Varoitus: sisältää pelkkää vauvahöpinää!

Kävin lomailemassa yhden päivän oikeassa luksushotellissa. Hyvä palvelu, loistava ruoka ja vaatteetkin talon puolesta. Vietin siis viime yön Kätilöopiston päivystysosastolla 🙂

Mulla on viime aikoina ollut päivittäin omituisia ja pitkään kestäviä kipuja alavatsassa. Eilen noita kipukohtauksia alkoi tulla normaalia enemmän ja välillä kivun kanssa tuli supistuksia ja välillä ei. Neljän aikaan iltapäivällä ajattelin sit vihdoin ja viimein soittaa päivystykseen ja kysyä onko tää normaalia. Koska vauva ei ollut liikkunut päivän aikana normaalisti ja kivut saatto kestää 20 minsaa yhteen menoon koko ajan voimistuen, pyydettiin mut näytille päivystykseen.

Siellä sitten sain köllötellä sängyllä sidottuna vauvan sydänkäyräkoneeseen. Sydänkäytä näytti normalilta ja tasaiselta, mut supistuksia tuli aika tiheällä tahdilla. Kaikki en ees itse tuntenut, mut ne näki kyllä käyrältä. Lääkäri tarkasteli tilannetta tarkemmin ja totesi että paikat on alkanut avautua ja tiedusteli et onko mulle tehty lantionkuvausta tai keskusteltu perätilasynnytyksestä. Olin vähän hämilläni, koska meidän mukulahan oli vielä viime viikolla ihan normaalisti pää alaspäin. No eipä ollut enää!! Neiti on viikon aikan kääntynyt istuma-asentoon, ilmankos saa ravata vessassa herkeemättä 😀 Kevyt paniikkikohtaushan siinä tuli…

Mut pistettiin takas kiinni piuhoihin ja koska supistuksia tuli edelleen suht kovalla tahdilla niin paikalla hälyytettiin kotoaan myös röntgenlääkäri että saatais kuvattua lantio jos mukula lähtis vaikka syntymään rytinällä. Kuvauksen tulos oli se, että mukula mahtuu erinomaisesti tulemaan vaikka onkin pylly alas päin. Siinäpä sitä sit odoteltiin, että mitä tapahtuu. Lääkärit oli varmoja, että yön aikana mennään saliin.. Samaa mieltä olin mäkin yhden aikaan yöllä, kun supistukset tuli kipeinä 3-4 minuutin välein. Sain siinä sit nukahtamislääkettä ja kipulääkettä. Siihenpä se sit jäikin! Neiti muutti mielensä, supistukset loppu ja Jonna nukkua porskutti seitsemään asti.

Aamulla supistuksia tuli enää harvakseltaan eikä ne ollu enää kovin kipeitäkään. Lääkäri käski sit kotiin hakemaan vähän vauhtia 🙂 Ei menny mun ehdotus kääntämisestä ja käynnistämisestä läpi. Ihme juttu 😀 No, luulis ettei tässä kovin montaa päivää tarttis enää kärvistellä, koska synnytys oli jo niin hyvällä alulla. Varmuuden vuoksi varattiin vielä vajaan parin viikon päähän aika vauvan koon mittaukseen, mut eivät kuulemma usko että niin kauan tarttee käynnistymistä odotella. Toivottavasti ei…

Näillä viikoilla ei enää kuulemma vauvaa yritetä ees kääntää pää alas päin vaan näillä mennään. Leikkausta vastustan viimeiseen asti eli toivotaan että kaikki menee hyvin 🙂 Helpottavinta oli kuulla, että perätilasynnytyksissä on aina lääkärikin mukana alusta loppuun ja vauvan vointia tarkkaillaan koko ajan. Jos jokin menee pieleen niin leikataan välittömästi ja sitähän minä en halua. Katsotaan kuin muijan käy!

Nyt joudun sit lähtemään vähän herkemmin synnärille kuin normaalisti ja jos synnytys alkaa lapsiveden menolla niin ainoa kyytivaihtoehto on ambulanssi. Sillon kun täytyy välittömästi mennä makuuasentoon. Ainoa miinuspuoli tässä koko hommassa on se ettei päästä Haikaranpesään 🙁

Tämmönen pieni lisäjännitysmomentti loppu metreille 😀 Tänään en taida vielä salille lähteä mut jos huomenna sit?

Torstaina käväsin tekemässä kohtuullisen hyvän käsijumpan. En ollut yhtään väsy ja energiatasot oli kohillaan 🙂 Uskaltauduin jopa tekemään vähän isommilla painoilla kuin mitä olen viime aikoina tehnyt. Ei ne ennen raskautta tekemiin treeneihin ja treenipainoihin ollu vertailukelpoisia mut ihan hyviä kuitenkin.

En ees muista millon olisin pushdownia tehny 50 kilolla tai ranskalaista kahdella kasin hanttelilla. Jälkimmäisessä liikkeessä oon aina ollut tosi heikko. Tangolla taas pystyn tekemään kohtuullisen isoillakin painoilla. Hyvin meni tuostakin jumpasta kätöset pumppiin ja eilen ne alko kipeytyä kivasti 😀

Eilen ja tänään pidinkin sit välipäivän salilta. Eilen meni päivä siivoillessa ja ilta anoppilassa höpötellen. Tänään taas aamusta samaan osoitteeseen syömään appiukon tekemää karjalanpaistia – nam!!!- ja kaupan kautta kotia. Isäntä lähti salille ja minä otin mukavan makuuasennon sängyltä kera Jens Lapiduksen stocholm noir II:sen. Päälle parin tunnin päiväunet 🙂 Tuli muuten tarpeeseen. Viime yö meni aika levottomissa merkeissä, taas kerran. Nukun nykyään tosi huonosti 🙁 Vähän ajan päästä varmasti vielä huonommin, mut ehkä se on sen arvoista. Nyt sit vaan ollaan loppuilta. Tänään on mun virallinen herkkupäivä ja hamstrasin mukaani pienen purkin pashaa, riisipiirakoita, pari lakumattoa (niitä Halvan lakumattoja, joita pienenä tyttönä syötiin 🙂 ) ja Ainon maitosuklaa jädeä. Putouksen Unisef-jaksoa odotellessa!

Niin se arvonta! Suoritin arvonnan varsin perinteisellä menetelmällä eli nimet lappuun, laput saksimalla pienemmäksi ja hattuun. Arvontamestarina toimi puolialaston mies 😀

Uusin Fit-lehti kera dvd:n lähtee Lotalle!!! Onneva 🙂 Laitatkos mulle nimes ja osoittees sähköpostiini jonna.musakka@gmail.com niin saan lehden maanantaina postiin.

Muksaa lauantai-iltaa kaikille!