Hae
Palasia Arjestani

Kun vaan malttaisi

Processed with VSCO with 6 preset

Crossfit on siitä jännä laji, että kehitystä tapahtuu pikku hiljaa koko ajan. Aina sitä ei edes itse huomaa ja joitakin asioita saa hangata pitkäänkin ilman huomattavia tuloksia. Mun kohdalla kehitys loikkii nyt harppauksin eteenpäin. Mitäpä muuta voisi olettaakaan yli puolen vuoden tauon jälkeen! Kahdeksan kuukauden, jos tarkkoja ollaan. Pitkään epäröin uskallanko enää palata rakastamani lajin pariin, mutta sydän vie sinne minne se vie eikä sitä vastaan voi taistella 😉

Joka viikko pystyn lisäämään treeneihin uusia liikkeitä ja joka viikko saan lisätä tankoon lisää painoja. Se on melkoisen hieno fiilis! Tällä viikolla olen pystynyt tekemään jo burpeita ja punnerruksia ihan normaalityyliin. Siitä huolimatta yritän pitää järjen päässä ja skaalaan pidemmissä wodeissa näitä liikkeitä hieman helpommaksi. Lisään rasitusta pikku hiljaa, en rysäyksellä. Esimerkiksi tangossa roikkuminen omalla painolla ei onnistu vielä kahta sekuntia pidempää. Siksipä annan sen asian vielä olla hetken. Puoli vuotta olkapääleikkauksesta on kohtuullisen lyhyt aika ja moni saman leikkauksen käynyt ei todellakaan ole samanlaisessa treenikunnossa puolen vuoden kohdalla kuin minä. Saan olla todella onnellinen näin nopeasta palautumisesta! Töitä se on vaatinut pirusti ja tulee vaatimaan vielä pitkään, mutta mihinkäs tässä kiire olisi, valmiissa maailmassa.

Processed with VSCO with 6 preset

Processed with VSCO with 6 preset

Tällä viikolla ollaan tehty paljon voimaa ja nimeenomaan ykkösmaksimeita. Mä suorastaan rakastan voimatreenejä! Koen, että ne on mun ominta lajia ja suorastaan elän ja hengitän niitä varten. Ykkösmaksimit on aina pelottavia, mutta samalla todella jännittäviä ja innostavia. Tiesin etten todellakaan kykene samanlaisiin tuloksiin kuin viime talvena näissä samoissa liikkeissä ja sainkin käydä melkoisen päänsisäisen kamppailun sen asian kanssa. Kyllähän se aina ottaa päähän, jos tulokset huononee vai mitä olette mieltä? Noh, kyykkäsin 75kg suht kevyesti. Eka yritys oli tosin failure kun paino kaatui liikaa eteen. Toinen oli helppo, mutta aika loppui kesken enkä päässyt enää korottamaan. Tällä siis mennään! Viime talvena kyykkäsin 92,5kg. Shoulder pressissä nousi 30kg suhteellisen helposti, mutta 32,5kg ei noussut ei sitten millään. Kolme kertaa yritin tuloksetta. Viime talvena nostin muistaakseni 40kg. Maastaveto mulla on vielä tekemättä, mutta tuskinpa sieltäkään hirveitä romuja nousee. Luulen, että maksimi on 85kg jos sitäkään. Nyt vaan maltilla ja säännöllisellä treenillä eteenpäin niin saadaan tulokset taas nousuun!

Processed with VSCO with 6 preset

Processed with VSCO with 6 preset

Treenaamisella on todella suuri merkitys mun päänupin tilaan. Tällä hetkellä kaikki tuntuu olevan balanssissa ja fiilis on todella hyvä. Vielä matka jatkuu jonkin aikaa olkapäätä kuntouttaen ja haave olisi päästä kokeilemaan myös tempaamista joskus keväällä kunhan viimeiset olkapään kireydet on selätetty. Mulla on vielä pari fyssarikertaa jäljellä ja sitten loppu hetkeksi sekin lysti. Nopeasti on vierähtänyt puoli vuotta! Jos kaipaatte todella hyvää fyssaria niin multa löytyy yhteystiedot 😉

Onko siellä ruudun toisella puolella enää ketään crossfittaajia vai hävisittekö kaikki mun tauon aikana?

Nyt mä alan pakkailemaan kamoja. Me lähdetään miehen kanssa pyörähtämään Tallinnassa testaamassa escape room! Mukavaa lauantaita 🙂

 

7 kommenttia

  1. JenniJii kirjoitti:

    Kyllä täältä vielä löytyy cf-koukuttajia 😀 Mä muistan kokeneeni vastaavia tunteita polvileikkauksen jälkeen pari vuotta sitten. Jalat pois pelistä yhteensä lähes vuoden ja siitä leikkauksen jälkeen 6 viikkoa suorana ja 3kk sai vain kävellä.. Jalkalihakset katosi ja oli aika pitkä tie takaisin. Etenkin tempaus otti huikean takapakin, kyykyistä puhumattakaan. Mutta sieltä se lihas on rakentunut hiljalleen takaisin, kun kuntoutti ohjeiden mukaan ja palasi maltilla takaisin peliin. Tsemppiä sinne! Varmasti on kehutys nyt nopeaa 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Lihasmassan takaisin saaminen on todellakin työn ja tuskan takana. Enkä nyt sano, että ulkonäön vuoksi sitä takaisin haluaisin, koska onhan lihasmassalla kaikista suurin merkitys olkapään tukemisessa ja sulla polvien 🙂 Mutta on tää hidasta, mutta joissain asioissa silti todella nopeaa. Kiva kuulla, että olet palautunut leikkauksesta!

  2. Erja kirjoitti:

    Ihanan inspiroiva kirjoitus, kiitos! Toivottavasti kirjoitat myös pakohuonepelistä 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Kiva kuulla! Juu, pakohuonepelistä tulossa pikapuoliin oma juttunsa 🙂

  3. ninna kirjoitti:

    Se tunne kun kehittyy, pystyy nostavan isompia painoja, oppii jonkun liikkeen tai jaksaa enemmän on parasta jokaikisessä lajissa. Itseään saa kehua ja taputtaa olkapäälle. Crossfitiä en ole kokeilut(enkä tällaisena kukkakeppinä sinne varmaan pääsisi…)

    • Jonna kirjoitti:

      Niin on! Ilman kehitystä tuskin jaksaisin itse edes treenata. Se tunne kun oppii jonkin uuden jutun tai saa ladata lisää painoja tankoon, on kaikista palkitsevinta 🙂 Ja crossfitiinhän voi tulla ihan kuka vaan!

  4. Ama/sillyblondie.com kirjoitti:

    En varmaan saa luokitella itseäni enää crossfittaajaksi kun en käy lisensoidulla salilla. Salitreenini on kuitenkin crossfitin tapaista. Ensin voimaa/taitoa ja loppuun sykettä nostava metcon. Nykyään tosin juoksen myös paljon ja käyn salin kuntonyrkkeilyssä, joka on super hauskaa. Kehonpainoliikkeet kulkee tällä hetkellä super hyvin, mutta ykkösiä en ole edes uskaltanut koittaa. ??

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *