Ihmisen hyvyys ei ole kiinni ulkonäöstä

Ihmisen hyvyys ei ole kiinni ulkonäöstä, ei todellakaan! Toivon, että maamme nuoriso ymmärtäisi myös tämän. Koskee myös vanhempaa kansaa. Viime päivinä olen kuullut radiosta sekä lueskellut netistä nuorten ulkonäköpaineista. Jo pienet lapset haukkuvat omaa ja toisten ulkonäköä surutta ja kastittaa ihmisiä tämän perusteella. Se on todella huolestuttavaa ja olisikin mietittävä mistä tämä asia oikein kumpuaa? Jostainhan nuoret ja lapset ovat tämän mallin saaneet.

Uskon (ja oikeastaan tiedän), että omat näppinsä pelinsä on somella. Aikuiset ymmärtävät (yleensä) sen, että someen jaetaan vain ne parhaimmat hetket elämästä. Ne hetket, kun mekko istui täydellisesti, ympärillä on suuri joukko kauniita ystäviä ja edessä maailman herkullisin annos. Piiloon sen sijaan jätetään villakoiria vilisevät lattiat, vatsamakkarat, huonot tukkapäivät, sotkuiset tiskipöydät ja karrelle palaneet ateriat. Kaikki on aina ihanaa, mahtavaa ja suurenmoista, vaikka tili olisi miinuksella, puoliso jättänyt ja pomo antanut potkut. Eihän kurjia asioita kukaan halua tuoda esille. Jotkut asiat on tarkoitettu jättääkin pimentoon, mutta varsinkin nuorisolle on hyvä tuoda ilmi myös elämän varjopuolet. Ei kaikki ole aina täydellistä! Välillä on ylämäkiä ja välillä alamäkiä, mutta se on vain elämää.

Ulkänäkö ei kerro yhtään mitään

Kun ikää on alkanut tulla lisää, olen huomannut, että ihmisen ulkonäkö ei kerro hänestä juuri mitään. Tätä asiaa pääsen todistamaan kymmeniä kertoja päivittäin. Ulkonäkö ei kerro minkälainen hän on ihmisenä, minkälaiset arvot hänellä on tai minkälainen hän on ystävänä. Ihminen voi olla todella mahtava ja luotettava tyyppi, vaikka ei olisikaan kaikkien vallitsevien kauneusihanteiden mukainen. Ulkonäöllä ei ole kerrassaan mitään merkitystä. Vain sillä on merkitystä minkälainen ihminen olet. Ihmisen hyvyys kumpuaa jostain aivan muualta kuin ulkoisista asioista ja tämä on asia, joka pitäisi saada perille nuorille. Olen itsekin pitkään ajatellut, että jos vain laihdun 5kg tai olen sitä tai tätä, minua arvostetaan enemmän ja blogini tulee suositummaksi. Mutta tiedättekö mitä? Millään tuollaisella ei ole väliä! Vain sillä on väliä miten elämääni elän, minkä arvojen mukaan toimin ja saanko kasvatettua tyttärestäni kunniallisen hyvän itsetunnon omaavan ja suvaitsevaisen kansalaisen.

Olen aika paljon miettinyt näitä ulkonäköjuttuja viime päivinä ja sitä miten näistä kannattaa puhua oman lapsen kanssa. Huomaan hänessä jo selkeitä merkkejä koulumaailman tuomista ulkonäköpaineista. Koulussa pitää olla tietynlaiset vaatteet, tukka kauniisti ja käyttäytyä tietyllä tavalla jotta näyttää muiden silmissä ”joltain”. Ja tämähän vain pahenee tästä vielä! Millä saada lapselle opetettua, että hän on mahtava ihminen sellaisenaan ja kaikkien kanssa voi ja täytyykin olla kavereita ulkoisista seikoista huolimatta? Kaikista ihmisistä ei ole pakko pitää, mutta kaikkien kanssa täytyy tulla koulumaailmassa toimeen. En halua, että oma lapseni joutuu kärsimään yhtä huonosta itsetunnosta ja kiusaamisesta koulussa. Sain sitä kokea itse ihan riittävästi, koska en ollut riittävästi ”jotain”.

Tällaisia pohdintoja tästä ulkonäkökeskeisestä maailmasta tähän iltaan! Mitä ajatuksia herättää? Laittakaahan kommenttiboksi laulamaan 😉

Edellinen postaus: Mihin reissuun syyslomalla?