Hae
Palasia Arjestani

Minä ja mun suuntavaisto

Processed with VSCO with c1 preset

Mun eksyminen paikkaan kuin paikkaan alkaa olla jo vakiintunut käsite meidän lähipiirissä. Onnistun eksymään vaikka suoralla tiellä ja oon sen kerran tehnytkin. En ymmärrä miks en tajua missä olen menossa tai miten pääsisin helposti sinne mihin oon menossa. Helsingissä liikkuessa syötän aina hsl:n nettisivuille reittivalinnan, jossa kävelymatkaa on mahdollisimman vähän ja loppumatkan kuljen google mapsin avulla. Useimmiten mapsikin nauraa mulle eikä suostu toimimaan… niin kuin tänään! Lähdin anoppilan takametsiin juoksulenkille ja mun pikapyrähdys venyikin reilusti yli tunnin lenkiksi….

Onko siellä muita yhtä huonolla suuntavaistolla varustettuja kuin minä?

12 kommenttia

  1. Minttu kirjoitti:

    Got to love you Jonna! Olet niin AITO, tuli ihan tosi hyvä mieli tästä sun videosta, vaikkei varmaankaan tunnelmat mitkään mahtavat olleet. Lissää vaan arkivideoita piristämään lukijoiden päiviä 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Haha, no ei olleet tunnelmat mitkään maailman parhaat kun vettä tuli kuin aisaa ja otti ehkä muutenkin vähän päähän 😀

  2. Mimmukka86 kirjoitti:

    Juu, täällä on toinen huonolla suuntavaistolla varustettu! 🙂 Mä olen todella huono löytämään uusiin paikkoihin. Etukäteen yritän kattoa kartasta tarkkaan,että mihin pitää mennä ja mitä kautta sinne pääsen. Siitä huolimatta oon usein ihan väärässä paikassa.
    Ja jos on joku iso virasto tai vastaava, niin hortoilen käytävillä eksyksissä, että missä se oikea ovia on. No tuleepahan kolottua isot rakennukset sellaisistakin paikoista, jonne ei muut mene. 😀

    • Jonna kirjoitti:

      Tuttu juttu tuo, että kartasta huolimatta on usein väärässä paikassa. Mähän lähden melkeinpä aina väärään suuntaan kävelemään vaikka mulla kartta oliskin. Tälläkin reissulla googlemaps olis kierrättänyt mua jostain ihan hornan perseestä perille. Onneksi on tuo mies joka tuntee Helsingin kuin omat taskunsa 😀

  3. ulla kirjoitti:

    hih ,, oot hauska 🙂

    Mukavaa alkavaa viikkoa !!!! Älä eksy 😉

  4. Kaisa kirjoitti:

    Voi ei, tää on niin tuttua! Kaupunkien keskustoissa mä oon aina ihan hukassa. Omalle miehelleni on myös tullut mun epätoivoiset puhelut sangen tutuisiksi: ”No moro, mä oon taas täälä hevontuutinpersees, ei mitään hajua missä, mut tuossa lukee noin ja noin, MISSÄ mä oon?!?!”
    Lasten kanssa eksyin vuos sitten sienimetsään, huomattuani että olen hukassa, en edes yrittänyt enää navigoida, vaan pyysin miestä ajamaan siihen metsätielle, mistä oltiin lähdetty ja painamaan auton räikkää, osattiin metsästä pois sitten äänen perusteella. Kesällä piti tehä ihan pieni pyörälenkki, pikainen vain – joo venyi 35kilsaan sekin lenkki, ihan pikkusen eksymisen takia. No positiivisesti ajatellen, kuntohan tässä väistämättä kasvaa, tämmmösen ongelman kanssa 😉
    Ihan pahimpia mulle on ne isompien teiden varrella olevat levähdysalueet. Kun jatkan semmoselta pysähdyksen jälkeen matkaa, lähden poikkeuksetta ajamaan ensin takasin tulosuuntaani, ennen kuin jostain tutusta kiintopisteestä huomaan asian ja käännyn, todeten, et jahas näin taas….

    • Jonna kirjoitti:

      Helsingin keskusta on jotain aivan järkyttävää, jos on menossa paikkaan jossa en ole koskaan käynyt. Kysynkin nykyään ihan suosiolla mieheltä ohjeet, mutta usein joudun siitä huolimatta soittamaan et missähän helvetissä mä taas oon….:D

      Ja sienimetsät! En tiedä mitään kauheempaa kuin metsät.. Siellä sitä sit ollaan ja ihmetellään et missähän on itä ja missä länsi. Hyi.

  5. Heidi kirjoitti:

    Sama tauti. Kerran menin (tuttuun) metsään poimimaan marjoja ja puolen tunnin päästä olin aivan eksyksissä. Hortoilin ja yritin etsiä tutuilta näyttäviä mättäitä – ihan vieraita olivat. Meinasi melkein itku päästä helpotuksesta, kun viimein hokasin jonkin talon kattopeltien kiiltelevän auringossa. Jospa sieltä apua! No, ei se ollut talo eikä kattopelti. Se oli autoni.

    • Jonna kirjoitti:

      Mä en mene enää koskaan metsään yksin. Siitä ei ole koskaan mitään hyvää seurannut 😀

  6. Suvi kirjoitti:

    Joo, oon eksynyt taloyhtiön saunassa… Hotellit ja laivahytit melkein pelottaa, kun ihan samannäköisillä käytävillä pitäis jonnekin löytää. Jostain syystä oon silti tosi hyvä suunnistamaan kaupunkikartan kanssa, suuntavaisto vaan on se mitä ei niin todellakaan oo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *