31.1.2022 oli monella sote-alan työntekijällä viimeinen työpäivä ja nyt todella ymmärrän puskurin merkityksen omassa taloudenhallinnassa. En olisi ikinä uskonut, että jonain päivänä oltaisiin tällaisessa tilanteessa, että terveet hoitajat pistetään pihalle ilman mahdollisuutta toimeentuloon vain sen takia etteivät he halua ottaa rokotteita. Menemättä enempää omiin mielipiteisiini rokotteista (niitä on ja paljon), tämä on merkittävä käännekohta omassa ajatusmaailmassani. Niin moni asia on tällä hetkellä väärin ja ennen kaikkea on väärin evätä ihmisiltä heidän perustuslaillinen oikeutensa tehdä työtä. Tämä on se hetki, kun ihmiset joutuvat todella puolustamaan omia periaatteitaan, mutta tämä on samalla se hetki, jolloin täytyy herätä miettimään omaa taloudenhallintaansa. Tuona kyseisenä päivänä sadat sote-alan työntekijät jäivät vaille tuloja ja toivon, että jokaisella olisi edes jonkinlainen puskuri olemassa.

Mikä on puskuri?

Jos termi puskuri ei ole sinulle tuttu, niin se tarkoittaa säästössä olevaa rahasummaa, jonka turvin voit elää esim. työttömyyden kohdatessa sinua. Puskurin summaksi suositellaan vähintään 3kk, mielellään 6 kk, menot kattavaa rahasummaa, joka on helposti saatavilla. Henkilökohtaisesti voin myöntää, että mun puskuri on tällä hetkellä aika huonolla tolalla ja eläisin sillä hätäseen ehkä yhden kuukauden. Tähän asiaan tulee kuitenkin nyt muutos. Sote-ala on aina ollut ns.varma ala, sillä meille riittää aina töitä. Tällä hetkellä voitaneen sanoa, että töitä riittää, jos otat rokotteet, tai olet hiljattain sairastanut koronan. Itse olen siinä pisteessä, että olen sairastanut koronan vuosi sitten ja ottanut yhden rokotteen lokakuussa eli 3,5kk sitten. Lisää en aio ottaa eli minultakin menee työt alta, jos tämä mielivaltainen meno maassamme jatkuu. Silti en ole huolissani, sillä pako alalta on ollut mielessä jo pitkään ja tämä on vain alkusysäys sille. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.

Ei huolta tulevaisuudesta?

Töitä teen niin pitkään kuin niitä saan näillä spekseillä tehdä ja säästän nyt isosti puskuriin. Alkukuusta siirsin heti palkasta ison siivun puskuritilille. Putkirempan edestä myydyistä tavaroista saadut rahat olen suurimmaksi osaksi siirtänyt myös puskuriin ja tätä samaa jatkan pitkin kuuta. Minulla on myös olemassa rahasto, jossa on ihan kiva summa jo odottelemassa, mutta niihin rahoihin kajoan vasta, jos tulee oikeasti hätä. Palkattomalle häädetyt sotelaisethan ei ole oikeutettuja työttömyysturvaan eivätkä ansiosidonnaiseen. Toimeentulotukea saamme vasta kun KAIKKI säästöt on käytetty, autot myyty jne. Tässä vaiheessa voidaan siis miettiä kuinka vapaaehtoista tämä touhu on? Se on joko rokote tai yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen. Vaihtoehtoja ei ole. Tämän vuoksi osa on jäänyt palkattomalle, mutta tekevät edelleen omia töitään kutsuttaessa (koska kauhea pula hoitajista) tai ovat irtisanoutuneet ja hakeutuneet muihin töihin. Itse valitsisin todennäköisesti jälkimmäisen, mutta sitten saisin samalla heittää haaveet opintovapaasta sekä aikuisopintotuesta. Mutta katsotaan nyt mihin tämä menee. Meidän perheessähän on tällä hetkellä yksi koronapositiivinen, joten voi olla, että itsekin sen vielä saan ja samalla ”turvan” puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Koska muutakaan emme voi.

Parempi vähän kuin ei mitään

Puskuri on hyvä olla olemassa kaikilla muillakin kuin sote-alan työntekijöillä. Kenellä tahansa voi työt mennä alta, sairastua vakavasti tai muuten vain tulla akuutti suurempi rahantarve, kuten auton hajoaminen tai eläinlääkärilasku. Keskustelin kerran erään ystäväni kanssa puskurista ja hän ihmetteli enkö halua mieluummin elää kuin varautua pahan varalle? Itse olen ehkä sen verran turvallisuushakuinen, että mieluummin teen molemmat. Se, että haluaa elää, ei tarkoita etteikö samalla voisi säästää sukanvarteen. Kaikki riippuu omista kulutustottumuksista ja toki siitäkin minkä verran rahaa saa kuukaudessa. Toiset voivat säästää enemmän ja toiset vähemmän. Olen itse sitä mieltä, että jo 10e/kk säästö on parempi kuin ei mitään! Siitä kertyy kuitenkin vuositasolla jo 120e. Omien kulujen kriittinen tarkastelu on avainasemassa säästämisen ohella. Ihmettelin muutamana kuukautena, että mihin mun rahat yhtäkkiä on alkaneet huveta ja syy löytyi ihan vain omasta leväperäisyydestä rahan suhteen. Ostelin vähän sitä ja tätä ja yhtäkkiä tili olikin tyhjä. Kasveihin minulla on mennyt paljon rahaa, mutta nyt olen saanut järjen päähäni sen suhteen. En tarvitse yhtään kasvia lisää, päinvastoin. Kasveissa on kuitenkin se hauska puoli, että ne kasvavat koko ajan, ja vähän ajan päästä voin tienata niillä pienen summan takaisinpäinkin ja ne rahat laitetaan puskuriin!

Onko sinulla hyvä puskuri olemassa? Ymmärrätkö puskurin merkityksen omassa elämässäsi?

Edellinen postaus: Testissä Tiktokin hitti Pringles-kana

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA

Olen pohdiskellut paljon omia kulutustottumuksiani ja huomannut että kuun lopussa iskee ostohimo. Olen keskipalkkainen ihminen ja verojen jälkeen minulle jää palkasta käteen noin 2000e. Minulla menee säästöön joka kuukausi 400e + 200-300e eri tileille sen mukaan mihin milloinkin haluan säästää. Tällä hetkellä ylimääräistä rahaa menee mm.koiran sterilointiin ”eläintilille” sekä kuukausittain summa x puskurin kerryttämiseen. Olen laskeskellut, että minulla pitäisi jäädä helposti vieläkin enemmän säästöön joka kuukausi, mutta jonnekin ne rahat vain aina katoaa enkä tiedä minne!

Ostohimo saa aikaan rahojen katoamisen

Käyn tutkailemassa verkkopankkiani useamman kerran viikossa. Olen alkanut kategorisoimaan kaikki tililtä lähteneet maksut Dansken oman ohjelman mukaan. Juuri puolen kuun tienoilla tsekkasin, että tilillä on vielä hyvin rahaa ja tässä kuussa jää varmasti säästöön vielä ylimääräistä. Eilen tein saman tsekkauksen eikä tilillä ollut enää kuin muutama hassu kymppi! Mihin ihmeeseen mun rahat on taas kadonneet? Syypää löytyi hyvinkin nopeasti ja kategorisoinnin ansiosta näin mihin rahat oikeasti olivat ”kadonneet”. Jännästi olin taas löytänyt nettishoppailun ihmeellisen maailman ja tilannut itselleni mm.muutaman käsityökirjan, tytölle trampoliinin ja jotain tämän hetken hittileluja eli fidgettejä vai mitä ne nyt sitten olivatkaan. Toki ostin Reiman alesta ison satsin välikausivaatteita tytölle syksyä varten ja niihin meni yli 100 euroa. Nopeasti kun laskee, niin noista tulee yhteensä melkein 300 euroa ylimääräisiä kuluja. Sillä lailla!

Kuvien viherkasvit liittyvät vahvasti aiheeseen. Polkupyörä oli ns.pakko ostos, sillä tytön vanha pyörä oli käynyt auttamattomasti pieneksi.

Pidin useamman kuukauden tarkkaa budjettia, johon kirjasin kaikki tulot ja menot tarkasti. Nyt en ole pariin kuukauteen tehnyt budjettia ollenkaan, vaan seurannut kulutustani verkkopankista ja harkinnut ostoksiani. Paitsi kuun lopussa, kun iskee ostohimo. Olen kuukauden aikana välttänyt ja tyrmännyt monet impulssiostokset, mutta näköjään kuukauden loppupuoli on minulle vaaran paikka. Ehkä alankin tästä lähtien tekemään niin, että siirrän osan rahoista jo puolessa välissä kuutq  tileille, joissa on nostoraja. Olen myös miettinyt ostohimoani tarkemmin. Miksi se tulee juuri kuun lopussa? Päätelmissäni päädyin siihen, että olen kituuttanut koko alkukuun niin tiukilla, että kuun lopussa mieli vaatii höllentämistä. Ehkä minun täytyy vain asettaa itselleni joku ”hupibudjetti”, jonka saan hassata ilman tunnon tuskia ihan mihin haluan. Tässähän voisi olla ideaa!

Iskeekö sulle koskaan ostohimo? Miten hallitset sitä vai hallitsetko mitenkään?

Edellinen postaus: Onnellisuus ei ole kiinnostavaa

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA