Maailmanlopun meininki
12
Kuva: Katri Viirret
Tämä kulunut viikko on ollut mulle todella rankka sekä henkisesti että fyysisesti. Sairastuin tosiaan tiistaina ja niin kuin aina, mun mieli mustenee heti kun joudun vuoteen omaksi. Ensimmäisenä kaivelen kaiken maailman herkut ja mässyt esille ja hautaudun niiden kanssa sohvalle sarjoja katselemaan. Eihän siinä mitään järkeä ole, koska a) ei ne oloa paranna ja b) ne ei maistu miltään. Mieskin ihmetteli, että miksi lyön läskiksi aina kaiken ruokavaliota myöten, kun sairastun? Niin, hyvä kysymys johon edes mulla ei ole vastausta. Näissä merkeissä on kuitenkin menty tiistaista saakka, kunnes eilen tuli ensimmäinen ajatus, että eiköhän tämä riitä. Siitä tiedän, että alan kohta olla kunnossa. Vakaasta päätöksestä huolimatta nappasin kaupasta mukaani herkullisen suklaamuffinssin ja nautiskelinkin sen loppujen lopuksi hyvällä fiiliksellä, koska yllättäen asiat alkoivat taas loksahdella kohdalleen.
Tämä kuukausi on ollut mulle rahallisesti todella haastava ja samanlaisena tulee jatkumaan ensi kuukin. Rahat on todella tiukilla ja se ahdistaa. En osaa edes kuvitella tilannetta, että elämä olisi tällaista koko ajan. Ja silti toisilla on. Perustason palkkaisella ihmisellä jo pari yllättävää suurempaa menoa tai laskua voi kaataa koko talouden hetkeksi ja juuri näin mulle on käynyt. En halua elää mieheni rahoilla, vaan tahdon ihan yhtä lailla ostaa ruokaa kotiin ja pitää kodista huolta kuin hän. Harvoin pyydän häneltä edes rahaa, vaikka hän sitä varmasti antaisi tällaisina kuukausina. Haluan edes osittain pysyä omillani ja kun tili näyttää jo tässä vaiheessa kuuta nollaa, niin on laitettava mietintämyssy päähän. Koska en halua koskea säästötiliinkään ellei ole aivan pakko niin ladoin taas tavaraa myyntiin ja onnekseni sain niistä vähän ylimääräistä. Pikkusen kun käyttää päätä ruokaostoksilla niin selviää aika vähällä. Punaiset laput kunniaan!
Tänään onneksi olo helpottui, kun huomasin tilille tulleen rahaa! Huh, miten hyvä fiilis. Hyvä kun en kattoon hyppinyt siltä seisomalta. Vaikka sanotaan, että rahalla ei ole merkitystä, niin kyllä sillä vaan tiettyyn pisteeseen on. Tuskin kenenkään mielestä on kivaa laskea laskimella kaupassa pennosia ja miettiä mitä kauppalistan asioista voi ostaa ja mitkä täytyy jättää pois. Mun loppuvuosi tulee olemaan aika lailla pennosien laskemista, mutta toivottavasti sen jälkeen taas helpottaa. Tänään kävinkin ensitöikseni kaupassa ja aion testata paria uutta reseptiä. Se jos mikä saa minut iloiseksi! Kokkaaminen ja leipominen ovat parasta mitä tiedän 🙂 Niin ja tänään varmistui, että palaan ensi viikolla myös crossfitin pariin! Alkuun vain parina päivänä viikossa, mutta katsotaan miten muijan käy 😉 Niin ja blogin nimi tulee muuttumaan lähiaikoina! Siitä lisää kunhan asiat varmistuvat. Jännää!
Ihanaa viikonloppua kaikille! Toivottavasti teille on ollut kivempi viikko <3
ps. Huomasitteko uuden bannerin? Eikö olekin hieno! Se on Katrin käsialaa. Mä niin tykkään 🙂
tsemppiä! itse tuohon rahattomuuteen on jo tottunut ku vuoden eläny työttömyyspäivärahalla. mihinkään ylimääräseen ei oo rahaa ja kaikki ostokset joutuu miettii etukäteen 🙂 onneksi sain ostettua osamaksulla salimaksut niin pääsee sinne vaikka kahdesti päivässä purkaa ahdistusta!
Äh,kurja tilanne sulla! Ja mä valitan kun on vähän tiukkaa..no itselläkin on nyt sellainen tilanne etten tiedä koska sitä rahaa on oikeasti taas ”normaalin verran”. Tulot on toki samat kuin ennenkin, mutta menot ainakin hetkellisesti kasvaneet vähän turhan suuriksi. Ei auta kuin suunnitella ja laskea pennoset tarkemmin!
TOsi hyvä tuo uusi kuva !! 🙂
Toivotan sulle ihanaa viikonloppua,,, ja parempaa ensi viikkoa !
Niin ja tuo on sitä tunnesyömistä 😉 herrrrkkuja.
Eikö olekin! Tykkään itsekin tosi paljon 🙂
Tunnesyöminen…tuttu juttu! Valitettavasti.
Moikka!
En oo ikinä sun blogiin kommentoinut, mutta nyt oli ihan pakko. Ollaan ihan eri elämäntilanteissa, olen 22v. opiskelija, eikä mulla ei ole lapsia, mutta koen hirveen monessa asiassa olevani sun kanssa samaa mieltä, minkä takia oon varmasti sun blogia jo kauan aktiivisesti lukenut!
Halusin sulle vaan sanoa, että tämänkaltaisten ”vaiettujen” asioiden käsittely on jotenkin tosi huojentavaa kaikkien blogien gaalapostausten tms. keskellä. Ja toki tykkään lukea niistä gaaloistakin, mutta oot tosi rohkea, kun kirjoitat ihan aidoista elämän haasteista. Kiitos, kun olet niin rohkea ja inhimillinen! 🙂 Ja ennen kaikkea, tsemppiä! Toivottavasti helpottaa pian.
Oi miten ihanaa kuulla! Joo, ei tämä elämä aina mitään ruusuilla tanssimista ole. Välillä on hyviä ja välillä huonoja vaiheita. Nyt ollaan taas siellä aallon pohjalla, mutta eiköhän suunta taas jossain vaiheessa muutu 🙂
Tuo rahattomuus on tuttua, koska olen opiskellut viimeiset 3,5vuotta. Mutta kohta se loppuu ja pääsee töihin tienaamaan. Ihan huippua. Ja toisekseen ihanaa, kun ei tarvitse käyttää kaikkea vapaa-aikaa kouluhommiin vaan vapaa on vapaa ja työ on työtä. Mitähän sillä kaikella rahalla tekeekään kun on oppinut kituuttamaan viime vuodet 😀 Tosin asuntolaina alkaa pyörimään nyt normaalisti, joten menot kasvaa sitä mukaan kun tulotkin.
Kivan näköinen banneri 🙂 Oon kade sun tukalle..mäkin haluan noin pitkät hiukset!! 🙂
Itse valmistuin keväällä, oon ihan hyväpalkkaisessa työssä ollut siitä asti (käteen jää noin 2200e/kk), ja silti rahaa ei oo koskaan ? oon sinkku, asun yksin vuokralla kohtuuhintaisessa yksiössä isossa kaupungissa ja toki kustannan kaiken elämisen itse ja yksin, mutta silti kaiken järjen mukaan rahaa pitäis jäädä myös säästöön! Ajattelin kans opiskeluaikoina että mitähän kaikilla niillä tulevilla palkkarahoilla tekee, mutta niin vaan ei oo osoittautunut ongelmaksi ? toivottavasti oot siis vähän fiksumpi rahankäyttäjä kuin allekirjoittanut!
Jonnalle tsemppiä, onneks sun tilanne on vaan väliaikainen! ? ja onneksi tilanne ei oo se, että joutuisitte näkemään nälkää vaikka itsellä ei ylimääräistä olekaan, vaikkakin ymmärrän kyllä myös hyvin tuon tarpeen ja halun tulla omillaan toimeen!
Ps. En juuri koskaan kommentoi, mutta luen sun blogia joka päivä ja tykkään kovasti! Tulipahan samalla sekin sanottua nyt kun tätä raha-asiaa niin innokkaasti aloin kommentoimaan. ?
Joo onneks ei ole kuin väliaikaista! Oppiipahan tässä taas vähän katselemaan tarkemmin mitä ostaa 😉 ja kiva kun kommentoit!
Heh, noin mäkin ajattelin kun opiskelujen loppu häämötti. Onhan rahaa toki nyt enemmän kuin silloin, mutta menot ovat kasvaneet ihan samassa mittasuhteessa tulojen kanssa. On kaiken maailman lainanlyhennykset, veromätkyt, päiväkotimaksut ym. Ja aina tulee yllättäviä menoja! Mut tämmöstä tää välillä on 🙂
Ihan ensiksi, ihana tuo bomberi!!! Hyvät, raikkaan syksyiset kuvat 🙂
Voi, muistui niin mieleen opiskeluajat kun laskien kanssa tein ruokaostoksia. Täytynyt niitä pennosia edelleen joskus laskeskella enemmän tai vähemmän, sentään olen oppinut vähän säästämään. BTW tuli mieleen kirjavinkkinä mainita kirja Erilainen ote omaan talouteen. Ei niinkään vinkkikirjana vaan jos kiinnostaa lueskella rahaan liittyvää kirjaa, todella hyvä ja ajatuksia herättävä kirja!
Mä sairastuin nyt kans viikonlopuksi ja onhan tää ihan peestä, joten i feel you! <3
Hei toi kirjahan vois olla tosi kiinnostava! Täytyy etsiä vaikka kirjastosta 🙂