Hae
Palasia Arjestani

Ilon kautta.

Onko teille treeneissä jotain sellaista sanontaa minkä kuullessa paska treeni muuttuu välittömästi hyväksi ja huono fiilis katoaa pois? Meillä joku neropatti muistaa aina huutaa ”ilon kautta!”, kun toinen manaa paskaa treeniä. Mä repeen aina saman tien nauramaan ja kyllähän se ihan totta on, että jokainen treeni pitäis tehdä ilon kautta. Ei aina tarvitse olla paras tai yhtä hyvä kun kaveri vaan pääasia kunhan on hauskaa ja hyvä fiilis! Jostain syystä mulla on nykyään maanantaisin viikon huonoimmat treenit. Niin myös toissa päivänä. Tuntui ettei kroppa ole yhtään hereillä ja kaiken lisäksi onnistuin herpaannuttamaan ajatuksen snatch balancessa sillä seurauksella että sain tangon päähäni! Kumma kyllä en saanut edes kuhmua päähäni, mut vähän aikaa joutu miettimään et mikä maa ja mikä valuutta? Pienestä äksidentistä huolimatta sain tehtyä treenin varsin kunnialla läpi vaikka alkuuna ajattelin et tästä hommasta ei tuu yhtään mitään… ilon kautta mentiin!

  • Snatch balance tekniikkaa, painoa max. 17,5kg

kuvia 001

kuvia 004

kuvia 002

kuvia 003

4 kierrosta aikaa vastaan, time cap 20 minuuttia

  • Snatch balance x 3
  • Wall climb x 5
  • Snatch balance x 2
  • Wall climb x 5
  • Snatch balance x 1
  • Wall climb x 5
  • tässä siis yksi kierros ja näitä kierroksia neljä!

Oli aika hapokas treeni eikä kovinkaan moni saanut tuota tehtyä alle 20 minuutissa. Mä pääsin vikalla kiekalla tuohon toiseen snatch balancen settiin asti ja sit loppu aika. Eihän tossa muuten mitään, mut nuo wall climbit veti mehut pihalle melko lahjakkaasti! Alun äksidentin jälkeen tuli pieni pelko perseeseen koko snatch balancesta ja tein koko wodin 6,8 kg tangolla. Tekniikkaa ainakin meni tosi hyvin ja ehkä aloin hiffaamaan koko liikkeen syvimmän olemuksen. Mulle on jostain syystä kaikki tempaukseen liittyvät osaliikkeet (snatch balance, over head squat…) olleet aika vaikeita, mutta nyt tuntuu että olen jo pienen askeleen ottanut niissä eteen päin. Liikkuvuutta täytyy saada parannettua vielä todella paljon että saan tempauksen haltuuni. Askel askeleelta kuitenkin mennään koko ajan eteen päin ja sehän se on tärkeintä!

kuvia 005

Wall climb. Kunnon hapotusliike olkapäille! Muista jännittää vatsa ja pakarat ennen jokaista toistoa.

kuvia 006

kuvia 007

 

Eilen jatkettiin tempaus-teemalla ja ohjelmassa oli maastavetoa tempausotteella. Oon joskus bodausaikoine tehnyt maastavetoa leveällä otteella pukilta vedettynä, mutta en koskaan maasta asti. Vedoissa käytettiin hook grippiä ja se tuntu kyllä vähän omituiselta. Vikassa sarjassa tuntu että peukalot lähtee sijoiltaan! Hyvä tuohon grippiin on kuitenkin totutella kun sitä aika paljon treeneissä käytetään.

  • Snatch grip deadlift 5 x 5 (30, 40, 50, 60, 65kg)

13 minuutin amrap

  • Hang snatch x 3
  • Bar over burbee x 5/5
  • pull up x 5
  • kierroksia 6 ja seiskalta tempaukset

Nuo maastavedot selkeytti mulle aika paljon tempauksen lähtöasentoa ja vedon kahta ensimmäistä vaihetta eli mitä tehdään ja miten tangon osumakohtaan saakka. Wodissa tein tempaukset 20kg tangolla ja olis jopa saanut olla enemmänkin painoja! Oon nyt tosi pitkään harjotellut tempausta pelkällä 6,8kg kepillä enkä todellakaan ole uskaltanut edes ajatella isompiin tankoihin tarttumista. Ei ehkä kovin kummoinen suoritus monelle muulle, mut mulle tää oli todella suuri harpppaus eteen päin 🙂 Leuat vedin omalla painolla kolmella ekalla kiekalla ja kolmella vikalla keltaisen kumpparin kanssa. Näin jälkeenpäin vähän harmittaa kun en vetänyt kaikki omalla painolla. Noi kumpparileuat oli vähän turhan kevyitä… Päästin itseni siis vähän liian helpolla. Hyi! Tässä treenissä tuli kyllä niin monta onnistumisen tunnetta etten muista millon viimeks olisin ollut näin tyytyväinen! Jeeeeeeee 🙂 Ehkä en olekaan ihan toivoton tapaus?

kuvia 013

Tempausta raakana.

kuvia 014

kuvia 015

kuvia 023

kuvia 024

kuvia 025

kuvia 026

kuvia 027

kuvia 016

Bar over burbees. Pääosassa my huge ass 😀

kuvia 017

kuvia 018

kuvia 019

kuvia 021

Leukoja.

kuvia 020

kuvia 029

kuvia 030

On mulle näköjään takareidetkin kasvaneet jossain välissä!

kuvia 032

kuvia 031

Tää oli tämmönen ihan puhdas treenipostaus! Ens kerralla ehkä jotain muuta 🙂 Mulla on aika monta hyvää ruoka- ja leivontaohjetta testausta odottamassa kun vaan löytäis aikaa köökin puolella hommailuun…. Tykkäsittekö tällaisesta pelkkään treeniin keskittyvästä postauksesta vai onko kivempi jos mukana on jotain muutakin?

8 kommenttia

  1. Reetta kirjoitti:

    Ilon kautta toimii myös täällä!! 🙂 kun ohjaajat huutaa että ”nyt vähän hymyä sinne, hauskaahan tää treenaaminen on!” niin se kyllä aidosti tarttuu ja siinä hoksaa että totta, juuri näin. Lisäksi joskus iskee vielä kiitollisuus siitä että on terve ja pystyy treenaamaan – sitä kun ei koskaan pitäisi pitää itsestäänselvyytenä. 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Turhan usein sen unohtaa, että on terve ja saa treenata. Sit sen taas muistaa kun on kotona kipeenä eikä pysty mitään tekemään 🙁

  2. Mika kirjoitti:

    Oho, tanko päähän! Onneks ei käynyt pahemmin. Välillä tulee mietittyä että mitähän tapahtuis jos joskus voimat katoais ihan täysin ja tanko rysähtäis päälle. .. Ei varmaan parane ajatella sitä 🙂

    Ei varmaan tuu yllärinä että nää pelkät treenipostaukset kelpaa enemmän kuin hyvin 😉

    • Jonna kirjoitti:

      No näin kävi! Petti yläselän tuki ilmeisesti täysin ja kohta ihmeteltiinkin että mitä hittoa just tapahtu 😀 No tästäkin otan opiksi ja ens kerralla se tuki pysyy!

      Mä vähän arvasinkin että sä tykkäät 😀

  3. Miu kirjoitti:

    Mä taas haluaisin postauksiin muutakin, kuin treeni-juttuja! 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Tulee niitäkin 🙂 Nyt itse asiassa kävi niin etten ollut ottanut mitään kuvia kotona niin oli vaan treenikuvia!

  4. Johanna kirjoitti:

    Olipa taas kiva selata muutama postaus kerralla läpi! 🙂 Kyllä pikkujoulut vaan on rankkaa aikaa ;D Meillä oli kanssa työporukalla reissu viime viikonloppuna, jossa sujui alkoholipuolella kyllä erittäin hyvin kun ei oikein maistunut paitsi ruoan kanssa, mutta sitten tuo vaatepuoli epäonnistu totaalisesti ja olin käytännössä 24h putkeen jäässä :S Siinä välissä käytiin vielä saunassa, joka oli ainoa missä ei palellut, mutta sitten kun ei ollut kunnolla vaatetta mukana laittaa päälle sen jälkeen niin onnistuin kyykäyttään näinkin rautasen vastustuskyvyn ja tulin sitten kipeeksi. Edellisestä kerrasta, kun oon ollut näin kipeä, on mulla aikaa ainakin 2v joten en hermonnut vaan otin ihan vaan levon kannalta 🙂 Saipahan hyvällä omallatunnolla maata sohvan nurkassa ja katsoo kaikkee nauhalta ja netflixistä mitä on ajatellut aina että ”katson sit jos tuun joskus kipeeks” 😀 Täytyy sanoa että jossain vaiheessa sitä jo vähän odotti että miten tää nyt näin voi mennä etten saa enää perusflunssia ikinä, hahah! No joo 😀 Taas arvostaa terveyttä kun ehti makoilu käydä jo hermoille 😀 Kipeenä on tylsä olla myös siinä mielessä, kun ei pääse tonne boksille ja sillon alkaa laskeen päiviä euroissa, kun se on melkosen kallis harrastus kuitenkin 😀

    Noi on ikäviä noi äksidentit kun ne vie uskallusta niin kovasti. Itellä riittää jo se, että nään jollain toisella menevän huonosti ni rupee pelkään ittensäkin puolesta 😀 Varsinkin ne kirotut boksihypyt…. no, ehkä joskus uskallan siirtyä pienimmästä ”askeleesta” seuraavaan 🙂 Mikäs kiire mulla on! Ihme homma ettei sulle tullut edes kuhmua! :O Itellä ainakin meni kuukauden OnRampin jälkeen vielä jonkin aikaa, että vetelin tempauksia ihan vain puisella kepillä 🙂 Meidän kevyin tanko on 8kg, joten se oli sitten se seuraava vaihe. Tällä hetkellä ollaan noustu siitä pikkuhiljaa 12.5 kiloon 🙂 Ja voi ku oon kuule ylpeä niin! Mulla on ykskin miespuolinen kaveri jolla on kymmeniä kiloja tangossa, mutta se on ollu samoissa painoissa jo pitkään, eikä kuulemma pysty kuin ottaan raakana sen vastaan. Yritin sanoa sille, että jos haluut kehittyä, niin kannattais laittaa vaan vähemmän painoja, vaikka pelkkä tanko, ja harjotella sitä kyykkyyn menoa. Ottaa siis pari askelta taaksepäin kunnes rupee sujuun, liikkuvuustreenien lisäksi tietty. Mutta saas nähdä, kyllä sitä vähän nolotti siinä, mutta kestääkö se miehen ego sitten… Epäilenpä.

    Mua sitten ihmetyttää ja hieman jopa ärsyttää muuten sellaset tyypit jotka vertailee sitä omaa touhuaan muiden tekemisiin. Viimeksikin kun tehtiin raskas wodi, 15min AMRAP jossa oli 15 boksihyppyä, 10 etunojapunnerrusta ja 5 maasta suorille käsille (jotka tein rive+työntö), niin siinä vieressä reenannut tyttö (nuorempi, pulleahko, mun jälkeen onrampin käynyt) tuli kysyyn ton jälkeen että ”montas kierrosta sää teit?”. Vastasin sitten miten meni (5+5), ni ihan selkeesti se siinä vertasi sitä omaansa. Teki mieli kysyä että ja mitäs sitten. Siinä jotain juteltiin ni se oli selkeesti ylpeä siitä että sillä oli 50-60cm boksi ja sitten se suureen ääneen kuulutti että ”kyllä mä varmaan jaksaisin miesten punnerruksinakin nää tehdä, mutta en mä nyt viitti tällä kertaa, ettei tahti kärsi”.. No en tiedä, yleensä en toisten asioista häiriinny, mutta jotenkin ei toi nyt mieltä ylentävää ollut, kun olin just kertonu kuinka perseestä oli tällä kertaa tehdä noita punnerruksia, kun edellisestä kerrasta oli viikkoja 😀 Ja sitten tosiaan se mun pikkupikku”boksini” 😀 No toivottavasti se sai siitä itselleen hyvän mielen ja uskoa omiin kykyihinsä! 🙂 Mä oon jo niin vanha että ei paljo kiinnosta, mutta vähän kuitenkin ihmetytti, miten jotkut on tolleen pihalla, että vertailee itseään muihin. Ite kisaan tosiaan siellä vaan itseni kanssa, mutta se oli kyllä taito joka piti opetella jo onrampin ekasta tunnista lähtien. Olis aika paskanmakunen harrastus meinaan jos katselis vaan kokoajan muita, että miten tollaki on noin isot painot ja mulla vaan tanko tms. Noh, nuori tyttöhän se oli. Kyllä seki sit tajuu kun tähän ikään pääsee 😉 Toisaalta, oishan tosta voinut saada jotain positiivistakin irti!? Selkeestihän se katto mua vähä ylöspäin ja ajatteli että ”v**tu mä oon hyvä jos oon tota yhtään parempi” 😀 aahahahah. Olin siis sen motivaattori!! 😀

    Tempaukseen on auttanut mulla ainakin meidän salilla hyvin usein lämppärisarjana käytetty Burgener. Siinä on meillä ainakin 8 liikettä, puukepillä 5 toistoa, tangolla 3, muistaakseni tälläset ja tässä järjestyksessä: 1. Olankohautus, 2. Henkari, 3. Muscle snatch, 4. Alletiputus, 5. Vauhtipunnerrus, 6. Tempausvala (ite sanon aina valakyykky), 7. Alletyöntö ja 8. Snatch balance. Oho, näköjään on vihdoin syöpynyt sinne päähän 😀 Noita tehdään lämppäreinä melki aina siten että 3 kierrosta, joista 2 ekaa on puukepillä ja viimenen tangolla, johon otan kevyimmän aina. Ja voin kertoo että on hiessä ton jälkeen! 😀 Ja sit saattaa yleensä olla välissä joku 250m aina soutua tai juoksulenkki tai 20m karhukävelyä tai naruhyppyä jne. Mä luulen että sulle on nuo kaikki tuttuja? Saattaa tietty koko sarjakin tuttu mutta ite en ainakaan löytänyt vastaavanlaista settiä mistään netistä, jossa ois nuo kaikki siirtymät. Tän pitäis olla niinku suoraan suunniteltu avittaan tempauksen tekniikkaa.

    Kiva kyllä kun oon jo terve! Tänään oli aatos jo mennä treeneihin purkaan vähä aggreja voimareeniin, mutta en tiedä onnistuuko kun mies vei auton. Puhumattakaan siitä, että se on asiaa vastaan kun olin vielä toissapäivänä pienessä kuumeessa 😀 Ite koitan kuunnella vaan olojani ja itseasiassa unohtaa että olin sairaana. Muuten hissuttelen tuhatvuotta eikä arkeen palaaminen suju. Saattaapi olla että lenkkeilen vaan koiran kanssa… Lauantaina ois sitten pikkujoulut ja tiimiwodit 😀 Kaamee että sillon tulee oleen yli viikon treenitauko jos en tänään mene, toivottavasti se on sit positiivinen asia 😀 Kaameeta jos tulee oleen se joukkueen riippakivi. No, oon kyl tottunu siihen et oon aina salil vika, ja koitan vaa tehdä parhaani. Onhan se sitten mukavaa kun kaikki säälii taas, on ylpeitä ja taputtelee selkään ja on kaveria kun oon niin tsemppari…. :DD Näitä ennen oon menossa (vapaaehtosesti?! :D) toimitseen ja tuomaroimaan salikisoja jotka on meidän ja Jyväskylän tyypeille, aateltu tälläsinä valmistavina kisoina sellasille jotka meinaa oikeisiin kisoihin. Aika jännää 🙂 Toivottavasti se väki ei vaan oo liian vakavaa, mää osaa kuitenkaan olla varma ku huutelen niitä noureppejä siellä ettei sitten tuu tieksää vaahdot naamalle kun joku testohirmu pillastuu 😀 En ihmettelis 😀 Toiset ottaa tosiaanki melkosen vakavasti ja onhan se ymmärrettävää. Hahahah jos uskallan ni painan mieleeni ton ILON KAUTTA! 😀 Ei saatana saan kyllä turpaani siellä 😀

    • Jonna kirjoitti:

      Joo toin tempaus on kyllä sellainen että sen opetteluun menee aika kauan! Mäkin teen raakana, paitsi pelkällä kepillä pääsen kyykkyyn asti. Tehtävää on siis ja paljon! Sitkeesti vaan kun hankaa tekniikkaa ja likkuvuutta niin ennen pitkää homma alkaa sujua. Mä oon niin iloinen kun vihdoin ja viimein pääsin jyvälle tempauksesta edes vähän ja pystyin tekemään JOPA 20kg tangolla! En vaan oo tajunnut koko liikettä enkä siks oo pystynyt painojakaan siinä juuri nostelemaan. Eilen mulla kusi täysin jerk-harjotukset, en vaan ymmärrä sitä 😀 Sen kanssa saan taas taistella jonkun aikaa mut tästä tempauksesta oppineena tiedän että ennen pitkää hiffaan sen.

      Mä olen kans joutunut kantapään kautta opettelemaan ton ettei kannata verrata omia tuloksiaan muihin. Meillä on monta tosi kovaa tyttöä boksilla ja totta kaik tahtoisin jonain päivänä olla yhtä hyviä kun ne. Wodeissa ei muutenkaan kannata omia tuloksiaan verrata muihin koska ikinä ei tiedä mitä toinen on skaalannut. On kaks eri asiaa vetää leuat raakana kuin kumpparilla tai tehdä punnerrukset boksille tai ”miesten tyylillä”. Toiset tekee liikkeet raskaimman mukaan vaikke tahti sen takia oliskaan niin kova kuin niillä jotka skaalaa liikkeitä enemmän. Ite pyrin aina tekemään kaikki niin raskaina kun mahdollista mut silti huomaan välillä että olisin voinut tehdä vieläkin raskaammin tai nopeammin! Esim. burbeet on mulla sellaisia että jään ”ottamaan happea” vähän liiankin usein ihan vaan sen takia koska vihaan niitä 😀 Tästä yritän nyt opetella pois ja antaa mennä vaan niin rivakalla tahdilla kuin mahdollista!

      Pidä lystiä salikisoissa. Mä en uskaltais lähtee tuomaroimaan. Oon ihan varma että laskisin väärin 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *