Hae
Palasia Arjestani

Etiäisiä

Processed with VSCOcam with a6 preset

Mulla on ollut todella outo viikko. Olin alkuviikon sairaana ja parantelin itseäni kotona. Normaalisti olen heti sairauden jälkeen into pinkeänä menossa treenaamaan, mutta tällä viikolla kroppa on tuntunut vaativan vain raitista ilmaa, kävelyä ja venyttelyä. Mun luonnolle tällaiset ”kevyet” treenit on normaalisti olleet liian hidastempoisia ja olen vain hermostunut niistä, mutta tällä viikolla ajatuskin kovemmista treeneistä on aihettanut lähinnä kuvotusta ja vastenmielisyyttä. Ei yhtään mun tapaista.

Mies on ollut koko viikon tytön kanssa mökillä ja mä olen saanut möllöttää ihan yksin kotona. Parin päivän ajan hiljaisuus ja oma aika tuntui todella hyvältä, mutta sen jälkeen ikävä on nostanut kovasti päätään ja kotona on ollut todella tylsää olla yksin. Oon mannut siellä kuin ellun kanat enkä ole tehnyt yhtään mitään. Katsonut töllöä, lukenut lehtiä ja vaan ollut. Ilmapiiri on ollut (lähinnä mun päässä) jotenkin oudon painostava ja olen mietiskellyt melko vakaviakin asioita. Mulla on ollut outo ja epämiellyttävä fiilis koko viikon ja mietiskelin koko eilisen illan mistä tämä voi johtua. Ei ikävästä, vaan jostain ihan muusta.

Processed with VSCOcam with a6 preset

Voi kuulostaa ihan naurettavalta huuhaalta, mutta viimeisen vuoden aikana mä olen saanut jonkin sortin etiäisiä. Ne on ilmenneet just tällaisina omituisina olotiloina. Pari kertaa etiäiset ovat olleet iloisia asioita ja silloin fiilis on ollut todella odottava, energinen ja iloinen. Pari kertaa taas tällainen epämiellyttävä ja painostava, ihan kuin joku painaisia hartioita lysyyn täydellä voimalla. Näitä iloisia etiäisiä on seurannut aina jokin iloinen tapahtuma, kuten viimeksi mun 500 euron matkalahkakortin voitto. Älytöntä, eikö!? Näiden painostavien etiäisten jälkeen taas olen saanut huonoja uutisia. Niin ensimmäisellä kerralla kuin tällä toisellakin, ja ne ovat koskeneet perheeni jäsentä, joka on toistamiseen sairastunut vakavasti. Aina kun tämä uutinen on tullut, niin painostava olotila on lähtenyt pois ja on taas helpompi hengittää.

Onko teillä muilla ollut samankaltaisia etiäisiä vai olenko mä vain kajahtamassa? Going nuts niin sanotusti?

6 kommenttia

  1. Anni kirjoitti:

    Tuollaisia tulee mullekin joskus. Sitä hidastuu ja vähän kääntää katsetta sisäänpäin, ja joskus ne edeltää jotain isoa tapahtumaa. Tai sitten ei, mutta sekin voi olla merkki hidastamisen tarpeesta ja fiilistelystä. Ihan yhtä tärkeää kuin voimatreenit, ellei tärkeämpääkin!

    • Jonna kirjoitti:

      Jep, tää on nyt selkeästi ollut merkki, että tarttee vähän hidastaa taas tahtia. Tämä ja ens viikkokin vielä mennään kevyemmin ja sit taas urku auki 😉

  2. Outi Karita kirjoitti:

    Mä oon saanut kerran hyvin vahvan etiäisen tai minkä lie ja silloin, samalla herkellä tapahtui aika isokin asia, mitä mitenkään ei voinut ennalta tietää. Uskon että tuolloin oli kyse vaan niin vahvasta yhteydestä toiseen ihmiseen. Sanokoon joku huuhaaksi, mutta kun on itse tällaisen kokenut niin…

    http://outikarita.fitfashion.fi/

  3. Terhi kirjoitti:

    Itse olen nähnyt unta sairastumisesta ja kuolemista. Näin unta entisestä perhepäivähoitajasta, jonka luona olin hoidossa lapsena. Näin unta, että häneen koski ja päädyin soittamaan hänelle ja kysymään kuulumisia -> hänellä oli todettu syöpä. Muutaman vuoden päästä näin unta, jossa hän sanoi että enää ei koske -> hän oli kuollut. Näin unta työkaveristani: itkin hänen sairasvuoteellaan ja hänellä oli kipuja -> aamulla sain kuulla, että hän oli yöllä kuollut.

    • Jonna kirjoitti:

      Hui! Nuo sun etiäiset on jo aika pelottavia.. mutta tässä nähdään ettei nämä asiat mitään huuhaata ole!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *