Väliaika, kahvi ja pullaa.
14
Mun piti eilen tehdä postaus kauneudenhoidosta, mutta se vähän jäi kun illalle tuli kaikenlaista. Sain eiliselle ja tälle päivälle luvan syödä vähän extraa. Eilen mun extraa oli perunat ja nakkikastike anopilla ja isännän systeri synttäreillä vähän jätskiä. Jostakin syystä ei vain maistu mikään extra nyt, kummallista. Sokerihiiri on karannut jonnekin mun kropasta! Illalla teki jauhelihan kaveriksi jotakin uutta ja tein excursion jääkaappiin ja pakastimeen.
 |
| Pannulla pakastepaprikaa, herkkusieniä, kesäkurpitsaa, punasipulia, loraus öljyä ja paaaaaljon mausteita. Slurps! |
 |
| Eka satsi meni eilen jauhelihan kanssa. |
 |
| Ja toinen tänään raejuuston kera! |
Tuota vihanneshässäkkää teen muuten toistekin! Ihan mukavaa vaihtelua ainaisille tuorevihanneksille, jotka tulee jo korvista ulos..
Tänään aamulla oli sit tuomion hetki eli seurantakuvien otto. Joo, onhan sitä rasvaa vähän lähtenyt, mutta itku meinasi tulla kun tajusin ettei kehitystä lihaspuolella ole tullut kyllä yhtään raskauden jälkeen. Helvetin paljon matkaa on vielä siihen lihasmassaan mikä mulla oli ennen raskautta. Jotenkin tuntuu, että kehityn huomattavasti paljon hitaammin kuin monet muut. Olen siihen miettinyt syytä enkä oikeasti keksi mitään muuta kuin etten ole kovin lahjakas tähän lajiin geneettisesti ja sen ettei mulle ole vieläkään kaikkien vuosien jälkeen löydetty sopivaa treenityyliä. Vai onko sellaista mulle olemassakaan? Treenata ja syödä osaan kyllä satavarmasti, niitä en epäile hetkeäkään. Oma ihannefysiikka on todella kaukana tästä ja kyllähän se masentaa, kun en tiedä saavutanko sitä koskaan näillä avuilla. Tokihan lääkkellisiä keinoja kehitykseen on aina olemassa, mutta sellaista mä en hyväksy. Roinaaminen on säälittävien raukkojen puuhaa. Olen yrittänyt olla vertaamatta itseäni muihin, mutta välillä hämmästyttää kun vasta vähän aikaa sitten treenaamisen aloittaneet tytöt paahtavat lihasmassassa ohi vuodessa kahdessa. Mulla noita treenivuosia kuitenkin alkaa olla jo ihan jokunen…
Näiden ajatusten kanssa kamppailen säännöllisin väliajoin. Onneksi olen oppinut tunnistamaan ne ja nykyään käyn ajatukset läpi ja mietin miten tästä eteen päin. Tänään mietin jälleen kerran, että mitä järkeä on edes treenata ja panostaa näin paljon kun tulosta ei tule tai tulee helvetin hitaasti? Kyllähän tyhmäkin tietää, että treenaamisesta on aina hyötyä! Loppujen lopuksi teen tätä omaksi ilokseni, pitääkseni itseästäni huolta. Halu kehittyä on kuitenkin niin suuri, että joskus nuo tärkeimmät seikat unohtuvat täysin. Toki haaveita kisoihin lähdöstäkin vielä on, mutta en tiedä mihin lajiin mun edes olisi enää realistista pyrkiä? Bikini fitness? Body fitness? Fitnessfysiikka on mun ehdoton suosikki, mutta lihasta sinne tarvitsisin vielä useita kiloja.
Onko teillä koskaan tällaisia ajatuksia?
Seuraavaksi niitä seurantakuvia. Vasemman puoleiset kuvat (musta toppi) on otettu 17.11 ja oikeanpuoleiset kuvat (viol. toppi) on otettu 16.12. Painoa on tippunut tänä aikana 75,8kg –> 72,5kg eli kolmisen kiloa. Eipä noissa mitään järisyttävää eroa ole, lähinnä vaatteista eron huomaa kun mahdun pienempään kokoon kuin ennen.
Kuvien oton jälkeen vähän erilainen aamupala kuin normaalisti 🙂
 |
| Muromysliä, raejuustoa ja sämpylä, slurps! |
Tänään meillä oli miehen kanssa taas luksusta luvassa. Heitettään mimmi mummolaan ja lähdettiin yhdessä EB:lle treenaamaan. Ennen treeniä vähän Assaultia nassuun.
Mulla oli vuorossa selkä ja takareidet. Selälle leuanvetoja viisi sarjaa eri otteilla. Ensin muutama myötäotteella ja loput leveällä vastaotteella. Keskityin tuomaan kunnolla rinnan eteen, vetämään olkapäitä taakse ja rutistamaan selällä, onnistuin! Jätin liikkeen hieman vajaaksi ja sain parhaan tuntuman ikinä 🙂 Selälle vielä alataljaa kapealla, yhden käden kulmasoutu kässärillä ja leveää ylätaljaa. Hyvässä paketissa oli selkämys noiden jälkeen ja sarjojakin tuli tahkottua varmaan tuplat normaaliin treeniin verrattuna!
 |
| Alataljaa kapealla kahvalla. |
 |
| Venyttää. |
 |
| olkapäät taakse, rinta eteen ja puristus!
Takareisitreenin aloitin poikkeuksellisesti suorinjaloin maastavedolla käsipainoilla. Tätä liikettä teen todella harvoin käsipainoilla, koska ennen mulla kipeytyi siinä alaselkä kovasti. Nyt laitoin vitosen lätkät päkiöiden alle ja keskityin kunnolla tuntumaan. Yläasennossa en päästänyt selkää läheskään suoraksi vaan jätin kunnolla vajaaksi. Ylhäällä kunnon puristus pakaroilla. Tuon lisäksi tein takareisiä maaten koneessa sekä hip thrustia tangolla superina. Sai hanurikin kunnolla kyytiä!
 Suorinjaloin maastavetoa   Venyttää venyttää!  Perinteiset pukkariposet 🙂  Treeni jälkeen mentiinkin taas anoppilaan syömään, mutta ei mun edelleenkään mitään extroja tehnyt mieli, normi ruokaa vaan. Kahvipöydässä oli joulutorttuja, croissantteja, korvapuustia ja dallaspullia (mun lemppareita!). Arvatkaa mitä otin? En mitään. Siis en mitään!!! Jo on aikoihin eletty.
Iltakin on mennyt varsin siistillä linjalla. Vielä iltapalaa vaan nassuun ja unille. Tän bloggerin kanssa oonkin taistellut jo hetken, kun tää viskoo kuvia minne sattuu ja poistelee niitä oman mielen mukaan…
 Aa aa, eli nukkumaan hus!
|
Jonna nyt kuule vain tsemppiä ja päättäväisyyttä peliin! Ei sitä Roomaakaan rakennettu hetkesä!! Kunnon lihaa ei taatusti nopiaa rakenneta!! Halauksia!! <3 Niin, onko joku Valaku, ku kirjotit sain kuvan syldä? 🙂
Jos oot kerran ollut lihaksikas, niin kyllä sä ne patit takaisinkin saat. Lihasmuisti on kuitenkin ikuinen…Onhan tossa vielä ylimääräistäkin luiden päällä, että vaikea sanoa mitään todellisesta tilanteesta. Ja sitten kun/jos oot lopettanut imettämisen, niin normaali hormonitoiminta kyllä hoitaa loput…
Kuukausi on hemmetin lyhyt aika kasvattaa lihaa. Rasva on palanut, sen näkee erkkikin noista kuvista, nyt malttia 🙂 ! Liha kasvaa kyllä, et tiedä miten monta epätoivon hetkeä itsellä on ollut. Yllätyin itsekkin, että sitä lihaa oli tullut kun vertaan kisakuvia, sitä oli vaan tottunut siihen rasvaisempaan olomuotoon, eikä lihoja näkynyt rasvan alta. Varsinkin synnytyksen jälkeen kroppa on ihan erilainen, kun ennen lasta, ja sitä ei sellaiset ymmärrä, jotka ei ole sitä palleroa pukannut maailmaan.
Kerttu: totta joka sana! Nää ajatukset vaan täytyy aina välillä käydä läpi ja sitten jatketaan entistä suuremmalla puhinalla 🙂 Mä oon hullun tiedemiehen projekti eli mies tekee kaikki ohjelmat ja niitä yhdessä sitten pähkäillään. Vähän testaillaan eri juttuja.Ano: Näinhän se on. Välillä sitä vaan on aivan liian malttamaton. Kovasti haluan samaan kuntoon ja lihasmassaan jossa olin ennen raskautta. Sen eteen on töitä tehtävä ja paljon, mutta sitä kohti mennään :)PäiviB: Oi, ihana Päivi! Mun suurin motivaattori <3 Mä vertaan itseäni koko ajan kevään 2011 kuviin, en sentään kuukauden takaisiin 😀 Silloin olin ehkä elämäni parhaassa lihassa ja tuntuu, että sinne on tällä hetkellä todella pitkä matka..Toisaalta, pudotettavaa samaan kuntoon on vielä 10kg ja lihasmassan hankinta siihen päälle.. Kun ajattelee niitä munkin ekoja kisoja niin kyllähän niihin verrattuna on tapahtunut ja paljon! Kiitos muistutuksesta :)Nyt kun on taas vähän ajatuksiaan purkanut niin on hyvä jatkaa eteen päin. Kiitos teille kommenteista, niitä otan aina ilolla vastaan 🙂
Hurja muutos tapahtunut jo nyt!! Siis kuukaudessa tuollainen muutos. Kyllä motivoi katsella noin mahtavaa työnjälkeä. Hyvä Jonna!
Kuukaudessa on tapahtunut aivan mieletön muutos – usko pois! Jatkat vaan samaan tyyliin niin pian oot siinä samassa kunnossa, ellet paremmassakin, kuin ennen raskautta. Tsempit! <3
Onhan siinä tosiaan kroppa kaventunu selvästi ja siitä on hyvä jatkaa 🙂 Mun on helppo nyt sanoa ku oon omaan tavotteeseen melkein päässy että anna vaan aikaa itselles, kyllä mäki olin malttamaton sillon ku puntarissa näky vielä ysillä alkavia numeroita 😀
Siis sun reidet ja toi vyötärö on selkeesti kaventunu :)!!! Nyt vaan reeniä ja sit viel vähä reeniä ;)t hannapainoprojekti2013.blogspot.fi
Yllä on kirjoitettu jo kaikki mitä meinasin itekin laittaa. Älä turhia masennu, kyllä siellä tapahtuu ja kohta on muskulaa vaikka muille jakaa!
Siis kuukaudessa tuommonen muutos, huh! Oot sä kone 🙂 Äläs yhtään vähättäle, näkeehän tuon sokea puuhevonenkin, että teidän perheen mutsi on tehnyt duunia!
^vähättEle…
Ansku: höh, miks mä en itse sitä muutosta näe? Vaatteissa sen näen ja salilla, mut en noista kuvista. Täytyy ottaa suurennuslasi käteen :DEllu: parempaan kuntoon tähdätään 😉 Kiitos!Kohtipienempaa: mä en ymmärrä miks oon näin malttamaton. Oon kuitenkin pari pitkää kisadieettiä vetänyt ja tiedän että tää vaatii aikaa! Sä oletkin päässyt pitkälle, aivan mahtavaa :)Hanna v: ja sit vielä lisää reeniä 😀 Tätähän tää on loppuelämä! Jos vielä toisen mukulan joskus teen niin tiedän ainakin pitää painoni kurissa paremmin kuin ensimmäisellä kerralla! Ei tätä hommaa viiti montaa kertaa tehdä :DHande: muskulaa, jee! Jep, maltilla mennään eteen päin ja ollaan tyytyväisiä pieneenkin edistymiseen :)Ano: Sokea puuhevonen 😀 Kiva kun kommentoit! Tästä on hyvä jatkaa! 🙂
Eihän sitä itse koskaan mitään hoksaa 🙂 Mutta hyvä kun sentään niistä vaatteista sen näet itsekin.
Kyllähän noissa kuvissa on hurja ero minunkin silmilläni katsottuna. Tsemppiä ja malttia, kova työ palkitaan aina! 🙂