Hae
Palasia Arjestani

Ilon pilkahduksia

ilon pilkahduksia

Pieniä ilon pilkahduksia on näkynyt siellä ja täällä, vaikka olenkin uinut aika syvissä ja mustissa vesissä viime aikoina. Olen ollut koko tämän vuoden henkisesti todella uupunut, ja vaikka työttömäksi jääminen suorastaan *itutti, niin on tästä koitunut jotain hyvääkin. Jatkuva painava väsymys on alkanut helpottaa ja välillä on päiviä, jolloin tunnen itseni jopa levänneeksi. Koin tämän saman romahduksen 2020, jonka seurauksena irtisanouduin, niin kuin nytkin.

Olen tehnyt lähtöä sote-alalta viimeiset kaksi vuotta. Pakkorokotuslaki on suoraan sanottuna täysin perseestä ja kohtuuton, mutta ehkä tämä oli samalla itselleni hyvä herätys. Nyt on todella mahdollisuus, ja vähän pakkokin, etsiä elämään jotain muuta. Toisaalta kiinnostaa opiskella jokin uusi ammatti, mutta samalla mietin, että jaksanko sitä ruljanssia todella uudestaan? Moni aikuisiällä uuden ammatin opiskellut on sanonut, että se on ollut elämän paras valinta, mutta minua huolettaa lähinnä oma jaksaminen. Kerroinkin, että hain AW Academyyn it-linjalle. Sieltä tuli tänään hylky. En kuulemma sovi heidän profiiliinsa. Toisaalta toki harmittaa, koska se mahdollisuus vietiin pois, mutta toisaalta taas ei. Jos en olisikaan viihtynyt työssä, olisin joutunut maksamaan koulutuksen hinnan, joka on melkein 19tE. Se on aika paljon rahaa se. Toki mitä kauemmin olisi jaksanut työssä olla sitä pienemmäksi maksettava summa olisi laskenut. No, sitä asiaa ei tarvitse enää miettiä. Se on kuollut ja kuopattu nyt.

Ollaan oltu nyt muutama päivä mökillä ja ilmat on höllineet ihan urakalla. Tiesin, että tällä pääsen oikeasti lepäämään ja irtautumaan omista ajatuksistani. Ilon pilkahduksia olen kokenut riippumatossa pötkötellessäni, tytön temppuilua seuratessani, koiran kanssa riehuessani sekä järveen pulahtaessani. Kaikki ei tunnu enää olevan täyttä kusipaskaa, vaan pientä pierulierua vain 😀 En ymmärrä mikä kauhea kiire ja hätä minulla on löytää elämän uusi suunta juuri nyt. Aikaa on ja rahaa on elämiseen. Eniten varmasti pelottaa se, että jos en löydäkään töitä? Entä jos en pääse mihinkään, vaikka kuinka haluaisin? Vaikka olen oikeasti hyvä työntekijä. Entä jos mun osaaminen ei välity sinne cv:n lukijalle asti ja jään ikuisesti työttömäksi? Tällaisia ajatuksia kun pyörittelee päässään päivät pitkät, ja välillä yötkin, niin ei ihme jos nupissa vähän sumenee. Hei, hain muuten eilen kolmea työpaikkaa. Saa nähdä miten käy!

Youtube-videoitakin on tullut taas tehtyä. Mun kaikki videot löydät täältä. Saapi tilata myös kanavaa, jos haluaa!

Edellinen postaus: Ei ruokavaliota, ei kuntoa

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *