Tukka auki.
Hola las satsumas! Täällä taas 😉 Pää alko hajomaan ajatuksista niin piti tulla tänne teille suoltamaan viime päivien fiiliksiä. Oon täällä pikkasen kipeenä pyörinyt lauantaista saakka. Rapsakan 39 asteen kuumeen nosti lauantaina ja tuntu että aivot kiehuu päästä ulos. Eilen oli eka kuumeeton päivä, mut kurkkukipu on edelleen varsin mellevä. Täällä kotona pyöriessäni päätin että koska vihaan pitää tukkaa yli kaiken auki niin pidän sitä koko ajan auki. Loogista eikö 😀 Sitä tässä on opeteltu ja onhan tuon reuhkan pituus taas vähän venähtänyt. Ei kyllä ihmekään, koska edellisesti kampaajakerrasta on kohta vuosi, uuups! Tässä kuussa ei vissiin vieläkään mennä koska perinteisesti tili tuli ja tili meni as usual.
Lauantaiaamuna tosiaan lähdettiin kaverin kans ajamaan kohti Tamperetta jo hyvissä ajoin. Keli oli tosi huono ja meinattiin kääntyä ympäri noin sata kertaa. Perille kuitenkin päästiin ja ehdittiin kaksi ekaa lajiakin katsoa ennen kuin mulla veti nupin töttöröö eikä kuskikaan tainnut olla sen paremmassa kunnossa 😀 Winter warissa oli huiman hienot puitteet kisata ja jengiä oli ku Stingin keikalla eli paljon! Porukka eli kisahuumaa ihan täysillä ja jokainen kisaaja sai osakseen kannustusta ja ihailua enemmän kuin olisin koskaan voinut uskoa. Pikkasen erilainen atmosfääri oli crossfit-kisoissa kuin fitness-kisojen katsomossa!
Mulla oli tarkoitus ottaa paljon hienoja kuvia kisoista sekä jatkoilta ja tehdä teille kattava kisaraportti mut aika surkeeksi jäi saldo. Kaikista odotetuin laji, snatch ladder, jäi näkemättä kokonaan, yhyy 🙁 Mulla alkaa olla kevyt tempausfiksaatio eikä sitä yhtään helpottanut Saara Laaksosen 70kg tempaus! Koska mun omat kuvat ol varsin kaukaa otettuja ja huonoja niin lainasin muutaman Winter Warin facebook-sivuilta. Kuvaajana toimi Valtteri Nygren.
Niin sitä vaan minäkin aloin heti haaveilemaan et voi kun olisin joskus tuolla. Toisaalta kun ajattelee että valtaosa mimmeistä tempaa kuitenkin sen 50kg ja räpistelen edelleen pelkällä tangolla niin kaukana ollaan…. Crossfitin suosio nousee koko ajan kovaa vauhtia ja uskon että ensi vuonna taso on entistä kovempi ja winter wariin huomattavasti vaikeampaa päästä. Itse aion edelleen panostaa eniten niihin heikkouksiin ja treenata kaikkia osa-alueita tasaisesti. Katsotaan miten kehitystä tulee ja mihin se riittää. Mä voin sit viimestään masters-sarjaan pyrkiä ööööö… 9 vuoden päästä! Lauantaina kun tuli samalla 31 vuotta mittariin. Jessus. Kattavampaa raporttia kisoista ja lajeista löytyy esim. Tonin blogista sekä Steffin blogista!
Yllä olevat kuvat on mun katsomosta ottamia. Ens kertaa varten hommaan kyllä isomman tötterön kameraan niin saan kuvia huomattavasti lähempää. Oli muuten hauska huomata miten erilaisia kisaajat oli ruumiinrakenteeltaan: oli raskasrakenteisempia sekä hyvinkin pieniä ja hoikkia tyttöjä. Jokainen silti ihan yhtä kovassa kunnossa! Ulkomuoto ei siis crossfitissä kerro yhtään mitään. Miljoonasti onnea ihan jokaiselle kisaajalle, olitte kaikki mahtavia! Olkaa ylpeitä itsestänne, sillä meitä on täällä kotisohvalla aika monta jotka vain haaveilee pääsystä Winter Wariin 🙂 Erityisonnittelut Crossfit Vantaan supersisaruksille Tiina ja Timo Rinteelle, huikee veto molemmilta!
Mun elo on mennyt viime päivinä aika lailla vaakatasossa lähinnä töllöä (tai kattoa) katsellen. Lauantaina ja sunnuntaina olo oli niin hirveä etten pystynyt kuin tuskissani pyörimään sängyssä. Ruokapuoli oli alkuun lähinnä mehua ja leipää, mitä nyt sattui ensimmäisenä aina käteen sattumaan. Mä en todellakaan kuulu niihin superihmisiin, jotka kuumeisenakin loihtii itselleen jotain hyperterveellisiä aterioita. No way. Kunha jostain saa välillä energiaa, ja mielellään nopeasti, niin hyvä tulee. Sit kun alkaa vähän tervehtymään niin panostetaan taas pikkasen enemmän ruokapuoleen. Tänään olis suurena tavoitteena laittaa ihan oikeaa ruokaa sitten viime perjantain!
Jospa tästä taas kohta elolle selvittäis ja pääsis duuniin sekä treenaamaan. Sanoinkin tänään työpaikalla lääkärillä käydessäni, että kohta saavat varata mulle aikaa jo psykologiltakin. Vaikka tiedän ettei näille flunsille mitään voi niin kyllä ne käy jo psyyken päälle. Puoli vuotta tässä on jo sairastettu syklillä kolme viikkoa terveenä ja viikko kipeänä. Joulukuu sit sairastettiinkin melkein on offina. Kuulemma voi kestää vielä toiset puoli vuotta että vastustuskyky alkaa parantua. Niuva here I come 😀
Mitäs te muut tykkäsitte kisoista?
Ps. Avalta maanantaisin tuleva Tukka auki-sarja on yksi mun lemppareista 🙂
Hienoja kuviahan sulla itselläsikin on tarjota 🙂 Kyllä tuo vaikuttaa eri mielenkiintoiselta touhulta. Lähtisin itsekin katsomaan kisoja, jos sellainen tilaisuus kohdalle sattuisi. Sun postauksia seuratessani, kiinnostus on entisestään vain kasvanut lajia kohtaan 🙂 Ja mä olen kuule niin varma Jonna, että jos joku, niin sinä olet vielä joku päivä kisaamassa 🙂 Sen verran päättäväiseltä vaikutat.
Ja nää sun ruokakuvat *kuolaa* nam nam 🙂
Koitahan parantua pian 🙂
-päivi-
Sun täytyy joskus lähteä kokeilemaan crossfitiä, vois sopia sulle 🙂 Et arvaakaan kuinka monta olen tällä lausella jo käännyttänyt crossfitin pariin 😀 Mut joo, kyllä mulla on tavoitteena päästä kisaamaan ja ylipäänsä saada ihan näkyvää kehitystä aikaiseksi. Painonnostoliikkeet on tosi vaikeita ja niissä olen nyt pisimpään junnannut ihan paikoillani mut ei auta kuin treenata ja sentti sentiltä edetä!
Kyllä tää tästä taas iloksi muuttuu! Nyt jo tuntuu aavistuksen paremmalta kuin eilen 🙂
Ps. Oon tulossa Fitness Classiciin katsomaan sua 😉
Paranemisia. Aika ihana toi karvainen ja puriseva lämmitin nimeltä Melli. =)
Mun viimeisestä kampaajalla käynnistä on vuosia ellei kymmentä. Hiukseni leikkaa mieheni koiran trimmaussaksilla, toimii ihan hvyin tämmöseen tasapitkään karvareuhkaan. =D
Haha, kiva kuulla etten oo ainoa joka ei ravaa kuukausittain kampaajalla. Mulla olis kyllä jo uusi väri mielessä, vain rahat puuttuu 😀
Siis ihan mielettömät kisat! Niin hienosti vetivät kaikki ja kun mukana oli vielä monta meidän salin kisaajaa niin kyllähän se tunnelmaa nosti entisestään. Tälläkään kertaa ei meidän Mikko sinne korkeimmalle pallille päässy, mut niin hienosti veti sen finaalin, et ei se toinen sijakaan jääny harmittamaan 🙂 Ainakaan paljoa 😀
Monta kertaa mietin kisojen aikana, et onneks omalta kohdalta meni karsinnat sen verran huonosti että ei tarvinnut siellä nyt kisata, mut sit taas toisaalta tuli sellanen fiilis, että ois siellä joskus kiva olla itsekin mukana 🙂
Eiks oo jännä huomata miten ensin ajattelee et ihan hyvä ettei tartte tuolla olla ja seuraavassa hetkessä kuitenkin haluais olla? Sitten kun Winter wariin pääsee niin tietää ainakin olevansa kunnossa!
Ihan turhaan vihaat tuota ”reuhkaa” 😀 Minusta ainakin avoimena olevat hiukset käy sinulle aivan erinomaisesti!
Esim tässä ne näyttää tosi kivalta! https://palasiaarjestani.vaikuttajamedia.fi/wp-content/uploads/sites/27/2014/02/IMG_20140204_202431.jpg
Siis silleen sopivan ”sekaisin” olevat mutta avoimet.. 🙂
Kiva jos sun vointi on jo alkanut paranemaan, tuntuu että jokapuolella on jonkunlaista tautia liikenteessä.
Täällä Keski-Suomessakin jyllää mahatautia ja kuumetta todella monella.. itse onneksi vielä pysynyt terveenä!
Milloin muuten laittaisit taas jotain uutta video tervehdystä youtubeen? Olisi kiva nähdä/kuulla uusia kuulumisia pitkästä aikaa videonkin muodossa. 🙂
Ainiin, kuka muuten sulla on tuolla salilla ottamassa valokuvia kun nostelet painoja yms? Onko joku vakio kuvaaja vai pyydätkö muita salilla olijoita napsimaan kuvia kun kerkeävät?
Anteeksi kun näin kauheasti kirjoitan ja kyselen.. 😀
Moi! Videon ottaminen on kyllä ollut mielessä mut sopivaa tilaisuutta ei oo vielä tullut. Tuo pieni ihminen kun on varsin innokkaana aina kameran kimpussa sen nähdessään 😀
Mulla on salilla muutama tyyppi ketkä ottaa kuvia ja vastavuoroisesti minä otan sit heille 🙂 joskus myös valmentaja kuvaa ja videoi jos siihen on mahdollisuus.