Hae
Palasia Arjestani

Kauhean paljon hommaa vai lisää mahdollisuuksia?

Processed with VSCO with a6 preset

*Yhteistyössä Forever Fysio

Mielenkiintoinen päivä takana monellakin tapaa. Eilinen ilta oli todella huono. Ikävöin isääni ja itkin silmät päästäni. Elämä tuntui todella epäreilulta. Aamulla olo oli surkea ja silmien ympärillä kaksi hookoon blöötä. Ei olisi huvittanut yhtään mikään. Ei syödä eikä lähteä liikenteeseen. Söin kuitenkin ja lähdin liikenteeseen. Suuntasin taas tänään Hiekkaharjun Foreverille, jossa mulla oli sovittuna tapaaminen fysioterapeutti Tero Heikkilän kanssa Performance matrix-testiin liittyen.

Käytiin Teron kanssa läpi mun testitulokset ja jatkosuunnitelma. Ymmärrän huomattavasti paremmin mun kropan toimintaa nyt ja olkapään kipeytymiselle on monta syytä, joista jokainen linkittyy toisiinsa. Vasemman lavan hallinta ei ole paras mahdollinen, seistessä paino on liikaa pottuvarmaan nivelen päällä, varpaat sojottaa minne sattuu, nilkat ja pohkeet on jäykät ja keskivartalon sekä lantion hallintakin on vähän mitä sattuu. Näihin asioihin aletaankin nyt pureutua oikein kunnolla. Puuskahdin analyysin nähtyäni, että kauhean paljon hommia tehtävänä! Tero kuittasi tokaisuni mielestäni aika hienosti veikeä ilme kasvoillaan: vai lisää mahdollisuuksia? Valitsen ehdottomasti jälkimmäisen! Hommaa on kyllä paljon joo, mutta mä teen sen kaiken itseni takia. Kun vaan jaksan jumpata ja tehdä annetut liikkeet huolellisesti niin mulla on mahdollisuus tulevaisuudessa treenata kivuitta ja turvallisemmin. Lisää mahdollisuuksia ehdottomasti!

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Processed with VSCO with a6 preset

Käytiin treenattavat liikkeet huolella läpi ja Teron niitä näyttäessä jokainen liike näytti helpolta. Ajatus muuttui kun pääsin tekemään niitä itse. Periaatteessa helppoja liikkeitä, mutta vaativat todella paljon kehonhallintaa ja näin alkuun myös paljon ajattelua. Osa liikkeistä meni heti nappiin ja uskon ne osaavani suht hyvin, mutta kaikki ne, joissa joutun käyttämään lantiota ja miettimään sen asentoa, vaatii minulta todella paljon. En yhtään ymmärrä missä mun lantio menee ja miten se toimii, mutta kyllä mä opin!

Junalle kävellessäni huomasin miten kaikki ikävät asiat oli poistuneet mielestä ja muistin miten paljon liikkumista mä oikeasti rakastan! Fiilis oli aivan huikea. Haluan ehdottomasti takaisin treenien pariin ja kiinni normaaliin elämään. En tahdo enää jäädä kotiin märehtimään olotilaani ja odottamaan parempaa päivää. Jospa mä pääsisin muutaman kuukauden päästä jo tekemään painonnostotreeniäkin 😉

Käy lukemassa myös edellinen postuas Performance matrixiin liittyen täältä.

3 kommenttia

  1. Outi Karita kirjoitti:

    Positiv thinking 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *