Hae
Palasia Arjestani

Huonoista lähtökohdista hyvään treeniin!

Buenos tardesta vaan kaikille. Mulla onkin niin paljon kuvia kameralla ja puhelimella, että loppuviikon jumpat tulevat kahdessa osassa. Lähdetään liikenteeseen perjantaista. Perjantai ei ihan ollut mun päivä. Väsytti koko ajan ja muutenkin mieli oli vähän matala. Peilistä katsoi löysä mätisäkki eikä mikään oikein jaksanut kiinnostaa.

Siellä sitä ylimääräistä riittää.
Ja siellä. Ikuisuusprojekti..

Iltapäivällä oli salille lähdön vuoro. Väsytti edelleen, vitutti ja ärsytti kaikki. Oli vuorossa jalkatreeni. Polvi edelleen paskana ja alaselkä armottoman väsynyt. Helvetin hyvät lähtökohdat treenille! Mietin pukuhuoneessa, et miks mä ees tulin tänne kun fiilis on ihan paska eikä kiinnosta koko touhu yhtään. Parit tsekit peilistä alkuun.

Perinteisesti hupparia niskaan ärrin murrin päivänä.
Pylly on saanut lisää muotoa!

Istahdin kuntopyörän selkään ja pistin musiikit korville. Volat täysille ja eikun polkemaan. Pikku hiljaa treenifiilis alkoi hiipiä koko kroppaan ja tunsin miten keskittyminen alkoi syvenemään ja pääsin omaan pikku maailmaani. En kuullut enkä nähnyt muita. Päätin tehdä huonoista lähtökohdista huolimatta niin hyvän treenin kuin pystyisin!

Polvi ei antanut tehdä minkäänlaisia koukistuksia takareisille ja ennen olisin tässä vaiheessa heittänyt pyyhkeen kehään ja marssinut itkua pidätellen kotiin. Pieni keskustelu tässä vaiheessa itseni kanssa ja päätin tehdä just niitä liikkeitä mitä polvi ja selkä antaa tehdä. Ja ne liikkeet tehtäisiin kovaa!

1. Leveä boxkyykky smith 6x, vikassa pudotus
2. Suorinjaloin mave kp 3x
3a. Leveä prässi 2x
3b. Kapea hackkyykky 2x
4a. Pohkeet seisten 3x
4b. Pohkeet istuen 3x
5a. Lähentäjät 3x
5b. Hip thrust 3x

Mieli olisi tehnyt testata vapaata kyykkyä, mutta en uskaltanut. Sitten kun oikeasti päätin että haluan kyykätä niin molemmat kyykkypaikat oli jo varattuja. Prässiä ja hackia siis. Sarjat tein pidempinä kuin normaalisti ja käytin sekä pudotussarjoja, lyhyitä palautuksia että supersarjoja. Kaiken jouduin tekemään korostetun varovasti ettei polvi vaan kipeytyisi enempää. Tällä hetkellä kaikki hyvin eli haittaa tästä jalkareenistä ei ainakaan ollut. Sainpahan ainakin keskittyä noihin mun alakerran puutoskohtiin eli perberiin ja sisäreisiin 🙂 Toivottavasti ensi viikolla pääsen jo kyykkytangon alle, sinne on ikävä!

Smithkyykkyä boxilta.
Istahdus ja pysähdys penkille.

Näin sen huonon fiiliksen ja kipuilevan kropankin voi saada toimimaan, kun sitä vain haluaa. Ei pidä luovuttaa heti vaan miettiä uusia ratkaisuja. Ei siihen kuole jos ei pysty tekemään suunniteltua treeniä, päin vastoin! Uudenlainen ärsyke tekee aina hyvää kropalle ja kehitykselle.

Millä te pääsette huonoina päivinä sopivaan mielentilaan, jolla hyvä treeni saadaan aikaiseksi? Mulla toimii erinomaisesti musiikki ja kunnon keskittyminen. Mielikuvaharjoittelun olen kokenut myös erittäin tehokkaaksi. Kuntopyörän päällä istuessani ja treenifiilistä hakiessa pohdin miksi olen täällä? Mitä haluan saavuttaa salitreenillä? Mihin haluan päästä ja mitkä on tavoitteet? Mikä on se unelmakroppa ja saavutanko sen jos nyt luovutan? Pieni itsetutkiskelu silloin tällöin on nähtävästi paikallaan itse kullakin.

Sitruunavettä elimistön emäksöimiseksi. Happo-emäs tasapaino täytyy olla kohdillaan!

Oon huomannut, että kehitystä on alkanut tulla kun mentaalipuoli on kunnossa. Totta kai on huonoja päiviä millon kaikki tuntuu ihan turhalta eikä mitään kehitystä näy missään, mut on myös todella tärkeää että viikossa on myös hyviä päiviä. Päiviä, jolloin hommat skulaa ja kaikki onnistuu, kropassa näkyy kehitystä ja kaikki tuntuu mahdolliselta!

Lauantaina vietin lököpäivän. Käytiin Jumbossa shoppailemassa ja ruokakaupassa. Itselleni löysin muutaman uuden Liza Marklundin pokkarin ja uuden pitkähihaisen treenipaidan. Mimmille ostin hennesiltä kauhean kasan vaatteita. Sillä rassukalla kun ei ollut kuin muutama 80cm rytky.

Mimmille hennesiltä hieno kissa-asu 🙂

Mies osti itselleen lauantaiherkut ja sain mäkin jotain pientä, nimittäin tummaa suklaata! Ihan yhdellä palasella sitä palkitsin itseni eilen illalla 🙂

86% suklaata, parasta!
The Evidence.

Ja tämmönen oli miehen suklaalevy. Hyvää kuulemma 😀

Lauantai on kyllä viikon paras päivä kun saa vain olla. Mä pidän aina yhden päivän viikosta täysin treenivapaana. Pieni palauttava kävelylenkki ja venyttelyt sallitaan, muuta ei saa tehdä. Huomattavasti mukavampi lähteä sunnuntaina taas salille kun on lauantaina kunnolla levännyt. Muistakaa ihmiset pitää lepopäiviä, koska lihashan kasvaa levossa 🙂 Päänuppikin nollaantuu sopivasti kun ei mieti mitään treenijuttuja eikä suunnittele seuraavan viikon jumppia.

Mimmi sairastui taas viime yönä. Puoli kahdelta alkoi itku ja kuumetta oli taas reilusti yli 38. Tyttö on ihan tukossa ja ääni käheänä. Huomenna taitaa jäädä vauvauinti välistä. Mut arvatkaapa mitä? Mimmi otti eilen ensimmäisen askeleensa ilman tukea ja tänään jo kaksi! Hitto, nytkö se sit lähtee kävelemään!? Voi luoja kun noi kehittyy nopeasti. Ei ole enää mikään äidin pieni sylivauva 🙁

Huomenna palaan astialle kera tän päiväisen loistokkaan käsijumpan! Joku kotitreenikin olis suunnitelmissa, koska sain uuteen sandbagiin hiekatkin ostettua. Hirveä hinku on päästä testaamaan sitä!

Selkäkuva perjantailta. On näköjään kyykätty, tangon jäljet näkyy vielä  😀

12 kommenttia

  1. Momin kirjoitti:

    Mulla kans toimii musiikki ja se keskittyminen siihen, että mitä tuleva treeni pitää sisällään ja sen käyminen ajatuksissa läpi. Yleensä se fiilis sitten löytyy sieltä, mutta ohan noita päiviä kun tuntuu, että mitä tässä nyt oikein yrittää, onko tässä mitään järkee, saavutanko ikinä sitä tavoitettani. Joskus on usko koetuksella, mutta sitten se boosti tulee taas sieltä jostain! Säkin oot jo paljon saavuttanut ja tehnyt taas hyvää työtä joten romukoppaan moiset masikset :)-päivi-

    • Jonna1983 kirjoitti:

      Tuttuja ajatuksia mut eikö ole merkillistä muten sr kunnon buusti vaan tulee yhtäkkiä? Ensin on ihan flegu ja maansa myynyt ja hetkessä aivan voittamaton olo!Se on kyllä hieno fiilis :)Nyt tosiaan taas huomaa ettei ole turhaan treenattu! Mites sulla kisasuunnitelmat?

  2. Kerttu Koitila kirjoitti:

    Kerrassaan loistavaa Jonna, oon onnellinen puolestas, Sulla on just oikia asenne kyllä!! <3 Tulosta tullee, juu ei mitään 2-3 vuotta, vaikka ens vuona lavalle jos tuntuu, lihaa on! TSEMIÄ!!

    • Jonna1983 kirjoitti:

      Ihana Kerttu, maailman paras tsemppari <3Ei kai sitä vielä ens vuonna!? Tulee aika nopeesti… mut never say never 😉

  3. Henna kirjoitti:

    Hyvä musiikki kyllä tsemppaa aika kovasti! Tosin senkin olen kokenut, että surkean fiiliksen lisäksi mp3:sta on vielä akku loppunut kesken treenien ja sillon on kyllä fiilis ollu aika noh, ankea! 😀

    • Jonna1983 kirjoitti:

      Jep, mulle on käynyt samoin. Oli vielä jalkatreeni ja salin radiosta tuli jotain aivan järkyttävää paskaa 😀 en kyllä muista miten treeni meni..

  4. Elina kirjoitti:

    Musiikki on mulleki tärkee treenatessa, pari kertaa loppunu akku kesken ja ihan selvä ero tulee sit siihen miten keskittyy. Treenit on mulle sitä omaa aikaa nykyään ku kotiäitinä vielä oon, muuten mä vietän kaiken ajan täällä korvessa lasten kanssa niin treeneihin ei tarvi itteään käskeä lähteä. Mä meen mielellään ja aina on ollu fiilikset kohillaan. 🙂 Mutta toi syöminen on nyt jostain syystä mulle se kompastuskivi, kirjottelinki just siitä että vuosi meni tosi helposti tähän viimeseen kuukauteen verrattuna! Tytölle paranemisia, se on niin kurjaa ku lapset sairastaa =/Niin ja vaihdoin tosiaan ton ”nimeni”, terveisin entinen kohtipienempaaa 🙂

    • Jonna1983 kirjoitti:

      Moi entinen kohtipienempaaa! Kiva kun voi kutsua sua nyt ihan nimellä :)Kyllä sitä tosiaan ihan mielellään aina salille lähtee kun on päivän muksun kanssa ollut. Sä vielä olet siellä korvessa! Täällä pääsee suht helposti minne vaan, koskaan ei vaan tule lähdettyä minnekään.Sä oot hei tehnyt ison työn jo! Nyt kroppa ja mieli hakee tasapainoa, kyllä se kohta asettuu 🙂 mua mietityttää kans kovasti miten handlaan ruokailut dieetin jälkeen kun oon tämmönen sokerihiiri…

  5. Joan kirjoitti:

    Kun treenaat noin kovasti, hiittiä ja kunnon painoilla salitreeniä (tekis mieli udella että paljonko viikossa? :), niin miten paljon syöt kulutuksiin nähden? Syötkö peruskulutuksen verran, vähän vähemmän…? Ootko tehnyt ite sun ruokavalion?Mua on mietityttänyt tää superdieetti, kun tää on niin raju, ja kuulemma jos tahtoo jatkaa tiputtamista niin tällä vikan viikon ruokavaliolla + tankkauspäivillä vaan eteenpäin kunnes on tavotteessa. Eipä taida kyllä onnistua 🙁 Ei musta oo liikkuun tälläsillä eväillä. Olo on ihan jäätävä kokoajan. Kaloreita tulee ei-treenipäivinä 1100 ja treenipäivinä n.1400. Treenejä on (pitäis olla) 4 ainakin tunnin settiä jotka on tasoo superraskaita hiki lentää kokoajan ja taukoja ei juurikaan. Ja noiden lisäks 4 aamuaerobista.No joo eniveis. Jatkoa tässä mietin, kun tätä ois kiva muokata johonkin suuntaan mutta kun rasittaa tehdä se itse ettei pilais mitään. Mutkun jotenkin pieni jo 100-200kcal muutos ylöspäin tois mulle tsemppiä ja energiaa treenaamiseen -> tehot nousis ja samalla kulutus -> luulis laihtuvan paremmin. Kyllä dieettaaminen vaan on vähän masentavaa touhua… elämä on yhtä vuoristorataa kokoajan.Noh yritän kuitenkin vähentää tätä masentelua ja poistaa negatiivisuutta sekä mahdollista laiskuutta, joka aiheutuu vähistä kaloreista ja väsymyksestä, esim siten että nyt nostan tän perseeni ja meen tekeen kotitreenin. Korvanapit korviin ja täysiä vaan ja sillä sipuli. Lopussa kiitos seisoo 🙂 Ja perjantaina ois luvassa cheatmeal ystävänpäivän merkeissä, mentäs miehen kanssa ravintolaan 🙂 Luulis nyt motivoivan prkl!

    • Jonna1983 kirjoitti:

      Mulla on nyt neljä salitreeniä viikossa ja kahden päälle 15 minsan intervalli. Kotitreenejä teen ihan omaksi ilokseni pari kertaa viikossa välipäivinä, mutta ne ei siis ole pakollisia 🙂 lisäksi tietty vaunu lenkit mut niisdä ei yleensä vauhti päätä huimaa ; DKalorit on nyt n.1800 eli pikkusen alle kulutuksen koska paino tippuu hitaasti mutta varmasti.Mun mielestä tou SD on ihan sairas. Kalorit on treenimäärään nähden ihan liian alhaalla. Kyllähän sillä varmasti paino tippuu mut jaksaminen alkaa noilla kaloreilla olla jo aika nollassa. Mä en sinuna jatkais… mitä jos tosiaan nostaisit kaloreita ja katsot mitä tapahtuu? Katsot myls peiliä, ei pelkkää vaakaa :)Mä en ees lähtis diettaamaan noilla kaloreilla. Treenaaminen on kuitenkin se tärkein juttu eikä noilla ruuilla kovin kauan jaksa hyvillä tehoilla jumpata.Teet tietysti niin kuin itse parhaaksi näet mut noin mä tekisin 🙂 Uuuuu, mäkin tahdon ravintolaan syömään! Kuola…

  6. Joan kirjoitti:

    Ai että miten ihana vastaus! <3 Oikee synninpäästö 😀 Kukaan treenaava saati dieettaava ja näistä asioista tietävä ei oo ollu mun kaa samaa mieltä tästä 😀 Niin mäkin oon miettinyt kun nuo kalorit alko laskeen, että nyt lähtee menee kyllä ihan hölmöks. Noi treenit on ihan super raskaita, varmaa ikinä ennen en oo 3-4 krt viikossa käyny tolleen hikoileen. Sit kun kalorit laski ja eniten tietty hiilareita vähentämällä, niin piti pitää ihan järkyttävä valmennustsemppi siä ku yritti tehdä treeniä. Sit oli päiviä kun ei vaan saanu ittestään sellasta natsia irti siellä.Juu peili ja mittanauha on hyviä kavereita sillon kun treenataan 🙂 Oon myös tueksi katsellut eri näköisten naisten pituuksia ja painoja ja alan jo sitäkin ymmärtään että kun tykkään käydä salilla enkä olla luurangon-laiha-läski, niin tää paino on jo nyt varmaa ihan ok! Tuskin siis tulee jatkossakaan muuttuun juuri jos ja kun (toivottavasti) tulee sitä lihasmassaa lisää.Tästä SD:stä oli tuo hyöty, että oppi uusia tapoja kokata, on oppinu oleen vähä ilman kastikkeitakin ja nauttiin ihan arkisesta ruoasta 🙂 on oppinu säännöllisyyttä ruokarytmiin ja lisäks treeneihinkin. Mutta on jonkin verran kyllä liikuntainto meinannut kärsiä, mut tiedän että se palautuu kunhan saan sopivasti sitä energiaa kehooni. Lisäks onhan tää aika arsesta olla lähes jatkuvasti metrin lerssi ottassa ja vihanen, surullinen ja masentunutkin vähintään kerran päivässä 🙁 Oon nyt käyttänyt vähän kiloklubin kalorilaskuria apunani, että saan muutettua tätä hallitummin. Munkin mielestä treenaaminen ja vielä ennen kaikkea terveys on tärkeimpiä asioita! En mä oikein tajua että mitä varten pitäis näin kovasti kituuttaa jotta sais sen läskin pois lihasten päältä 😀 Kun ei sitä nyt tarvi kuudessa viikossa siitä kadottaa. Mä nyt vaan suljin aivoni ja päätin luottaa ammattilaisiin… Nyt kuitenkin aivot lähti käyntiin tossa eikä niitä enää uusiks saa suljettua 😀 Järjen ääni on mulla aina niin kovin vahva sit ku se pääsee huutelee.Vielä tosiaan on ollut eilen ja vähä tänäänkin pientä debaattia itteni kanssa, että vedänkö mahdollisimman paljon tätä vikaa SD-viikkoa mukaillen vai muutanko, mutta kyllä mä nyt muutan ihan kunnolla. Nytkin on niin hirvee päänsärky että voi hyvää päivää. Teen lisäks tällä hetkellä lopputyötä koulusta 😀 Tällä menolla se ei valmistu ikinä jos en saa aivoillekaan ruokaa.Sinä ja moni muu terveellisten blogien pitäjä ootte kyl eläviä esimerkkejä siitä, että kalorit voi olla reilusti korkeemmalla kuin tässä SD:ssä, eikä sitä tarvitse olla kitudieetillä, että pääsee tästä pienestä masusta eroon ja saa nätin kropan. Kaikenlaista sitä pitääkin ihmisen kokeilla ja vielä maksaa siitä. No ei vaan, oli nuo treeniohjelmat jo tuon hinnan väärti ja onhan tässä kehitystä tullut todellakin! 🙂 Mutta väliaikanen homma tää vaan on, ei parane pidemmälle jatkaa tähän tyyliin. Kiva kun vastailit! 🙂 Tosi mukavaa viikkoo sulle!

  7. Jonna1983 kirjoitti:

    Jos olisit samaa asiaa kysynyt eilen päivällä niin vastaus olis ollut erilainen, mutta nyt kun tiedän miten rankka toi SDP on niin mun mielestä se on vähän liiankin rankka. Varmasti ihan hyvä antamaan alkusysäyksen painon pudotuksella tai tiristämään parit vikaa kilot, mut eihän sitä voi kovin pitkään jatkaa. Mitäs sit kun SD loppuu ja pitäis nostaa kaloreita? Kaukanahan ei ikuisuuksia voi syödä niin vähän kuin SD vaatii. Tässä kohtaa se repsahdus astuu kuvioihin ja moni syö ja syö…Jos tosiaan alat olla ihannepainossasi niin nyt vaan järkevää syöntiä isommilla kaloreita ja kovaa treeniä. Sillä se kroppa muokkautuu! Tärkeintä on oppia säännölliset ruoka-ajat ja treenata säännöllisesti. Mä en ees muista milloin olisin kastikkeita tehnyt 😀 joskus tehdään broiskulle ruokakermasfa kastike tai jauhelihakastike tomaattimurskasta. Muunlaisia mä en ees osaa tehdä..Ei se kovin terveellä vaikuta jos alkaa masentaa ja ahdistaa. Muistona nuo samat fiilikset kun kokeilin joskus ketodieettiä. Löin hanskat tiskiin kolmen päivän jälkeen kun olin niin masentunut ja alla päin et hyvä kun en katolta hypännyt alas. Noin niinku kärjistetysti. Joten i feel you!Mä ajattelin tehdä tänään ihan oman postauksensa mun dieetistä ja sen tavoitteista, kiitos ideasta sulle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *