Hae
Palasia Arjestani

Kun minä jotain päätän

picsart_01-09-02-20-29

Mä olen lapsesta ollut varsin itsepäinen tapaus. Kun päätän jonkin asian tehdä tai saavuttaa niin menen vaikka läpi harmaan kiven onnistuakseni tavoitteessa. Muistan esimerkiksi joskus seiskaluokalla tuskailleeni huono ja arvosanoja. Olin ihan ok oppilas. En mikään ihan huono, mutta en kovin hyväkään. Sen sijaan moni kavereistani oli todella hyviä koulussa ja todistuksessa säteili vain ysiä ja kymppejä. Tiesin etten ole mikään tyhmä, hieman saamaton vain sille päälleni sattuessa. Päätin, että nyt alkoi opiskelua ja nostan arvosanat niin ylös kuin kykenen. Niinpä mun keskiarvo kasiluokan kevään todistuksessa oli 9,4. Ei se vaatinut kuin päätöksen ja vähän panostusta.

Aikuisiällä tällaiset päätökset ovat liittyneet lähinnä kisaamiseen joitain vuosia sitten, mutta muuten elämä on soljunut melko tasaisesti ilman suurempia ponnisteluita. Tai no, onhan niitä ponnisteluita ollut, mutta ymmärrätte ehkä mitä tarkoitan. Isän kuoleman jälkeen päätin, että alan oikeasti toteuttaa niitä asioita joista olen jo kauan haaveillut. Isä oli todella taitava käsistään ja tekikin kunnioitettavan uran rakennusalalla. Olen jo vuosikausia itse haaveillut, että osaisin rempata kotona ja tehdä asioita käsilläni. Na haaveet on kuitenkin aina jääneet jotenkin taka-alalle kaiken tämän muun keskellä. Nyt mä olen kuitenkin alkanut toteuttaa itseäni myös tällä saralla. Aloitin ihan pienistä askartelujutuista joulun aikaan ja sillä tiellä varmasti jatketaankin jonkin aikaa.

Processed with VSCO with 4 preset

Minusta on aivan ihanaa näperrellä kotona kaikkea pientä, mutta suunnitelmissa on myös isompia projekteja. En halua enää miettiä ”sitten kun” vaan haluan tehdä nyt! Haluan oppia tekemään remppaa kotona itse, ommella vaatteita ja sisutusjuttuja ihan omin pikku kätösin. Toiset osaa näitä ihan luonnostaan, mutta mä en. Yläasteella neuloin ja tein paljonkin itse, mutta nyt en ole vuosiin koskenut esimerkiksi ompelukoneeseen. Mun uuden vuoden lupaus oli opetella virkkaamaan ja neulomaan ja lauantaina pistin hösseliksi! Harjoittelin virkkaamista varmaan pari tuntia ja jatkoin eilen projektia niin pitkään, että forkut olivat jo ihan tulessa. Minä olen päättänyt oppia virkkaamaan ja sen myös teen! Heh, tänään on projektina oppia isoäidin neliöt ja jos oikein innostun niin teen niistä aluksi tytön vauvalle hänen toivomansa peiton. Siitä on hyvä jatkaa. Pakko myöntää, että olen kokenut taas ihan erilaisia onnistumisen tunteita kuin aikoihin. Toiset tykkää sivistää itseään opiskelemalla, minä haluan oppia käden taitoja 🙂

Onko siellä muita käden taidoista innostuneita?

6 kommenttia

  1. Saara kirjoitti:

    On!! Myöskin myöhäis herännäisenä käsitöihin hurahtanut täällä terve. Äiti ja mummot ja isosisko on aina olleet taitavia käsitöiden tekijöitä (karman laki, myös anoppi kuuluu tähän kastiin) ja olen nähnyt ompelua, virkkausta, neulomista, huovutusta, tilkkutöitä ynnä muuta todella taitavasti tehtynä. Vasta kun odotin esikoista seittemän vuotta sitten, 25 vuotiaana, innostuin ite kokeilemaan sukkapuikkoja. Eikä ne sittemmin olekaan käsistä lähteneet.

    Opettelin myös virkkaamaan ja nykyään myös ompelemaan. Ja kaikkea muutakin tulee näprättyä kun tytöillä on näköjään verenperintönä käsillä tekemisen into.

    Lankoja ja kankaita on kertynyt näinkin lyhyessä ajassa aivan hölmön paljon ja nyt onkin menossa projekti ”langat pois kaapista”. Ihanan paljon riittää opeteltavaa käsityön maailmassa.

    Ja youtube on ohjevideoita puolillaan.

    Tsemppiä opetteluun!

    Sarae

    • Jonna kirjoitti:

      Mä olen nyt opetellut tekemään isoäidin neliöitä, mutta koko ajan mietin mitä seuraavaksi. Tähän jää koukkuun! Ja sukkia haluan ehdottomasti oppia neulomaan enkä mitä tahansa sukkia, vaan superhypermageita!

  2. S kirjoitti:

    Villasukkia osaan tehä ja virkkaamalla oon tehny nyt jo varmaan viisi mattoa+ saman verran koreja. Työkalutki pysyy kädessä ja pientä remppaa on tehty aiemmissa asunnoissa tarpeen tullen 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Oi, koreja sekä mattoja haluaisin minäkin oppia tekemään! Nyt on tytön vauvalle peitto tulossa isoäidin neliöistä 😉

  3. ninna kirjoitti:

    ristipistot! kun pistää neulan kankaaseen niin ei malta lopettaa. Jouluksi tein kavereille kirjamerkit viime vuonna äidille kaitaliinan joita tullut tehtyä useita. samoin nimilappusia pyyhkeisiin. Nyt himottaisi muttei ole ketään kenelle tekisi! itselläni on jo niin paljon eikä muillakaan tarvetta. neulomista ja virkkausta en osaa enkä jaksa opetella.

    • Jonna kirjoitti:

      Just oli jossain lehdessä ristipistoille tehty hienot kannet kalenteriin 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *