Hae
Palasia Arjestani

Meillä on pieni koti enkä häpeä sitä yhtään!

pieni asunto

Kuten ehkä jo muistattekin, meillä on pieni koti enkä häpeä sitä yhtään! Keskusteltiin työkaverin kanssa tovi sitten asunnoista. Selasin ruokatunnilla ihan huvikseni Etuovea ja katselin taloja Keski-Suomesta. Meillähän on haaveena muuttaa jossain vaiheessa elämää sille suunnalle ja ollaan pikku hiljaa alettu seurailemaan asuntojen tarjontaa. Selasin siis ruokiksella taloja ja tuskailin niiden neliö- ja huonemääriä. Satuin sanomaan ääneen, että mihin ihmeeseen me tarvittais 120 neliötä ja 5 huonetta? Ei mihinkään. Työkaverin silmät meinasivat pullistua päästä, kun päästelin sanat suustani. Hänen mielestään tuokaan ei olisi riittävästi tilaa kodissa! Siitäpä virisi melkoisen mielenkiintoinen keskustelu ihmisten asumistottumuksista.

Meillä on pieni koti

Tosiaan, meillä on pieni koti monen mittapuulla. Asutaan (kolme henkeä) reilun 63 neliön kaksiossa kera ison koiran ja kahden kissan. Ei, meillä ei ole yhtään ahdasta ja mahdutaan varsin hyvin! En kaipaa yhtään enempää tilaa ympärilleni. Enemmän neliöitä tarkoittaisi enemmän lainaa, suurempia asumiskustannuksia ja samalla luopumista jostain muusta. Se tarkoittaisi myös enemmän siivoamista ja puunaamista, jota en kaipaa elämääni yhtään enempää. Nyt kun tavaraa on laitettu ihan reippaasti kiertoon, meillä on tilaa yllin kyllin. Vaikka olen kasvanut omakotitalossa, niin viihdyn varsin hyvin näissä meidän pienissä neliöissä. Minulle asunnon koko ei ole merkki varakkuudesta tai sen puutteesta. Monet ottaa nykypäivänä aivan liian suuria lainoja vain näyttääkseen ulkopuolelle, että on varaa ostaa suuri talo, vaikka todellisuudessa se on ostettu lainarahalla ja ollaan aivan hemmetin tiukilla lainan ja muiden kulujen takia. Tykkään, että elämässä on taloudellisesti liekaa sen verran ettei se kaadu kovin helposti. Jos talous vedetään liian tiukille ison lainan takia, pienetkin takaiskut saattavat kaataa talouden pahanpäiväisesti.

pieni asunto

Taulujen tilalle aion tehdä makrameen tässä joku kaunis päivä!

pieni asunto

Koti muuttuu tilanteiden mukaan

Meidän koti on elänyt vuosien mittaan varsin paljon ja tulee elämään vielä jatkossakin. Kun tyttö oli pieni, makkari oli meidän käytössä. Nyt makkari taas on tytön huoneena ja meidän sänky olohuoneessa. Olkkari on sen verran suuri, että 180cm sänky mahtuu sinne varsin hyvin. Viime syksynä hävitettiin olkkarista suuri kulmasohva ja hankittiin tilalle siro kolmen istuttava sohva. Olen myynyt meiltä pois mm. ison peilin, suuren senkin, kukkapöydän ja läjän muuta tavaraa. Hankittiin vaatesäilytykseen kunnon liukuovikaapisto eteiseen. Olen karsinut, karsinut ja karsinut vähän lisää ja se kuulkaa toimii! Nyt muutoksen alla on keittiö, sillä meidän pöytä on aivan liian iso ja epäkäytännöllinen. Haaveena on Ikean 103cm pyöreä docksta-pöytä, joka olisi oikein passeli meidän keittiöön. Ei vaan mokomaa tahdo löytyä käytettynä ja uutena en millään raaskisi ostaa. Toivottavasti joku päivä tärppää, niin saadaan keittiökin vähän järkevämmälle mallille.

1 huone lisää = 100 000e

Kuten ehkä jo ymmärsittekin, niin meillä ei ole tarvetta muuttaa isompiin neliöihin vai sen takia, että niin ”pitäisi tehdä” tai että se näyttäisi ulos päin paremmalta. Jos joku haluaa ajatella, että asutaan pienessä asunnossa, koskaan ollaan köyhiä, niin siinähän ajattelee. Me ei haluta ottaa lisää lainaa yli 100 000 euroa vain yhden lisähuoneen takia, vaikka siihen olisi varaakin. Se ei vain ole sen arvoista. Toki mieli voi tästä muuttua, kun tyttö tulee murrosikään, mutta se on sen ajan huoli sitten se  😀 Silloin täytyy taas keksiä uusia järjestelyitä!

Minkäs kokoisissa neliöissä te asustelette? Onko tilaa riittävästi vai liian vähän?

Lue myös:

Kotihäpeä on todellista minulle

Tavoitteena toimiva koti

Miten meidän koti pysyy siistinä?

 

Edellinen postaus: Helppo suklaabrowniekakku

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA

 

19 kommenttia

  1. Mira kirjoitti:

    Me asutaan naapurissa saman kokoisessa kahden lapsen(3v ja 3kk) kanssa ja aiotaan asua vielä muutamia vuosia ainakin näin. Täällä myös harrastettu karsintaa, 3v:lle tehty vaatehuoneesta oma makuuhuone ja varmasti tulevaisuudessa lapsille makkari ja meille sänky olohuoneeseen. Ihan samoilla ajatuksilla mennään täällä 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Mitä mitä, jossain tässä meidän lähelläkö? Meillä oli aikanaan sama suunnitelma vaatehuoneen kanssa, mutta nyt olen itse asiassa miettinyt olisiko siitä alkoviksi? Se tosin toisi eteen ongelmia säilytyksestä, mutta täytyy miettiä! Miten toteutitte käytännössä vaatehuoneen muutoksen makkariksi?

  2. MielenTila kirjoitti:

    Nostit tärkeitä sosiaalisia odotuksia esille.
    Ihmisiä ohjaa tietoisesti tai tiedostamatta mielikuvat ja oletukset toisten ihmisten mielipiteistä ja normeista. Ikään kuin olisi joku yksi yleinen” standardiratkaisu kotiin ja asumiseen, johon pitäisi sitten suhteuttaa kaikki vaihtoehtoiset mallit.

    Oma perhe asuu kaukana pk- seudusta, mutta kaupungin koon ja elinkeinorakenteen vuoksi asuminen on silti todella kallista. Neliöitä on 120, tontti on pieni, mutta oma, kaikki palvelut ovat lähellä. Lisäksi käyttämättömiä lisäneliöitä on melkein 60, mikä näkyy energiakustannuksissa.

    En ole itse yhtään taidoiltani tai toiveiltani omakotitaloihminen, joten itselle tämä asumisratkaisu on iso kompromissi. Vaikka lapsia on kaksi, mahtuisimme hyvin esim. 80 neliöön (mutta kysehän ei ole vain minun mieltymyksistä). Yksinkertainen, kompakti asuminen vähäisellä vaivalla olisi yksi salainen (ja ehkä aika epätyypillinen) haaveeni.

    • Jonna kirjoitti:

      Jotenkin olen aistinut ihmisten puheissa, että tämän ikäisen perheellisen ihmisen kuuluisi asua isommassa asunnossa. Aina näitä meidän neliöitä ihmetellään ja kauhistellaan, että miten pystytte asumaan noin ahtaasti. Omasta mielestä ei ole yhtään ahdasta! Meillä mies ei ole mikään puuhastelija luonteeltaan, mutta tekee kyllä sitten tarvittavat asiat kun ne pitää tehdä. Ehkä siksi uskalletaan haaveilla okt:sta. Meille tärkeintä olisi iso oma tontti ja lääniä ympärillä, ei niinkään iso talo ja sen sisältämät neliöt.

  3. Veera kirjoitti:

    Tällä hetkellä kaksi aikuista, vauva ja pieni koira ja 46 neliön kaksio. Säilytystilaa toisinaan kaipaisi enemmän mutta toisaalta eipähän tule hamstrattua ylenmäärim tavaraa ☺️ haaveena kyllä olisi vauva vuoden jälkeen viimeistään löytää hieman isompi koti, mutta en myöskään kaipaa ylenmäärin neliöitä.

    • Jonna kirjoitti:

      Onnea koko perheelle Veera! Pieni vauva vie kyllä yllättävän paljon tilaa tai oikeastaan hänen tavarat ja tilaa kaipaa varmasti lisää siinä vaiheessa kun kuvioihin tulee vielä kaiken maailman syöttötuolit, sitterit, leikkimatot, pinnasängyt jne. Lista on loputon 😀 Meillä onneksi ne ajat jo takana päin, mutta lapsen kasvaessa tulee aina ne uudet jutut jotka vielä tilaa. Tämä on tällaista jatkuvaa muutosta!

  4. Aeh kirjoitti:

    Me asutaan 120neliön omakotitalossa,mutta meillä on vain kaksi makkaria. Kaksi aikuista ja kohta kolme alle kouluikäistä lasta plus kolme koiraa.
    Ollaan saatu taivasteluja miten meinataan jatkossa mahtua.
    Joo,kolmas makkari olisi kätevä erityisesti sitten kun lapset kasvaa,mutta nyt kun asuntolaina alkaa olla maksettu,ei uuden ottaminen tai ylipäänsä joku muuttohässäkkä houkuttele yhtään!! Ja mua kans ahdistaa ajatus että olisi yhtään lisää neliöitä joita siivota,ja sotkua en siedä.
    Onneksi on valtava piha(asutaan pöndellä).
    Tää on tärkee aihe. Miten paljon esim perhe elämään ladataan sosiaalista painetta. Mulle myös on tärkeämpää taloudellinen vapaus ja varmuus ja esim lapsille säästäminen ja sijoittaminen!!

    • Jonna kirjoitti:

      Jes, sulla on ihan samat ajatukset kuin mullakin! Mieluummin maksan tämän lainan pois ja säästän ja sijoitan rahani kuin otan taas enemmän lainaa isomman asunnon vuoksi. Kun aikanaan lähtöpäätös tehdään, meidän asunnosta saadaan suoraan raha talon ostoon, joten toivottavasti mitään lainoja ei tarvitse sitten enää ottaa. Tiedätkös, minun siskollani on varmasti aika lailla saman kokoinen talo kuin teillä ja heillä myös kolme makkaria ja aikanaan oli 5 lasta kotona! Hyvin mahtuivat kun vähän fiksasivat huoneita järkevimmiksi ja käyttivät mm. viistokaton alaosankin hyödyksi makuutiloina 🙂 Lapset tykkäsivät hurjasti omista ”majoistaan”!

  5. Katariina kirjoitti:

    Mä kyllä ihailen sellaista minimalistista tyyliä, että elää pienessä asunnossa ja ei ole mitään ylimääräistä roinaa 🙂 itse olen opiskelija ja asun opiskelija-yksiössä, mutta täällä on mulle oikein hyvin tilaa. En tarvitse isoa olohuonetta tai makkaria, mutta haaveilen kyllä isommasta keittiöstä. Keittiössä saisi olla kunnolla laskutilaa jne. Ja oman pyykinpesukoneen haluaisin myös, se helpottaisi arkea, ei tarvitsisi aina varailla pyykkivuoroja ja elää niiden mukaan. 😀 Mutta nyt mennään näillä ja sitten opintojen jälkeen katsellaan muuta. 🙂 Teillä on muuten tosi kivan näköinen koti!

    • Jonna kirjoitti:

      Kiitos! Asuin jonkin aikaa Kotkassa sairaalan asunnoissa, joissa oli kylppäri, pienen pieni keittiö ja yksi huone. Hyvin pärjäsin siellä yksin, mutta tosiaan laskutilaa olisi saanut olla enemmän. Mä rakastan katsella youtubesta tiny houses -videoita. Niissä on aivan mielettömän kekseliäitä ratkaisuja minikoteihin!

  6. Julia kirjoitti:

    Meillä 5 henkeä (2 aikuista ja 3 alakouluikäistä lasta) ja neliöitä 180. Hyvin mahduttaisiin lähes puolta pienempäänkin jossa asuttiin ennen, joten kyllä, tulipa rakennettua aivan liian iso koti. Mutta eipä sitä tarvitse loppuelämäksi tähän jäädä, ja ajatuksena onkin luopua tästä jossain vaiheessa. 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Nimenomaan! Ja ehkä kuitenkin silloin kun rakentaa taloa sen hetkiselle perhekoolle, ei kannata rakentaa liian pientä. Talot menevät kyllä aina kaupaksi ja sen hinnalla saa sitten aikanaan itselleen kivan pienemmän kodin ilman extralainaa 🙂

  7. Hebbe kirjoitti:

    Meidän perhe (2 aikuista, 4,5-vuotias lapsi ja kaksi kissaa) asumme Keski-Pohjanmaalla omakotitalossa, neliöitä n. 120+. Hintataso tietysti täällä päin ihan eri kuin pääkaupunkiseudulla, mutta maltillinen laina oli yksi tärkeimmistä kriteereistä meillä asuntoa etsiessä + persoonallisuus. Tästä syystä emme emme ostaneet uutta taloa, vaan 70-luvulla rakennetun persoonallisen, avaran ja pohjaratkaisultaan mieleisemme asunnon isolla pihalla. Itse tykkään enemmän vanhemmista taloista (ja niiden avaruudesta) ja siitä, että meidän koti ei ole ns. tusinakoti. Maalämpö takaa edulliset kustannukset ja keskustan tuntumassa omakotitaloalueella asuminen vähentää auton käyttöä, kun pääsemme kävellen/jalkaisin ruokakauppaan ja keskustaan. Voisimme asua pienemmässäkin, mutta pieniä omakotitaloja on ainakin täällä päin todella vähän tarjolla ellei rakenna itse (ja siihen puuhaan emme pienen lapsen kanssa halunneet tällä kertaa lähteä). En ymmärrä myöskään turhia neliöitä, koska suurin osa ajasta tulee kuitenkin vietettyä avokeittiö/olkkari -akselilla, lapsella on oma huone, meillä oma makkari ja lisäksi yksi vierashuone/etätyöhuone. Erillinen tv-huone tai oleskelutila olisi meillä ihan hukkaan heitettyä tilaa, samoin kuin vain vieraille pyhitetty vierashuone. Mieluummin käytän rahaa säästämiseen ja elämiseen, kuin ison lainan maksamiseen 🙂 Mutta jokainen toki tyylillään.

    • Jonna kirjoitti:

      Tuolla suunnalla mistä ollaan taloja katseltu, on hintahaitari myös melkoinen. Alle 200 000e saa jo todella ihania ja meille sopivia taloja, mutta löytyy sieltä sitten niitä puolen millin talojakin…Minä pidän myös enemmän vanhemmista taloista ja itse asiassa kaikista mieluiten ottaisin pienehkön rintamamiestalon!

  8. Nina kirjoitti:

    Torissa näyttäisi olevan Docsta 103cm myynnissä Helsingin Metsälässä https://m.tori.fi/vi/81962145.htm

    • Jonna kirjoitti:

      Kiitti!!! Toi oli jostain syystä jäänyt huomaamatta. Laitoin heti viestiä. Katsotaan tärppääkö 🙂

  9. Anni kirjoitti:

    Me asutaan kahdestaan miehen kanssa suurehkossa kaupungissa Etelä-Suomessa, kilometrin päässä rautatieasemalta. Omakotitalo, oma 1600 neliön piha rauhallisella alueella ja kolme kerrosta. Alkuun tuntui että meidän pitää selitellä väljää asumistamme jotenkin mutta tajusin että katumme varrella asuu yksinasujiakin samankokoisissa taloissa, eikä se muutenkaan kuulu kenellekään vaikka asummekin vain kahdestaan isossa talossa. Saimme tämän tosi halvalla ja teimme itse remontin joka nosti talon arvoa monella kymmenellä tonnilla. Hintataso on todellakin ihan eri täällä ei-pääkaupunkiseudulla, täällä kun saa omakotitalon kaksion hinnalla.

    • Jonna kirjoitti:

      Heh, eikö olekin mielenkiintoista miten kaksi ihmistä ei saisi asua isossa talossa tai perhe pienemmässä talossa ilman hämmästelyitä? Jokainenhan saa asua juuri siten kuin tykkää! Mä olen kyllä niiin kade tuosta teidän tontista! Kelpais kyllä ja sitten kun täältä lähdetään niin en mitään minipihaa hyväksykään 😀

  10. Hanne kirjoitti:

    Me asutaan Vantaalla omakotitalossa ja neliöitä 170. Kaksi lasta, teinejä. Tontti 1500 neliötä. Rakastan, rakastan ja rakastan tilaa. Voisin asua vieläkin isommassa:).
    Siivous ei ole ongelma sillä meillä siivotaan kerran viikossa kunnolla joten ei ehdi paikat sotkeentua. Unelma olisi kolmas (kellari) kerros jonne saisi oman pikku kuntosalin mutta menee ne treenit tossa pihalla tai autotallissakin ja kohta toivottavasti taas salilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *