Hae
Palasia Arjestani

Elämäntapamuutos

elämäntapamuutos

Elämäntapamuutos on tarpeellinen kohdallani juuri nyt. Heräsin tähän asiaan, kun täytin helmikuussa 40 vuotta. Siis NELJÄKYMMENTÄ! Mihin tämä aika oikein kuluu? En ole enää kolmekymppinen, vaan neljäkymppinen. Ikähän on vain numeroita ja tärkeintä on se miten voi sekä henkisesti että fyysisesti. Fyysisesti se onkin ollut vähän niin ja näin reilun vuoden ajan. Kaaduin tuolloin pahasti pyörällä ja jo kertaalleen leikattu olkapää repesi uudestaan kahdesta kohtaa. Kuntoutus aloitettiin vuosi sitten, otettiin vähän takapakkia syksyllä ja jatkettiin sitkeästi. Motivaatio liikkumiseen ja ennen kaikkea terveelliseen syömiseen oli tipotiessään pitkään. Mikään ei oikein kiinnostanut, kun en voinut urheilla niin kuin ennen. Samoihin aikoihin olkapään kanssa meni myös polvi, jota kuntoutin myös melkein vuoden. Nyt alkaakin molemmat olla kunnossa, joten on aika pistää suurempaa vaihdetta silmään!

Elämäntapamuutos Koodilla alkuun

Olen ihmisenä sellainen, että tarvitsen jonkun sanomaan ”tee näin”, jotta asiat varmasti tulevat tehdyksi oikein ja motivaatiä säilyy. Mietin jo tammikuussa ensimmäisen kerran lähteväni mukaan Jessica Reimannin Koodi113 -valmennukseen, mutta en kokenut vielä olevani valmis. Huhtikuussa asia palasi uudestaan mieleen ja hyppäsin valmennukseen mukaan enkä ole katunut päivääkään. Tavoitteena tässä valmennuksessa on oppia syömään oikeasti riittävästi ja minun kulutukseni vaatima määrä. Toisena tavoitteena on saada lisää energiaa arkeen ja parantaa unta. Kolmantena tavoitteena on maltillinen painonpudotus tai ainakin kevyempi olo. Kaikki nämä tavoitteet ovat jo osittain toteutuneet, vaikka ollaan vasta valmennuksen viidennellä viikolla. Painoa ei ole kauheasti vielä pudonnut, mutta vyötäröltä on lähtenyt 5 cm. Olen saanut arkeeni sopivat ruokailuvälit ja energiaa on rittänyt työn lisäksi muuhunkin kuin sohvalla makoiluun ja Netflixin selaamiseen.

Mielestäni on järkevää puuttua tällaisiin asioihin ajoissa. En ole mitenkään kauheasti ylipainoinen, mutta kaikki rasva kertyy minulla vyötärölle ja se ei todellakaan ole hyvä juttu. Kolesteroliarvot ovat hyppineet jo yli viitearvojen, ja kun sukurasitteena on vahvasti sepelvaltimotauti, niin en todellakaan halua lähteä leikkimään näillä asioila. Paino, kolesteroliarvot ja viskeraalisen rasvan määrä on helpompaa saada kuriin nyt kuin esimerkiksi 10 vuoden päästä. Nyt riittänee 5kg pudottaminen (ehkä vähempikin), mutta 10 vuoden päästä urakka saattaisi tällä menolla olla jo huomattavasti suurempi. Liikkumaan olen päässyt nyt todella hyvin ja monipuolisesti, mutta se tärkein työ tehdään keittiössä ja siihen panostankin nyt eniten. Voi olla, että tämän valmennuksen jälkeen ostan vielä toisen Koodin heti putkeen, jotta uudet ruokailutottumukset jäävät varmasti käyttöön.

Alla uusin videoni, jossa käsittelen myös tätä samaa aihetta, joskin videolla on myös paljon muutakin! 🙂

Joko teitä on sporttikärpänen puraissut näin kesän korvilla?

Edellinen postaus: Meemitalo-risteilyllä tyttären kanssa

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA

Ostetaan iso annos motivaatiota

motivaatiota

Voisin hyvin laittaa toriin ilmoituksen: ostetaan iso annos motivaatiota. On meinaan ollut taas tovin hukassa ja pahasti onkin. Viime keväisen pyöräilyonnettomuuden jälkeen elämä urheilun osalta on ollut yhtä nousua ja laskua. Enemmissä määrin laskua. Ehdin aina innostua, kun edistystä tulee ja kohta tuleekin taas takapakkia. Tälle oravan pyörälle ei kerta kaikkiaan näy loppua ja kohta loppuu totaalisesti moti. Vai loppuuko? Miten saisin sen taas nousuun?

Olkapään kanssa oltiin kesällä jo hyvässä vireessä ja pääsin treenaamaan aktiivisesti. Rasitusvamma polvessa esti jalkatreenit tehokkaasti, mutta sentään yläkroppaa pystyin treenaamaan säännöllisesti. Kunnes en pystynytkään. Minulla on siis kahdessa kohtaa kiertäjäkalvosimessa repeämä. Hyvän alun jälkeen olkapää kipeytyi uudestaan, mutta ei sieltä mitään pitäisi rikki enempää olla. Hän ei vain pitänyt lisääntyneistä ja koventuineista treeneistä. Hän ei ollut vielä valmis. Niimpä tässä on otettu isosti takapakkia, odoteltu ja kiristelty hampaita. Minähän olen sitä sorttia ihminen, että kun joku ei onnistu, niin menee moti vähän kaikkeen. Treenaamisen osalta samalla menee moti myös lihashuoltoon sekä ravintopuoleen. Syön mitä sattuu ja miten sattuu eikä siitä seuraa koskaan mitään hyvää, jos ei kohonnutta vaakalukemaa oteta lukuun 😀

Tällä hetkellä mun treenirepertuaari käsittää kävelylenkit koiran kanssa, kuminauhajumpan, vesijuoksun, uimisen (kun olkapää sen sallii) sekä pilates ja jooga hieman modattuna. Salille ei ole mitään asiaa tällä hetkellä ja itseasiassa siihen tuli fyssariltakin täyskielto. Nyt on vain otettava iisisti ja edettävä pienin askelin. Ainoa asia, jolle voin jotain tehdä, on ruokavalio ja sen otin nyt syyniin. Järkeviä valintoja ja tasainen ruokarytmi. Malttia ja vielä kerran malttia. Ei ole helppoa olla keski-ikäinen! Pää ei ymmärrä enää ettei kroppa kestä samalla tavalla kuin ennen. Ehkä tämä tästä vielä.. Yrityksestä tämä ei jää ainakaan kiinni, siitä olen varma. Kun on pää umpiluuta, niin sitä puskee vaikka läpi harmaan kiven, jos on tarvis. Ja nyt on tarvis, sillä haluan itseni taas täysin toimintakuntoiseksi <3

Alla muuten mun uusin video, jos kinostelee katsoa!

Kiva olisi kuulla myös teidän kuulumisia! Miten menee?? Mun juttuja voi seurata instassa nimimerkillä @jonzelmiina 🙂

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA