Hae
Palasia Arjestani

Onko vaikeaa syödä terveellisesti?

Ei oo mitään ruokaa jääkaapissa. Pitäisköhän tilata pizzaa? Näin ajattelin eilen illalla. Meillä sattui olemaan siitä harvinainen päivä, että jääkaapissa ei ollut mitään lihaa eikä valmista ruokaa. Kauheasti laiskotti aloittaa ruuanlaitto ja yritin kehitellä jotain todella nopeaa ja helppoa. Pizzan tilaaminen olis ollut erittäin helppo vaihtoehto ja valitettavan moni sen tekisi tässä tilanteessa. Olen myös töissä ja vapaallakin usein kuullut miten kauhean vaikeaa on syödä terveellisesti. Terveellisen ruuan laittaminen vie monien mielestä aivan liian paljon aikaa. Vai viekö? Kun kysyn, että mitä teet iltaisin niin vastaus on: katselen telkkaria sohvalla. Eikö osan siitä ajasta voisi käyttää kokkaamiseen? Onko ihmiset oikeasti niin laiskoja että mieluummin heittävät roiskeläpän mikroon ja mussuttavat sitä sohvalla istuen?

imagesCA9D90IB

No, eilen päätin testata mitä saan aikaiseksi ”tyhjästä” jääkaapista. Kolistelin pakastinta, tongin jääkaapin hyllyjä ja kaivelin läpi keittiön laatikoita. Sieltähän löytyi vaikka mitä aarteita kun oikein jaksoi etsiä. Eikä oikeastaan tarvinnut edes etsiä 🙂

PicsArt_1385577076158

PicsArt_1385577012119

Pakastimesta löysin alennuskanoja ja pistin ne mikroon sulamaan hetkeksi. Jääkaapista löysin kanalle kaveriksi purkillisen ruokakermaa ja nökäreen vuohenjuustoa. Laatikosta löytyi riisipastan jämät. Näistä aineksista sain tehtyä varsin hyvän ja terveellisen aterian koko perheelle. Lisäksi kasa vihanneksia lautaselle ja jälkiruuaksi omenaa. Mitäs sanotte? Olisiko vienyt liikaa aikaa tällaisen valmistaminen? Kastikkeeseen olisi ollut vielä helppoa pilkkoa mukaan sipulia ja lisäkkeeksi sekaan vaikkapa hernemaissipaprikaa! Ei ruuan aina tarvitse olla niin erityisen gourmetia!

20131127_194203

20131127_194603

20131127_195011

20131127_194948

Tyttö on iltaisin syönyt kotona vähän huonosti, mutta taisin keksiä hyvän keinon saada hänetkin syömään kunnon ateria. Poistetaan syöttötuoli nyt kokonaan käytöstä niin hän pääsee paremmin osaksi muun perheen ruokailua. Keskelle pöytää vain iso kasa vihanneksia niin niitäkin tulee syötyä huomaamatta enemmän 🙂 Tällä tyylillä sain tytön syömään eilen ison lautasellisen ruokaa ja päälle suuren satsin vihanneksia. Niin ja jälkkäriksi sitä omenaa. Mulle on erityisen tärkeää, että lapsi saa riittävästi terveellistä ja monipuolista ruokaa ja siitä en kyllä tingi. Sen takia meidän jääkaapista löytyy todella harvoin eineksiä. Viikonloput on tarkoitettu herkutteluun ja silloin voidaan syödä muutakin, mutta viikolla pidetään tiukka linja! Mites teillä muilla menetellään?

PicsArt_1385576946317

20131127_111224

20131126_111357

20131125_111348

Ruuan teon ohessa pilkoin seuraavan päivän vihannekset töihin valmiiksi ja pakkasin kaiken rasioihin. Kun tekee isomman satsin ruokaa kerralla niin siitä saa annoksen kätevästi myös seuraavaa päivää varten!

Aika usein mun lounas töissä on jonkinlainen salaatti. En tykkää ollenkaan suuren hiilarimäärän tuomasta väsymyksestä ja siksi välttelen kovin raskaita aterioita lounasaikaan. Työpäivän aikana istun paljon, joten kulutuskaan ei ole kovin suuri. Mun mielestä ihminen joka tekee kevyttä työtä ei tarvitse raskaita aterioita ennen treeniä. Suurimmat hiilarimäärät kannattaa ajoittaa aina treenien ympärille eli ennen ja jälkeen treenin. Ennen treeniä syön monesti tattaripuuroa ja treenin jälkeen pastaa/riisiä/bataattia ja lisänä kanaa/kalaa/punaista lihaa. Välillä teen myös pelkän munakkaan illalla. Ruokailuiden kanssa noudatan täysin fiilispohjaa. Jos kroppa tuntuu väsyneeltä niin sit tankataan vähän enemmän hiilaria. Muulloin noudatan tuota ennen ja jälkeen treenin– linjaa.

kuvia 012

Bataatti-peruna-porkkanakeittoa ja kananmunia.

PicsArt_1384269679376

Minkälainen tyyli syödä teillä muilla on? Syklittelettekö hiilareita vai syötte niitä pitkin päivää? Mites einesten laita?

 

 

18 kommenttia

  1. riitu kirjoitti:

    Pitsaa en tilaa kyllä likeestaan koskaan…:) teen mieluummin itse sen, koska vegepitsat tai kala ei oo todellakaa hyviä mistään kebabbilasta tilattuna..ja apua se olo jonkun pitsan jälkeen. Pyrin syömään itse viisi kertaa päivässä, alkaen aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala..ei pääse nälkä yllättämään sit. Viikolla terveellistä sapuskaa ja viikonloppuisin herkutellaan, ei toki aina, mutta useimmiten ; D ruoka-aineksista menee kalaa, tofua, soijaa, kasviksia, rahkaa, marjoja, pottuA, Makaronia ja leipääki joskus..itsetehty leipä tai sämpylät on tosi hyviä 🙂 juustoja ja luomumunia tietty kans! Olen samaa mieltä, että lapselle tulee tarjota hyvää ja terveellistä ruokaa, jotta oppii maistamaan eri ruokia..

    • Jonna kirjoitti:

      No voin kyllä kuvitella ettei muualta tilattuna vege ja kalapizzat ole kovin hyviä…yyyyh! Sulla on hyvä ruokarytmi, itelläni on aika lailla samanlainen. Duunissa pystyy hyvin vielä syömään tasaisin väliajoin mut joskus viikonloppuisin syön useammin tai sit jää aterioita välistä kun elämä ei ole kellon kanssa juoksemista.

      Mä oon alusta asti tehnyt tytölle itse ruuat. JOskus harvoin on turvauduttu purkkisafkoihin. Huomaa, että tyttökin tykkää enemmän itse laitetusta ruuasta. Esim. viime viikonlopun einesmaksalaatikko ei kelvannut hänelle ollenkaan 😀

  2. Adelheid kirjoitti:

    Eineksiä ei tule juuri käytettyä ja oon aika mestari luomaan ruokaa jääkaapin ja pakastimen jämäkätköistä. Mä koitan kans vältellä liikaa hiilaria lounaalla kun teen istumatyötä. Päivällisen syön yleensä ennen päivän treeniä ja sillon ihan normaalia kotiruokaa jossa pastaa, riisiä tai perunaa.

    • Jonna kirjoitti:

      Kyllä niistä jämistä saa vaikka mitä aikaan kun viitsii vähän miettiä! 🙂

  3. Eikku kirjoitti:

    Minulla ei ole itselläni lapsia, mutta on vajaa 1,5-vuotias sisarenpoika. Sisko kertoi taannoin lukeneensa, että lasten ruokahaluun vaikuttaa suuresti tuoksut. Jos pyöräyttää jotain nopeasti mikrossa tai hakee valmista, niin lapsen ruokahalu ei välttämättä ehdi herätä, eikä ruoka maistu. Toisin kuin silloin, kun itse valmistaa ruoan kotona alusta lähtien.

    • Nimetön kirjoitti:

      Hyvä niin, jos lapsi antaa laittaa ruokaa. meillä tyttö on niin seurallinen, että häntä pitää olla koko ajan viihdyttämässä ja noin pientä ei voi vielä ottaa ruuanlaittoon mukaan. tämän takia joskus täytyy turvautua epätyydyttäviin ruokaratkaisuihin, mutta jospa tämäkin asia korjaantuisi kun hän kasvaa isommaksi ja voi osallistua kokkailuun.

      • Jonna kirjoitti:

        Toisinaan antaa, toisinaan ei. Joskus ruoka laitetaan toisella kädellä lasta lantiolla kannatellen. Nykyään tytön saa vähäksi aikaa ”huijattua” omiin touhuihinsa lelujen avulla. Myös keittiön laatikoiden ja mun laukkujen tonkiminen on kovassa huudossa 🙂 Minkä ikäinen tyttö sinulla on?

        • Nimetön kirjoitti:

          tyttö on nyt vuosi ja kaksi kk. ruuanlaitto menee juuri niin, että toisella kädellä laitetaan ruokaa ja tyttö toisessa kainalossa, siinä ei kummoisia ruokia valmistella :). vielä ei leiki omatoimisesti, eikä isän seura kelpaa jos huomaa että äiti yrittää kokkailla. no, eikähän se siitä ajan kanssa.

          • Jonna kirjoitti:

            Parin kuukauden päästä tilanne on jo ihan toinen 🙂 malttia vaan!

    • Jonna kirjoitti:

      Tuon muuten varmasti ihan totta! Mä haluan opettaa lapselleni ruuanlaiton ja leipomisen jalon taidon ettei käy samalla tavalla kuin minulle kun muutin omilleni. En edes perunoita osannut 16-vuotiaana keittää ja seurauksena siitä olikin sit melkeoisen painon kerääntyminen. Sitä se mikropitsojen päivittäinen syöminen teettää!

  4. Miia kirjoitti:

    Mulla ei toistaiseks ole ollut tarpeeksi kiinnostusta hiilareiden syklittelyyn tai muutenkaan makrojen kovin tarkkaan syynäämiseen, vaikka nyt toki katonkin, että kaikki ateriat olis about tasapainoisia (ja treenin jälkeen syön paljon). Oma kroppa tuntuis kestävän hiilareita aika hyvin, ei väsytä tai turvota. Eineksiä tai valmisruokia en käytä käytännössä ollenkaan, mutta eipä toi terveellinen sapuska silti aiheuta päänvaivaa. Yleensä treenin jälkeen autopilotilla heitän jotain kasviksia ja jotain proteiinipitoista pannun tai uunin kautta ääntä kohti, kylkeen ehkä vielä salaattia (lounaan syön yleensä yliopistolla). Mutta mulla onkin nyt sikäli helppoa, kun tarvitsee huolehtia vaan oman navan ravitsemisesta 🙂

    • Jonna kirjoitti:

      Eikä kannata mitään sylkittelyä ohjelmaan ottaakaan jos kroppa kestää hyvin hiilareita! Mä taas paisun kuin pullataikina jos mussutan hiiluja jokaisella aterialla. Aika helppoa nykyään on valmistaa terveellistä ruokaa nopeasti mut joskus ei vaan jaksais tehdä muuta kuin maata sohvalla… 😀

  5. Arttorius kirjoitti:

    Voi se olla hankalaa, jos tekee hankalaa… No ei, mutta kun noudattaa omaa rytmiä ja on päättänyt jotakin, siinä on helpompi pysyä kuin juupaseipäs-mietinnällä. Jos ei tiedä mitä kulloinkin söisi, voisi olla jonkinlainen kiertävä ruokalista paikallaan. Vaikea sanoa. Mut oman perheen kohdalla ruokailu ja syömiset on helppoja kun on sitä nk. hyvää ruokaa ollut aina pienestä pitäen, sekä minulla että puolisollani.

    Meillä niin 8 kk vauva kuin 1,5-vuotias osallistuu ruoanlaittoon omalla panoksellaan, joko istumalla pöydässä seurana tai hääräämässä lattialla omiaan, tänään vanhempi lapsi ojensi minulle laatikosta työvälineitä joilla sain sekoitettua pataa. Mut nuo jutut on lapsikohtaisia, lasten läsnäolo ei enivei häiritse ruoanlaittoia kun nämä on otettu lähes synnyttyään mukaan ruoanlaittoon.

    • Jonna kirjoitti:

      Tuo kiertävä ruokalista on muuten erinomainen idea. Joskus tuntuu ettei saa minkäänlaista ideaa ruuanlaittoon ja listasta voisi helposti tarkistaa mitä on tullut lähiaikoina syötyä ja mitä voisi seuraavaksi tehdä.

      Miellä myös tyttö on usein mukana keittiössä ja annan hänelle jotain pientä puuhasteltavaa ja otan ruuanlaittoon mukaan. Hän on myös erittäin loistava keittiön kaappien uudelleen järjestelyssä 😀

  6. Emmah kirjoitti:

    Mä en voi kuin ihmetellä tuota sun jaksamista! 😀 Itelle toi ruoanlaitto on vaan niiiiin vastenmielistä puuhaa. Tääkin viikko on esimerkiksi tullut vedettyä aamupalat protskudrinkun muodossa kun en ole illalla jaksanut edes munia aamuksi keittää, paria aamua lukuunottamatta. Puhumattakaan eväiden teosta, töissä syön helpon puuron tai patukan. Kotona onneks on yleensä ruoka odottamassa, kun mies on sairaslomalla. Sä et varmaan missään Facebookissa tai foorumeilla juurikaan notku, kun oot niin ehtivä?

    • Jonna kirjoitti:

      Ruusnlaittokin on vähän sellaista puuhaa että siitä joko tykkää tai sit ei 🙂 mä tahtoisin enemmänkin kokeilla uusia reseptejä ja voisin vaikka joka päivä kokkailla mut aika ei vaan aina riitä 🙁

      Foorumeilla en käy oikeastaan enää ollenkaan ja facessakin aika harvoin, käytännössä vaan duunissa jos on hiljainen hetki tai bussimatkalla. Elämä on tällä hetkellä vähän tällaista eli joistakin asioista on pitänyt luopua (kuten turhasta netissä roikkumisesta) että voi tehdä muita haluamiansa asioita 😉

      • Emmah kirjoitti:

        Juu-u, pitäisi varmaan itsekin tehdä tuollainen priorisointi. Kun kaikilla lienee kuitenkin ne samat 24h/vrk käytettävissä 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *