Hae
Palasia Arjestani

Tekevälle sattuu

tekevälle sattuu

”Tekevälle sattuu”, tuumasi meillä asustava kaksilahkeinen eilen kun tuskastelin kohtaloani. Muutama viikko sitten otin salikortin työpaikan alakerrassa sijaitsevalla Elixialle enkä ehtinyt montakaan treeniä tekemään ennen kuin selkä kipeytyi jostain niin etten pystynyt kunnolla kävelemään. Tämä selkäkipu ei siis liittynyt treeneihin millään tavalla. Jotain siellä on meneillään kuin tasaisin väliajoin itsestään ilmoittelee. No, heti perään sain flunssan mieheltä (ei ollut koronaa) enkä tietenkään uskaltanut treenata. Maanantaina sitten pääsin taas salille ja olin onnesta soikeana ajatuksesta ”nyt tää taas lähtee tästä kulkemaan”. Ei lähtenyt ei, sillä vedin pahanpäiväiset lipat pyörän kanssa tiistaiaamuna työmatkalla.

Vaille seitsemän aamulla ajelin pyörällä töihin. Kyseinen hiekkatien pätkä oli maanantaina ihan kuiva ja katsoin, että siihen on vähän valunut vettä. Jäätynyt kohta näytti vain ohuelta jääriitteeltä, joka murskaantuu pyörän renkaan alla. Minulla on siis kunnon maastopyörä, jolla on ollut varsin turvallista ajella koko talven. Hiljensin vauhtia tuntuvasti kyseisellä kohdalla, mutta yhtäkkiä huomasinkin olevani tantereessa. Pyörä vain kaatui suoraan alta kyljelleen ja minä siinä mukana. En ehtinyt edes silmääni räpäyttää. Iskin pääni ja olkapään vauhdilla jäähän ja siinä rytäkässä polveen tuli mojova terävä viilto. Vähän aikaa piti miettiä, että mitähän juuri tapahtui ja tapahtuiko sitä oikeasti. Jomottava olkapää ja riekailset veriset housut todistivat, että kaaduin ja kovaa. Hetkisen pohdin, että lähdenkö takaisin kotiin vai jatkanko töihin asti. Olin noin puolessa välissä matkaa. Päätin yrittää jatkaa matkaa töihin, sillä siellä pääsisin heti lääkärille ja paikattavaksi. Naputtelin töihin viestin, että kotvasen kestää ja ajelin yhdellä kädellä loppumatkan. Tunsin miten veri valuu pitkin jalkaa, mutta en jaksanut edes välittää enää.

tekevälle sattuu

Työpaikalla pääsin melkein heti lääkärille, joka totesi polven tarvitsevan tikkejä ja olkapään jatkotoimenpiteitä. Ei muuta kuin röntgeniin, tikattavaksi, jäykkäkouristusrokotus, kipulääkkeet kankkuun ja ultraan. Tässä kohtaa kiittelin hiljaa mielessäni, että olen lääkäriasemalla töissä ja ympärillä oli iso määrä ammattilaisia. Ultrassa selvisi, että olkapäässä on jonkin sortin murtuma. Radiologi oli sitä mieltä, että olkapää olisi nyt tai joskus aiemmin mennyt ainakin hetkellisesti sijoiltaan, mutta en ole sellaista koskaan tuntenut. Minua hoitaneen lääkärin kanssa päätettiin, että lähden vielä Kamppiin tapaturmaklinikalle ja ortopedin juttusille, sillä kaaduin juuri tuon operoidun olkapääni päälle. Siinä muutamien tuntien aikana ehdin käymään kaikki mahdolliset skenaariot läpi, sillä olkapään kuntouttaminen ei ollut mikään pikkujuttu eikä se vieläkään ole missään priimakunnossa. Ortopedin vastaanotolla selvisi sen verran, että olkapäässä on tosiaan murtuma, mutta ei ole tietoa onko se uusi vai vanha. Mielenkiintoista ettenkö sanoisi. Ensi viikolla on kontrolli olkapäästä ja siihen asti lepuutellaan käpälää ja otetaan iisisti.

Näin pari päivää tapahtuman jälkeen niskat on todella kipeät, koska pää retkahti varmasti kaatumisen yhteydessä melkoisen kovasti. Olkapäätä särkee, mutta se liikkuu kohtuullisen hyvin. Vasen jalka on hirveillä mustelmilla ja luonnollisesti tikattu kohta on arka ja kiristää. Jälleen kerran kiitän itseäni kypärän käytöstä! Tässä olisi voinut käydä pahemminkin ilman pyöräilykypärää…

Onko teille sattunut kaatumisäksidenttejä tänä talvena?

Edellinen postaus: Youtube Allstars -jääkiekkomatsissa Turussa

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA

2 kommenttia

  1. Heikki Tuomela kirjoitti:

    Hei ja kiitos kaveruudesta, talvilomalla liukastuin pihalla. Polven alapuolen pattiin murtuma, oli muutaman päivän neliveto päällä keppien kanssa. Kolme viikkoa saikkua, nyt ensimmäinen työviikko takana.

    • Jonna kirjoitti:

      Eipä mitään! 🙂

      Höh, kurjalta kuulostaa tuokin. Minä täällä odottelen alkaako kipu hellittää vai ei olkapäässä. Tällä viikolla olin jo töissä tekemässä sen minkä pystyin ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *