Kotini on linnani ja turvasatamani

Ollaan jo jonkin aikaa kateltu isompaa asuntoa, mutta samalla olen halunnut laittaa myös meidän nykyistä kotia uuteen uskoon. Mä olen ihmisenä sellainen, että tykkään laitella kotia ja suunnitella sinne koko ajan uutta. Olisin varmasti omimmillani vanhassa rintamamiestalossa (josta muuten haaveilen!), mutta tiedän ettei mies suostu sellaiseen muuttamaan. Siispä laittelen pientä kaksiotamme pikku hiljaa ja hommaa riittää kyllä siinäkin ihan kiitettävästi. Meidän alueelta on tullut myyntiin pari varsin varteenotettavaa vaihtoehtoa, joten hyviä ja meitä kiinnostavia asuntoja löytyy siis ihan läheltäkin. Olisi ihanaa, jos olisi edes yksi huone lisää, niin saataisiin meidän makkari takaisin. Nythän me asutamme miehen kanssa olohuonetta ja onneksi on sen verran reilun kokoinen olkkari, että meidän 180 cm sänky mahtui sinne helposti.

Joulukoristeet saavat meillä olla paikoillaan vielä hetken. Kunhan niiden on aika lähteä, alan miettimään kukka-asioita. Haluaisin meidän kukille jonkin uuden telineen vanhan rottinkitelineen tilalle. Toisaalta pidän myös tuosta vanhasta, mutta se ei oikein istu muuhun tyyliin. Sen voisi hyvin viedä vaikka mökille tai nostaa kesällä parvekkeelle. Haluan myös osalle meidän kasveista uudet ruukut ja olenkin niitä jo katsellut vähän sieltä sun täältä. Myös uudet tapetit olohuoneeseen on listalla, mutta täytyy hankkia taas tapetointimotivaatio jostain. Ja löytää meitä molempia miellyttävä malli. Ei muuten ole ihan helppo homma! Jos löydän jonkin mieleisen niin mies ei satavarmasti tykkää siitä yhtään. Siitä ollaan samaa mieltä, että tapetin on oltava vaalea.

Matto täältä.

Montakohan vuotta olen suunnitellut eteisen laittamista? Varmaan kolme vuotta ainakin. Nyt olen vihdoin ja viimein löytänyt sopivan vaatekaapin eteiseen mistäs muualtakaan kuin Ikeasta! Meidän eteiseen ei mikä tahansa kaappi sovi sen kapeuden vuoksi. Perus 60 senttinen ei sovi meille mitenkään päin ellei halua kulkea sivuttain ulko-ovesta. Se ei lienee kovin ergonominen ratkaisu 😀 Nyt pitäisi vielä saada tuo hantiin pistävä mies Ikeaan. Hän kun ei ole luonteeltaan mikään puuhastelija ja vihaa yli kaiken erilaisten huonekalujen kasaamista. Voitte siis uskoa, että hän ei ollut kovin mielissään kuullessaan mistä kaapin löysin. Noh, minähän kasaan näppäränä mimminä kaapin ihan itse! Ei siihen ole ennenkään miehiä tarvittu, kun vasara ja muut välineet pysyvät hyppysissä yhtä hyvin kuin käsipainot salilla. Jospa pääsisin taas viikonloppuna näperryshommiin 😉

Jotta kotiin voi hankkia uutta, on päästävä vanhasta eroon. Olen taas saanut hyvin laitettua meille tarpeetonta tavaraa kiertoon ja tyhjennettyä varastoakin. Se on muuten jännä tunne, kun olotila kevenee sitä mukaa, kun turhasta tavarasta pääsee eroon. On ikään kuin helpompaa hengittää. Tämähän on varmasti ikuisuusprojekti, mutta se ei haittaa! Toisaalta, ihan kaikkea ei kannata heittää pois tuosta vain. Nuo pallovalot, jotka ovat nyt meidän sänkymme yläpuolella, odottivat paikkaansa vuoden verran! Minusta on kiva, kun kotona on aina jotain tekemistä. Nytkin mulla on suunnitteilla kaiken muun lisäksi villasukkien kutomisen opettelu sekä suuren pillihimmelin teko. Aion laittaa himmelin olohuoneeseen television päälle kahden taulun tilalle. Pillit ja välineet on jo valmiina, enää toteutus puuttuu. Ai että, on ihanaa olla näin innoissaan asioista!

Onko teillä jotain suunnitelmia kodin varalle?

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Edellinen postaus: Kivut pysäyttivät treenaajan

Lue myös: Sotkuinen koti kertoo laiskuudesta

&

Pieni asunto – isompi onni?