Perjantaina teki mieli jotain suklaista, mutta kuitenkin terveellista. Olen joskus jossain törmännyt jauhottomien muffinssien ohjeeseen ja aloin etsiä sellaisten ohjetta pinterestin kautta. Näihin muffinsseihin tulee vain viisi raaka-ainetta eli ne ovat todella helppoja tehdä! Ainoa miinus on niiden jäähtymisen odottelu 😀

Jauhottomat suklaamuffinssit (8 muffinssia)

Gluteeniton, maidoton, sokeriton

• n. 2 dl maapähkinävoita (tai muuta pähkinävoita)
• 2 kypsää banaania
• 0,5 dl vaahterasiirappia
• 1 tl Stevia Sweet Crystalia
• 0,75 dl tumaa kaakaojauhoa

Laita kaikki ainekset blenderiin ja blendaa tasaiseksi. Kaavi pari kertaa myös blenderin seinämille jäävät ainekset taikinan sekaan ja blendaa tasaiseksi. Nostele taikina kahdeksaan muffinssivuokaan. Itse käytin silikonista muffinssivuokaa. Paista muffinsseja 175 asteessa noin 15 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ennen vuoasta poistamista. Säilytä jääkaapissa (säilyvät muutaman päivän).

Nämä muffinssit ovat ihana kosteita ja makurikkaita. Jos jotain muuttaisin niin tahtoisin näistä entistä enemmän suklaiset ja vähentäisin banaanin makua.

Alkuperäinen resepti: My whole food life.

Käväisin eilen kaverin kanssa Vantaan yössä. Mentiin käymään hotelli Vantaalla, joka on todella suosittu paikka ainakin vantaalaisten keskuudessa. Eilen oli monella koulun päättäjäiset ja porukkaa oli sen mukaisesti liikenteessä. Kauheat jonot! Katseltiin aikamme menoa baarissa ja huomattiin miten monella nuorella  (ja vanhemmallakin) oli selvästi haku päällä. Tuli aika vahvasti omat nuoruusaikani mieleen kun etsin palavasti sitä täydellistä elämänkumppania.

Mä olen tavannut seurustelukumppanini yleensä kavereiden tai harrastusten kautta. Pari lyhyempää suhdetta sai alkunsa baarissa. Lapseni isän tapasin salilla ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Ainakin mun puolelta. Nykyään on helppoa etsiä seuraa myös netistä ja sitä tapaa kokeilin minäkin nuorempana. Taisin sopia kahdet tai kolmet treffit ja kaikki oli täysiä pettymyksiä. Kundit oli ihan erilaisia kuin mitä olin kirjoitteluiden perusteella heistä kuvitellut. Yhdellä ei valokuvakaan pitänyt yhtään paikkaansa. Ja oli muuten aika paljon niitäkin, jotka keskusteluissa ehdottelivat pelkkää seksiäkin… Tiedän, että moni on löytänyt netin kautta oman elämänkumppanin, mutta itse en oikein jaksa uskoa siihen tapaan. Ihmiset valehtelevat liikaa ja johtavat tahallaan harhaan.

Omien kokemusteni perusteella omanlaiset tyypit löytyvät nimenomaan harrastusten, työn tai kaverien kautta. Parasta jos ensitapaaminen tapahtuu kasvokkain eikä anonyyminä netissä. Ensivaikutelma on todella tärkeää! Netissä kirjoitellessa ehtii muodostamaan ihmisestä tietyn kuvan ja tavatessa huomaakin ihmisen ihan erilainen kuin mitä oli kuvitellut ja ehkä toivonutkin. Baarissa homma on vähän sama. Viinan huuruisessa mielessä kuvittelee ihmisen ihan erilaiseksi ja karmea totuus paljastuukin vasta seuraavana aamuna… Tyyppi onkin ihan erilainen, ei ollenkaan se komea, ihana ja hauska, vaan pahimmassa tapauksessa jotain ihan muuta. Uskon, että aika moni on eilisillan jälkeen samaa mieltä mun kanssa 😀

Totesin sitä soidintanssia seuratessani miten onnellinen olen. Mulla on vierellä mun unelmien mies. Komea, järkevä, hauska, huumorintajuinen ja atleettinen. Juuri sellainen jota etsin vuosikausia ja sitten se vaan käveli eteen salilla. Ilman sen suurempaa etsimistä. Tosta noin vaan. Omalla kohdallani sanonta, Se oikea löytyy, kun lopettaa etsimisen, pitää täysin paikkansa! Enää ei tarvitse lähteä baariin haku päällä tai murehtia miksi en löydä sopivaa kumppania, vaikka muut löytävät. Mun etsintä on päättynyt jo 10 vuotta sitten 🙂 ?

Joko te olette löytäneet ”sen oikean” vai vieläkö etsintä jatkuu? Mistä löytyy/löytyi  se täydellinen kumppani? Mitä mieltä nettideittailusta? Oletteko koskaan kokeilleet?