Hae
Palasia Arjestani

Kuolema kuittaa polvikivut

Olipa paska otsikko. En keksiny muutakaan.

Nyt on taas jalat reenailtu pois alta tän viikon osalta. Polvet huutaa leipää yötä päivää, kiitos eilisen hackkyykyn. Pitikin mennä tekemään sitä. Se vaan on loppujen lopuks niin hyvä vekotin killerireisien kasvatukseen, et jospa sitä kestäis parin päivän kivut..

Tänään on fiilikset ja mieliala menny varsinaista vuoristorataa. Tää on tätä naisen elämää 😀 Oon ollut tän viikon taas työharjottelussa hematologian labrassa ja tänään havahduin huomaamaan, että tässähän aletaan kohta oikeesti olla jo melkein ammattilaisia! Aika hieno fiilis monen vuoden koulu-urakan jälkeen. Työhommat sujuu jo kuin vettä vain (ainakin melkein), osaan käyttää analysaattoreita, ymmärrän mitä ja miksi tehdään ja pystyn hahmottamaan mitä jokin tulos tarkoittaa potilaan kannalta ja kuinka minun tulee toimia sen suhteen. Työskentely yksinään ja vastuun ottaminen omasta tekemisestä ei tunnu enää kauhistuttavalta asialta ja oonkin harjoittelussa saanut paljon positiivista kommenttia. Minuun luotetaan ja mun annetaan tehdä hommia yksin. En enää pelkää kertoa jos mokaan tai kysyä tyhmiäkään kysymyksiä. Voisin vaikka tältä istumalta jäädä töihin tuonne heman labraan. Pikku hiljaa on alkanut valaistua se oma erikoistumisen kohdekin.. Semmosia fiiliksiä duunipuolelta.

Treenipuolella sit toisenlaisia fiiliksiä. Tuskailin taas tänään takareisitreenin kanssa. Ei olis huvittanut tehdä niitä ollenkaan saati siihen päälle vielä pohkeita ja vatsoja. Vaikka kuinka tahkosin kaikki sarjat finaaliin niin treenin jälkeen joutu ihmettelemään et teinköhän yhtään mitään. Pientä kipua alkaa pikku hiljaa tuntua, mut.. jotain puuttuu. Onko mun lihakset oikeesti niin kireet, että treenit alkaa kärsiä? Oon kyl yrittäny kovasti venytellä. Sitähän sitä on jatkettava kovien treenien ohessa. Jospa se siitä..

Syksyn kisoihin tähtäävä Kontturin Sari oli Gymillä tänään reenailemassa. Tyttö on aika hyvissä lihoissa ikäänsä nähden. Varmasti isompi kuin meitsi ja näkyy kehittyvän koko ajan tasaisesti. Toivottavasti hänkin pääsee hyvään kisakuntoon (kuten kaikki muutkin) niin hyvä ja tasapainoinen fysiikka pääsee oikeuksiinsa lavalla. Voi, että tunsin itseni taas melkoiseksi norsuksi hänen rinnallaan. Alkoi melkein ahdistaa. Ja vähän kyllä kieltämättä alkoikin. Mulla on aivan ihmeellinen tyyli verrata itseäni aina muihin, varsinkin tähän aikaan kuukaudesta. Ensimmäinen ajatus on aina, et ”miks mä oon vaan tämmönen pulska ja lihaton ja toi tommonen kiree ja muskle”. Todella typerää ajattelua, mutta en mahda sille mitään. Noita ajatuksia puskee aina silloin tällöin hidasjärkiseen päähäni. Välillä taas fiilikset on ihan toisenlaiset ja olen innolla reenaamassa kohti ensi syksyä. Tänään mieleen vilahti taas vaihteeks ajatus, et kannattaako mun vielä ees lähteä kisoihin…? Riittääkö lihat? Pääsenkö kireeks? Hyvähän se tässä vaiheessa on jo moisia miettiä, kele. Millähän sais päänsä tyhjennettyä? Oulun reissuun vielä muutama viikko aikaa, siellä se nuppi viimestään tyhjenee 😀

Noh, jätetään negatiiviset tilitykset nyt tohon vähäks aikaa ja päivitellääs vähän reenejä. Eli eilen vuorossa etureiskat ja pohkeet. Sarjoja yhteensä kymmenen ja toistot 6-8. Pudotuksia taas..

1. Reidenojennus
9*55kg+7*45kg
9*50kg

2. Smithkyykky
9*100kg+9*80kg
11, 9*90kg
Just mua ennen oli smihissä kyykkäämässä eräs ensi syksyn BF-kisoihin tähtäävä tyttönen. Aika vaffa likka, smithissä painoja 190kg ja tempas tehdä kympin… aika erilaisella tekniikalla teki kuin minä, mut silti. Meikällä olis kyllä hajonnu selkä ja polvet moisten romujen alla.

3. Hack kapealla
7*55kg+8*40kg
7*50kg
7*45kg
Helvetillistä touhua..

4. Prässi
9*180kg+6*150kg
10*170kg
Jalat oli tässä vaiheessa jo ihan spagulettoa. Pelotti, että pettäävät alta ja kelkka karkaa syliin.

5. Pohkeet seisten omalla painolla
45, 33, 28, 24, 21

Jaloille noi pudotussarjat on ihan tuskaa. Happikin meinas loppua ihan totaalisesti. Pitäisköhän vihdoin ja viimein lopettaa se röökin poltto? Joku päivä mä saan taas siitä tarpeekseni ja lopetan kerrasta. Ei olis ensimmäinen kerta.. eikä vissiin viimenen, koska poltan taas 😀 mut en sentään paljon.

Tänään sit samanlaista settiä takareisille. Lisäks niitä perkeleen pohkeita ja vatsaa.

1. Takareiskat maaten
6*45kg+8*30kg
7*40kg
9, 8*35kg

2. Suorinjaloin mave kp
9*36kg+8*31kg
9, 8*33,5kg
Olipa fiksua laittaa jalkaan semmoset joustamattomat lökäpöksyt. Eivät vissiin ollu riittävän löysät kun repesivät mokomat hanurista 😀 Ei onneks kukaan huomanna, kait.

3. Takareiskat istuen
8*40kg+9*30kg
9, 7*35kg

Lisäks vielä pohkeita seisten ja istuen yhteensä kuus sarjaa ja vattaa koneessa, voimapyörällä ja perusrutistuksia vissiin joku seittemän tai kaheksan sarjaa. Sit nopsaan kotia ja syömään. Eipä ollu mitän gourmeeta taas tänään tarjolla. Tai niin vois luulla ainesten perusteella. Keitin perunoita ja porkkanoita ja paistoin lisäks seitä. Seistä saa oikeilla mausteilla yllättävän hyvää! Ihan loppuvaiheessa ripottelin vielä sein päälle hyppysellisen voimakasta juustoa ja annoin sulaa fisun päälle. Oli muuten hyvää! Vois tehdä toistekin.

Meillä on laivareissusta aivan järkyttävä kasa namia keittiön kaapissa jemmassa. Aika kiva napostella aina reenin päälle pari namusta. Ja ihan oikeesti vaan pari! Jopa minä olen saanut pidettyä itseni kurissa niiden suhteen. Kohta vois maistella pari nallekarkkia samalla, kun katsoo suurinta pudottajaa…

Huomenna sit olkapäitä ja oliskohan ollu ojentajat kaverina.

7 kommenttia

  1. Katjus kirjoitti:

    Ohhoh, 190 kg on jo aikamoinen suoritus! Sen suoritustekniikasta kuulisin mielelläni lisää..? terveisin nimim. ”mitä minä teen väärin” :DD

  2. Annemari kirjoitti:

    190 kilolla kympin! Mahtaa olla melkoinen paketti tulossa syssyn kisoihin. Vaan eipä tuo sun 100 kiloakaan huono ole 🙂

  3. Jonna1983 kirjoitti:

    Tekniikka oli semmonen, et jalat aika leveellä ja edessä. Liike ei ollu mikään kauheen pitkä, mut silti koko ajan jatkuva. Mä en ylipäätänsä samalla tekniikalla sais mitään aikaan, kun menis täysin alaselälle. Samainen tyttö on aika kova penkkaamaankin, viimeks otti 80 kilolla useamman toiston. Sanoinkin hälle, et kannattaisko harkita jotain voimannostokisoja, mut BF:n puolella on hänellä tavoitteet. Ite ei voi kyllä kun haaveilla moisista painoista! Näillä on mentävä millä jaksaa vääntää..Pakko oli ite laittaa vihdoin ja viimein se satku ja kyllähän tuolla ihan sarjan sai aikasiks. Mää taas tein kyykyt aika kapeella ja sinne ysikymppiin asti. Meinas tollakin tekniikalla jo alaselkä vähän rasittua, mut ei onneks kovin pahasti kuitenkaan. Jatkuvasti saa keskittyä pitämään lantion suorana ettei selkä menis liian notkolle.

  4. Jonna1983 kirjoitti:

    Niin ja tämä tyttönenhän on sit vasta 2010 syksyn kisoihin tulossa, sen unohin sanoa. Ei taida kuopion suunnalta olla tän syksyn kisoissa naisista kuin yksi fitneksen puolella. Miehiä on sit useempi kisaamassa.

  5. katjuska kirjoitti:

    Jösses sentään… mä olisin hiipinyt takas pukkariin ja lähtenyt himaan… ei sentään :)Noi fiilikset on varmaan tuttuja jokaisella, et oli aika mikä tahansa kuukaudesta:) Mullakin posket senkun vaan pullottaa joka päivä enempi. Ihania nuo kortisoni lääkkeet…

  6. Maddox kirjoitti:

    Hei kuka kumma on tuon ekan kuvan timakka täti? Siinä näyttäis mirmelillä olevan aikalailla mun tavoitekondis 🙂 Meikästä ei nääs näillä geeneillä tule ikkään mitään massamonsteria, mutta tuommoinen edes vähäsen muhku ja änkyräkiree kroppa saattais olla kovalla työllä (ja napakalla dieetillä :D) saavutettavissa.

  7. Jonna1983 kirjoitti:

    Kuva on otettu täältä: http://pumpitup2006.blogspot.com/En tiiä kuka se täti on, mietin ihan samaa. Tutun näköset kasvot, mut ei tuu nimi mieleen. Ehkä joku tietää?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *