Hae
Palasia Arjestani

Tämä se on sitä elämää!

tämä se on sitä elämää

Eilen oli huono päivä, mutta tänään olen leijunut pilvissä ja ajatellut vain ”tämä se on sitä elämää!” Niin ne mielialat näköjään vaihtelee samalla tavalla kuin tuntemukset kropassakin. Eilen nälkä oli koko ajan ja tänään ei ollenkaan. Menin eilen puolen yön aikaan nukkumaan ja heräsin tänään puoli yhdeksän maissa virkeänä. Tykkään lueskella kirjaa pari tuntia joka ilta ja kahlaan kirjoja tällä hetkellä aikamoista tahtia läpi. Lukeminen vaan on niin mahtavaa! Kuvittelen aina kirjojen hahmot tietyn näköisiksi ja on hauskaa huomata miten mielikuvat palaavat samanlaisina, kun aloitan uuden kirjan, jossa on sama päähenkilö kuin aiemmin luetussa kirjassa. Luin juuri Camilla Läckbergin Kultahäkin ja nyt mulla on menossa Jojo Moyesin Elä rohkeasti. Ehkä seuraavaksi olisi taas dekkarin vuoro.

Puuhasteltiin aamupäivällä ulkona ja istutettiin mun eilen ostamat kasvit. Kävin Länkipohjan puutarhamyymälästä ostamassa kaksi avomaankurkkua, pyöreän kesäkurpitsan ja tyttö valitsi mummalle kukaksi värinokkosen. Tyrkättiin kurkut ja kesäkurpitsa kasvimaalle ja nyt toivotaan vain parasta. Täällä on välillä hieman arpapeliä että menestyykö vai ei. Viime vuonna laitoin kesäkurpitsan pellolle aika myöhään hallan takia, ja loppukesästä saatiin sadoksi muistaakseni neljä kesäkurpitsaa. Mullassa möyriminen on kyllä mahtavaa! Vielä kotiin parvekkeelle pitäisi keksiä jotain. Tänä vuonna haluaisin laittaa ehkä vain kukkia, kuten pioneita tai ruusuja.

Teltassa en kyllä nuku

Tyttö on kärttänyt monta päivää telttailua ja ongella käyntiä. Tänään toteutettiin noista toinen eli onginta. Hommahan meni niin, että minä ja anoppi ongittiin ja tyttö ihmetteli mun kalastamaa pientä särkeä ja söi eväitä. Telttailua yritän siirtää hamaan tulevaisuuteen, sillä viime kerralla telttayön jälkeen mun niskat oli ihan jumissa ja selkä kipeänä varmaan neljä päivää. Ensi yöksi oli ilmeisesti luvattu vielä ukkostakin, joten ei ihan kauheasti houkuta yö teltassa ukkosen keskellä…

Tänään onkiessä tuo ajatus ”tämä se on sitä elämää!” putkahti päähäni. Siinä istuskelin kalliolla ja katselin ongen kohoa ja kuuntelin tytön höpötystä ja lintujen laulua. Voi pojat ja tytöt! Miellä on miehen kanssa haaveena, että joskus voitaisiin olla mökillä toukokuusta lokakuulle asti koko ajan. Rakastetaan molemmat tätä hiljaisuutta, luontoa, kalastamista ja sellaista rentoa elämää. Asioita pitää tehdä, mutta mihinkään ei ole kiire. Voi kun tämä joskus toteutuisi! Olen luullut jo pitkään ettei mulla ole varsinaisia unelmia, mutta tämä on yksi suuri sellainen. Ehkä viimeistään sitten eläkkeellä, jos ei aiemmin. Tai vuorotteluvapaalla jossain vaiheessa kun siihen on mahdollisuus. Mökillä voisi möyriä mullassa, lenkkeillä ja tehdä käsitöitä. Kaikkea rentouttavaa ja mukavaa.

Minkälainen päivä sinulla on ollut tänään? Mikä on sun unelmasi?

Edellinen postaus: Välillä tuntuu etten kykene tähän ruokavalioon

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA

2 kommenttia

  1. Adelheid11 kirjoitti:

    Mökkihaave kuulostaa ihanalta. Mä haaveilen reissupakusta, jolla me miehen kanssa reissattas kaksin Suomessa ja Euroopassa. Ehkä se vielä joskus toteutuukin kun lapset vähän kasvaa ja saadaan vielä enemmän omaa aikaa. 😊

    • Jonna kirjoitti:

      Minusta olis kans ihanaa lähteä autolla jonnekin reissaamaan, mutta miestä ei vois vähempää kiinnostaa 🙁

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *