Kevyen viikon paikka?
10
 |
| Treenikarvasukat 😀 |
Sunnuntaina jumppasin salilla selkää ja takaolkapäitä. Vähän oli semmonen ”ei oikein huvittais”-fiilis niin kuin parissa muussakin viime treenissä. Omalla mittapuullani oonkin nyt tehnyt aika kovia treenejä jo jokusen viikon niin tähän väliin saattaiskin sit olla hyvä paikka pitää vähän kevyempää viikkoa 🙂
1a. Alatalja kahvoilla 3*10-15*40kg
1b. Avustettu leuanveto mo 3*10-14*95-110kg
2a. T-kulmasoutu 3*10-12*25-30kg
2b. Vipuvarsiveto 3*10-12*25-30kg
3a. Viparit kulmassa kp 3x
3b. Takaolat rintakoneessa 3x
4. Selänojennus nikama nikamalta 2x
Oli tosiaan pieni alakulo treenissä, mut yritin tehdä kaikki sarjat ja toistot mahdollisimman hyvin ja tunteella. Kuvia ja videoitakin tuli otettua, kun oli vähän vähemmän jengiä salilla. En jaksanut alkaa fiksaamaan videoita mitenkään, saatte nauttia aidoista ja alkuperäisistä 😀 Vähän jäi treenissä harmittamaan se etten päässyt tekemään maastavetoa 🙁 Totta kai kaikki mavetuspaikat oli varattuja kun olis kyseisen liikkeen vuoro tullut. No, ens kerralla sit!
 |
| Vipareita kulmassa. |
Nyt oon innostunut tekemään tytölle jos jonkinlaista sosetta. Lueskelin eilen mammablogeja (tätä ja tätä ja tää on kans hyvä!) ja siitä se ajatus sit lähti. Oon mä aina välillä soseita tehnyt muutenkin, mut nyt oikeastaan päätin etten osta kaupasta kuin hedelmäsoseita (reissussa saatan pyörtää puheeni 😀 ). Tulee noi itse tehdyt paljon halvemmaksi ja suurin etu niissä taitaa olla soseen koostumus (ja mikrobikanta). Kaupan soseet on kaikki ihan tasaista mössöä, mutta omatekemissä on edes pientä suutuntumaa. Mukelo ei kuitenkaan voi loppuelämäänsä syödä tasaista höttöä. Nämä soseasiat tuntuu jakavan äidit kolmeen eri ryhmään: yhdet vannovat vain omatekemien nimeen, toiset antaa vain kaupan soseita ja kolmannet käyttävät molempia. Itse kuulun noihin sekakäyttäjiin eli annetaan sekä että. Joidenkin mielestä kaupan soseiden antaminen on synneistä pahin ja huonon äitiyden mittari. Eiköhän se huono äitiys käsitä jotain aivan muuta kuin kaupan soseiden tai kertakäyttövaippojen käyttämistä…?
 |
| Jauhelihat menossa pakkaseen. |
 |
||||
| Perunaporkkanat jääkaappiin. |
Totesin, että helpointa soseiden teossa on tehdä lihat erikseen ja vihannekset erikseen. Lihat saa kätevästi pakastettua jääpalamuoteissa ja soseet lasisissa pilttipurkeissa (ainakin MLL:n lehtisen mukaan). Ihan hyvin lasipurkit on kestäneet pakastamista, mutta tänään ostin myös silikonisia muffinsivuokia ja alan pakastamaan vihannessoseet niissä. Perunaa muuten ei kannata laittaa pakkaseen 😀 Tuon kun olis mullekin joku aiemmin kertonut. Sain jokusen perunjauhelihasörssin heitellä pakkasesta roskiin…
Muutenkin musta tuntuu, että äitejä osataan syyllistää jos jonkinlaisista asioista: imetyksestä, korvikkeiden käytöstä, soseiden käytöstä, kantoliinan ja rattaiden käytöstä, kestovaipa vs kertakäyttövaipat, luomuvaatteet vs ”normivaatteet”… onhan näitä! Jokainen löytää varmasti kokeilemalla ne omat juttunsa ja toivottavaa olisi, että ymmärrettäisiin toisella äidillä olevan hänen omat juttunsa. Vauva-asioissa tuskin on yhtä ainoaa tapaa toimia, vaan ennemminkin jokaisen perheen oma tapa toimia. Maalaisjärjellä ja perstuntumalla pääsee aika pitkälle. Ja ainahan voi kysyä neuvoa ihmisiltä, joilla on samanlainen ajatusmaailma. Niin mä olen tehnyt ja ihan hyvin ollaan selvitty. Joo, myönnetään että alussa tunsin helvetinmoista syyllisyyttä korvikkeiden käytöstä (kun oma maito ei tuntunut riittävän) ja jokunen kyynelkin tuli siltä tiimoilta tirautettua. Tuoreena äitinä kun asioista ei tiennyt mitään ja jokaisella tuntui olevan oma (ja ainoa oikea) mielipiteensä. Maalaisjärjellä (ja neuvolan synninpäästöllä) siitäkin loppujen lopuksi selvittiin 🙂
 |
| Tän hetken lempileikki: piilosilla! |
Kun noita ruokia nyt innostuin itse tekemään niin parit kirjatkin tilasin aiheesta: vauvan ja taaperon keittokirjan sekä Minä syön itse (sormiruokailun käsikirja). Ei, meillä ei aleta vain ja ainoastaan sormiruokailemaan vaan haluan hyviä vinkkejä mitä tuolle vajaan 7kk ikäiselle naperolle voisi antaa itse syötäväksi. Joskushan sekin on kuitenkin tehtävä. Viimeistään rippikoulussa 😀 Tuo Vauvan ja taaperon keittokirja vaikutti mielenkiintoiselta, koska siinä on paljon erilaisia reseptejä soseiden ja ruokien tekoon eri ikäkausille. Kerron sitten minkälaisia opukset oli!
 |
| Mikä noissa kipoissa kiehtoo? Tyyppi on ihan liekeissä niistä! |
Meillä tehtiin pieni rytminvaihdos. Laitettiin neitokainen aiemmin aina puol kasin aikaan nukkumaan, mutta pikku hiljaa homma alkoi mennä siihen, että tytskä saattoi vain huutaa ja meuhkata tunnin sängyssään. Ei siis suostunut nukahtamaan sinne ollenkaan vaikka mitä koetettiin. Nykyään otetaan hänet vielä iltatoimien jälkeen olkkariin leikkimatolle meuhkaamaan siihen asti, kun väsy tulee. Nyt mimmi nukahtaa suht nopeasti ja nukkuu koko yön sikeästi. Tyhmät äiti ja isi ei tajunneet ettei hän vielä puoli kasilta nukkumaan halua 🙂 Joo-o, konttauksesta meillä ei ole tietoakaan, minityyppi menee eteen päin kierimällä 😀
 |
| Tääl mä oon! |
Noi kipposet on isännän lapsuuden peruja. Anastettiin lainattiin ne anoppilasta, kun tyttö niihin niin kovin ihastui. Kippoja on eri kokoisia ja ne voi pinota sisäkkäin. Joku niissä kovasti kiehtoo, koska mimmi jaksaa pelmuta niiden kanssa vaikka kuinka kauan! Kaikista vanhimmat lelut tuntuu olevan parhaita, nämäkin kipot on melkein 30 vuotta vanhoja 🙂
Huomenna sit heiluttelemaan jotain salille. Kevyesti.
Ps. KÄvin tänään kevyen viikon kunniaksi hierotuttamassa jalat Koistisen Jormalla EB:llä. Öhöm…. vähän teki kipeetä 😀 Viimeks jalkoja on hierottu…… yli vuosi sitten!
Heippa!Kiva kun pistit pari videoo 🙂 Mä tunnen usein siitä, et kevyt viikko on paikallaan, kun alkaa tuntua hieman raskaalta lähteä salille :)Jutta
Mä olen antanut pojalle (juuri täytti 1v.) heti sieltä kiinteiden aloituksesta alkaen (eli n. 5.5kk:tta taisi olla) mm. keitettyjä herneitä, banaania, makaronia, sittemmin mm. jahelihanpaloja ja maustamattomia kansuikaleita sormiruokana.. aluksi vahtimista oli koko ajan, mutta nyt mennyt jo useamman kuukuden oikein sujuvasti. Syö lähes kaiken itse kädestä (lähinnä puuro lusikalla avustaen) ja hyvin uppoaa 🙂 Ainut negatiivinen asia on sotku, sitä tulee paljon.Kannatan kokeilemista – kädestähän lapset syö kuitenkin myöhemminkin, miksi ei harjoitella jo aiemmin. Ja jos ei itse jaksa/kestä sotkua tai lapsi ei ”tajua”sormiruokailua, odottaa vaan, ei siitä stressiä kannata ottaa.Mahtava blogi sulla! Kiva,kun kirjoitat sekä treeneistä että lastenhoidosta/elämästä.Itsekin tasapainottelen lastenhoidon ja arjen kaaoksen sekä salitreenien(lue: oman ajan) välillä. Itselle sali on parasta hermolepoa ja sopii hyvin tähän elämäntilanteeseen; voi mennä-,kun itselle/perheelle sopii, eikö ole aikatauluihin sidoksissa. Ihanaa, että on pari tuntia viikossa, ettei kukaan vaadi sulta mitään 😀
meillä kans maustamattomat kanapalat on neidin suurinta herkkua,niitä oon antanut soseiden ohella sormin napsia,(myös hyvä huijauskeino silloin kun lusikka ei kelpaa..)kelpaa niin hedelmä-kuin ruokasoseiden kylkeen :Dja muuten,mikä siinä perunassa on ettei voi pakastaa,en minä oo kuullu?!:O-R
Jutta: sama se on mullakin eikä sitä kunnon treenifiilistä saa aikaiseksi vaikka kuinka yrittää. Eiköhän sitä ensi viikolla taas treenit kulje ihan eri tavalla :)Hei, lapselliset ihmiset 🙂 Keitättekö kanat ensin ja ootteko käyttäneet kokonaisia rintafileitä vai filesuikaleita? Mulla olis tarkoitus tänään tai huomenna keitellä suikaleita neidille niin voisin uskaltautua antamaan palasen ihan omiin sormiin. Minkä kokoisia paloja olette antaneet?Mä olen vasta kurkkua antanut imeskellä ja eilen ensimmäistä kertaa maissinaksua ja vähän päärynää. Kyllähän siinä varmasti saa pienellä jännityksellä vahtia, että millon alkaa kakominen…Kai se perunan tärkkelys ei kestä pakastamista…? Menee pakkasessa ihan kumimaiseksi koko sose. Jos maahan viskais niin varmasti pomppais takas 😀 Nyt teenkin perunoista sosetta vain sellaisen annoksen, joka säilyy muutaman päivän jääkaapissa. Kuulemma peruna tulee mikrossakin ihan parissa minuutissa! En oo vielä kyllä kokeillut.
minä huomasin että kanoille riittää ihan paistaminen,yleensä samalla kun itelle paistan,laitan osan ilman mausteita tytölle.liha tuntu sitkeämmältä,joten alkuun kitin sen,mutta nyt menee kyllä samoin vaan pannun kautta:) ja tosiaan,aika mikroskooppisia paloja ne alkuun oli.meillä tytöstä oli lähinnä hauskaa sulloa niitä paloja suuhunsa,joten vieressä sai vaihtia että muistaisi nielaistakin välillä:D ja vieläkin sipruan kyllä melko pieniksi,vaikka osais kyllä jo purrakin jos vaan malttais..-R
Meillä menee sormiruokana jo mm.banaani (annan puolikkaan josta osa päätyy ihan mahaan asti..)ja höyrytettynä porkkana ja parsakaali sekä marjat joista toki mustikat pitää antaa suoraan suuhun pinsettiotteen vielä puuttuessa.Ja meillä poika rakastaa itse syömistä 🙂 Tosin sotku on kyllä hurja..Ja amen noille suvaitsevaisuus-puheille 🙂 Äitiys tuntuu tekevän joistain ihmisistä ihan hurjan jyrkkiä! Mä kanssa tykkään siitä kun kirjottelet sekä vauva-että treeniasiaa 🙂 Kun ne molemmat yllättäen kiinnostaa itseäkin..Katotaas osaisinko jo jättää kommentin muutenkin kuin anonyyminä (siis nimim.Peppi)
Hyvä tietää toi perunasta. Voi kauhee, mitenkä sitä selviää näistä syöttämishommista sittenkun pelkkä tissi ei enää riitä?! Jotenkin uuvuttaa jo pelkkä ajatuskin, plaah.
On vielä yks ryhmä noissa äideissä: ne jotka joutuu tekee ruoat, mutta haluaisis -edes joskus- syöttää purkkiruokia…Perunasta tuli mieleen, et jos sitä haluat pitää pakkasessa ruokavarana, niin Oolannilla on sellainen pakasteperunasose missä on pelkkää perunaa (ei suolaa, maitoa tms lisänä).(niin ja siihen sun psst-kysymykseen, niin ainakin Oi mutsi mutsi on joskus sivunnut tätä aihetta, sitten justiinsa luin haaveena uusi herätyskello-blogista niistä vaatejutuista. On niitä ollut muissakin, nää vaan tuli tälleen ennen aamukahvia mieleen..)
Hei! Tiesitkös muuten että aivan upea Linda Fodor on myös saanut vastikään toisen lapsen? Törmäsin blogiin sen vanhan blogin kautta ja siellä oli (tosin ruotsiksi) kaikenlaista mielenkiintoista kanssa..tuli vaan mieleen, en tiedä oletko sitä aiempaa Life of a fitnesstar (tjsp) blogia lukenut..t: mulla on tänään hyvin päivällä nukkuva lapsi 😀
Laura: noiden soseiden laittaminen on loppujen lopuks aika pieni vaiva ja ainakin musta on ihanaa kun se imetysrumba on vähentynyt nyt aika minimiin. Niin paljon helpompi lusikoida sosetta ääntä kohti kuin istua parikin tuntia kerrallaan vauva sylissä kun hän ruokailee :)Kirsi: ai hitsi, teillä on homma vähän vaikeempaa 🙁 pystyykö teidän neitokaiselle antamaan mitään valmiita soseita? Täytyy taas kerran itse kiittää ylempiä voimia siitä, että toi meidän mukelo on niin kaikkiruokainen eikä ainakaan vielä ole millekään allerginen. Ja kiitos pottuvinkistä! Täytyy käydä tiirailemassa pakastelaareja. Niin ja meen vakoilemaan ja pöyristymään noihin blogeihin. Kohta suolletaan tekstiä vauvojen vaatetuksesta ;)Peppi: en mä oo sitä nyt seurannu. Aikasemmin seurasin, mut sit se muuttu vähän tylsäks.. Täytyykin käydä uudestaan kurkkaamassa! Kiitti vinkistä 🙂 Meilläkin nukutaan tällä hetkellä varsin sikeästi, joutaa istumaan koneella 😀 Tää on varmaan sitä arjen luksusta?