilähiössä ja koska hauva ei varmasti suostuis menemään bussiin ja isäntä oli duunissa niin jouduin viemään koiran sinne kävellen, matkaan ees ja taas meni n. tunti. Eläinlääkärissä hauvalta otettiin ensin yksi verikoe, annettiin lääke ja toinen verikoe otettiin 1,5h kuluttua. Käveltiin tuo odotusaika läheisen lammen rannassa ja ihmeteltiin sorsia ja paistateltiin päivää. Tulihan tuota joku hetki tänään käveltyä eli tämän päiväinen sessio saa kyllä olla yksi viikon kolmesta aerobisesta suorituksesta. Huomenna sit selviää hauvan tila ja joudutaanko lääkitystä nostamaan tai vähentämään. Kovasti hän ainakin vaikuttaa voivan paremmin!

Eläinlekuri reissun jälkeen vetäsin puurot nassuun ja kävin kera kolmen kissan sohvalle päiväunille. Kello soitti vähän jälkeen neljä merkiksi salille lähdöstä. En olis millään jaksanut nousta, mut väkisin vaan ylös, palkkarin tekoon ja menoks. Salilla takajalkoja, hauiksia ja pohkeita.

1. Takareidet istuen 5x
2. Takareidet maaten 3x
3. Suorinjaloin mave 3x
4. Yhden jalan prässi 2x
5. Hk kp istuen 3x (jaksoin jopa kympeillä tehdä, jee..)
6. Hk köydellä taljassa 3x pitkiä sarjoja
7. Hk suoralla tangolla 3x, pitkiä sarjoja
8. Pohkeet istuen 3x
9. Pohkeet seisten koneessa 3x

Toi yhden jalan prässi on mulle täysi mysteeri, on aina ollut. Se pitäis saada menemään takareisille ja laitoinkin jalan ihan jalkalaudan ylös ja pidin painon koko ajan kantapäillä. Kaiken järjen mukaan liikkeen pitäis näin mennä enemmän takareisille ja pakaralle, mut mitä vielä. Etureisille se meni, ei minnekään muualle. Kokeilin jalkalaudalle sekä penkillä erilaisia kulmia, laskin ja nostin, mut tuntuma oli ja pysyi etureidellä. Vinkkejä?

Pahoitteluni kuvien vähyydestä, on vissiin taas erittäin suuri itsesensuuri iskenyt päälle… Vaikka eipä kyllä uskois tosta etuposekuvasta. Ihmeellisesti harottaa aina noi kädet vaikka kuinka yritän pitää ne nätisti vartalon vierellä, pöh.

Huomenna jatkuu Jonnan kaunistautumisprojekti, mulla on nimittäin huomenna kampaaja. Jotain uutta ja kivaa tekis mieli, en vaan tiedä mitä…

kuva: www.sskk.fi

Hei, yks kirjajuttuhan mun piti kertoa! Sain Suuresta suomalaisesta kirjakerhosta ennakkoluettavaksi ja arvosteltavaksi vähän aikaa sitten kirjan, Cecilia Samartinin  ”Nora&Alician”. Takakannen tekstin perusteella tuskin olisin koskaan lukenut kyseistä kirjaa. Normaalisti luen pelkästään jännäreitä ja dekkareita, sillon tällön tosin vähän hömpääkin kuten Marian Keyesiä. Enivei, Nora&Alicia ei todellakaan ole mikään murhamysteeri, mutta se oli aivan ihana, mahtava ja tunteita herättävä kirja ja olen todella iloinen että luin sen!

Nora&Alicia on kertomus kuubalaisesta suvusta, joka hajoaa, kun Castro nousee Kuuban valtaan. Nora ja Alicia ovat serkuksia ja parhaita ystävyksiä, joiden tiet eroaa, kun Noran perhe muuttaa Yhdysvaltoihin paremman elämän perässä. Nora elää amerikkalaista unelmaa ja Alicia kuubalaista köyhyyttä. Serkukset elävät täysin erilaista elämää, mutta ovat koko ajan toistensa ajatuksissa ja mielessä.

En ollut aikaisemmin lukenut Cecilia Samartinin kirjoja, mutta nyt on kyllä pakko lukea! Tällä kirjailijalla on aivan uskomattoman mielenkiintoinen  ja värikäs tapa kirjoittaa eikä kirjaa malttaisi laskea käsistään hetkeksikään! En olisi uskonut, että tykkäisin näin paljon kyseisestä kirjasta ja todellakin voin suositella sitä muillekin 🙂 Lähempänä asuville voin antaa kirjan lainaankin, tuskin luen sitä lähikuukausina kuitenkaan uudestaan 😀

No niin, nyt iltapalalle ja unille!

5 kommenttia

  1. Enzyme kirjoitti:

    Moro Jonna!Itselläkin jäänyt tuo päivyrin päivittäminen ja itse asiassa muiden kirjoittelujen lukeminenkin 🙁 Eli onneks sä päivittelet harvemmin, niin pysyn mukana! 😀 Mukavasti näyttää tulleen sulle pattia tuonne olkapääseutuville!Mä tein jossain vaiheessa paljon bulgarialaista. Etureidelle meni hyvin, kun piti liikkeen mahdollisimman puhtaana, ”askeleen” suht lyhyenä ja laski penkillä olevan jalan polven alas mahdollisimman lähellä penkin reunaa. Samalla kuitenkin nojasin himpun verran eteenpäin. Kuulostaako tarpeeks epäselvältä? ;D

  2. Anu kirjoitti:

    Uhuu! Enpäs olekaan tehnyt Bulgarialaista herran vuosiin. Justiinsa oon uutta ohjelmaa itselleni suunnittelemassa, niin voisi kyllä sinne ton liikkeen ujuttaa, joten hyvä kun muistutit 😉 Itse oon tehny aina Smithissä, mutta voisinpa puolestani kokeilla käsipainoversiota.

  3. Jonna1983 kirjoitti:

    Enzyme: Niinpä, ei sitä aina jouda/jaksa/kerkeä istua koneella. Varsinkin jos on rankka työputki alla niin jo television katselu tai muu yhtä vähäpätöinen hommakin vaatii suuren urheilusuorituksen :DToivottavasti lihaa olis alkanut pikku hiljaa kertyä.. tiukassa se on mut vähän kerrallaan kuitenkin. Mihinpä tässä olis kiire, valmiissa maailmassa!Hyvät neuvot annoit bulgarialaiseen! Mulla oli varmaan liian pitkä askel siinä ja sen takia meni enemmän hanurille :)Anu: Hyvähän se on välillä vaihdella liikkeitä ja toi bulgarialainen on kyllä hyvä liike, kun vaan saa tekniikan kohilleen…

  4. Kata kirjoitti:

    Mielenkiintoista kuulla vaikka parin kuukauden päästä miten on uusi ohjelma vaikuttanut mittoihin / voimiin / fiilikseen. Eikö vinkkisi niistä kuvien otosta voisi sopia offijaksojen alkuun ja loppuun? 😀 Paljon treeni-iloa ja koiruudelle paranemisia!- Kata

  5. Jonna1983 kirjoitti:

    Täytyykin nyt ottaa pitkästä aikaa mitat ja vertailla vaikka parin kuukauden päästä! Erittäin hyvä idea, Kata 🙂 Tänään otinkin aamulla jo jotain kuvia ja EHKÄ jopa ilkeän ne tännekin laittaa… Itsestä ainakin tuntuu, että kasvaminen ei ole mitään kauhean nopeaa. Jospa kuvista sais jotain osviittaa et kannattaisko kisahaaveet heittää nurkaan ja siirtyä virkkaamiseen 😀 Kädet ja olkapäät mulla kasvavat TODELLA hitaasti eikä tänään otettujen kuvien perusteella niihin olis tullut juuri minkäänlaista kehitystä, vaikka niihin eniten panostankin. Blaah.. on tää välillä vähän tämmöstä 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *