Hae
Palasia Arjestani

Uuden elämän ensimmäinen päivä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt on selkeästi jotain positiivisia viboja ilmassa. En osaa selittää, mutta mun yleisfiilis on muuttunut ihan selkeästi ja olo on jotenkin rauhallisempi ja seesteisempi. Olen käynyt jo jonkin aikaa henkistä kamppailua itseni kanssa, koska olen kokenut etten ole ihan oma itseni. Sisimmältäni mä olen sporttinen ihminen, joka rakastaa treenaamista, syö terveellisesti ja panostaa omaan sekä perheensä hyvinvointiin yli kaiken. Viime aikoina en ole jaksanut liikkua ja ruokavaliokin on ollut vähän mitä sattuu. Kokkaaminen ei ole huvittanut eikä paljon muukaan. Koko ajan on tuntunut, että jotain puuttuu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä parin viikon aikana olen miettinyt mitä oikeastaan elämältä haluan. Minkälaista elämää haluan elää? Mikä on se oikea tapa mulle elää? Back to old times – sieltä se vastaus löytyy. Haluan elää niin kuin elin ennen tätä olkapäävammaa. Kun elämäntavat ovat pikku hiljaa muuttuneet tähän missä nyt ollaan niin täytyy keksiä keino millä palata vanhaan. Tuntuu ettei pelkkä oma halu riitä. Tarvitaan myös tekoja, intohimoa, suunnitelmia ja se tärkein – toteutus. Jostain syystä minusta tuntuu, että juuri tämä päivä on se, johon mun ylämäki loppuu. Tästä päivästä vaihtuu suunta ja edetään kohti entistä minua. Askel kerrallaan, koska hätäilemällä ei tule kuin kuspäisiä lapsia (älkää kysykö mistä tuo sanonta juontaa juurensta :D).

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Me vietettiin viikonloppu mökillä. Snäpissä (jonnamusakka) kerroinkin jo teille etten oikeasti tiedä mitä tekisin, jos vaikka me erottais miehen kanssa enkä pääsisi mökille enää koskaan. Se on niin ihana ja rauhoittava paikka, jossa elämä muuttuu aina paremmaksi. Istuin eilenkin pitkän aikaa pihakeinussa, hörpin kahvia auringon paisteessa ja kuuntelin lintujen laulua. Mieletön fiilis, kun ympärillä on pelkkää luontoa ja kauniita luonnon ääniä. Mitä vanhemmaksi mä tulen niin sitä enemmän kaipaan luontoa ympärilleni. Se vain on mulle hemmeti tärkeä juttu, ja vaikka asutaankin Helsingissä niin asutaan onneksi paikassa, jossa luontoa on ympärillä myös paljon. Mikään ei ole parempi tapa nollata päätä kuin lähteä joen varteen kävelylle ja kuunnella hyvä musiikkia. Kävinpä muuten mökilläkin kunnon hikilenkillä ja jopa hölkkäsin mun lempparimäkeä ylös alas! Vitsi sitä endorfiiniryöppyä mikä lenkistä tuli. Niitä tahdon lisää!

Nyt yritän päästä tästä flunssan poikasesta eroon, joka iski minuun eilen. Haluaisin niin kovin jo tällä viikolla salille. Vedän täällä kaksinkäsin teetä ja troppeja nassuun eikä tämä tauti onneksi ole ainakaan pahentunut. Tänään on muuten jännittävä päivä – eka fyssarireissu ja saan tän kantositeen vihdoin ja viimein pois!

Energistä viikon alkua!

2 kommenttia

  1. erm kirjoitti:

    Tämäpä oli ihana postaus! 🙂 Olen monta kertaa mennyt noilla samoilla fiiliksillä ja saanut onneksi lopulta itseni kasaan, ja elettyä taas omannäköistä elämää.

    Se, mikä auttoi eniten, oli sen faktan hyväksyminen, että niitä huonoja aikoja ja fiiliksiä tulee, vaikka miten aloittaisi aina ns. puhtaalta pöydältä. Ja se kuuluu asiaan ja on täysin ok. Ei olekaan valmista päämäärää, mihin kohti pyrkiä vaan kaikki se, mitä koetaan tässä matkan varrella on itsessään se ”päämäärä”.

    Se omanlainen elämä tulee itse niistä asioista, mitkä tekee sulle hyvän olon <3 ja jos tuntuu, niin asiaa voi katsoa myös siltä kantilta, että ei sitä entistä elämää tarvitse saada takaisin vaan voi tehdä tästä nykyhetkestä vielä parempaa ja sen sun tämänhetkisen elämäsi ja itsesi näköistä. Ehkä se onkin erilaista kuin ennen, tai sitten ei 🙂 ja oma halu riittää juuri niin pitkälle kuin haluat sen riittävän. Se ajatus lohduttaa.

    Ihanaa jatkoa ja kaikkea hyvää sulle! 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Sen olen huomannut, että tällä matkalla on vastoinkäymisiä kyllä ollut enemmän kuin laki sallii, mutta jokaisesta on selvitty ja opittu jotain. Ja taas matka jatkuu entistä vahvempana ja fiksumpana! Hyvä olo on tosiaan se tärkein ja sitä kohti mennään. Tiedän, että hommat loksahtaa kohilleen kunhan pääsen taas kunnolla liikkumaan. Tänään otin ensimmäisen askeleen jo sillä saralla, kun olkapään kuntoutus alkoi ja lupa salitreenillekin tuli 😉

      Olipa ihana kommenti, kiitos siitä <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *